Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto on tänään hakenut korkeimmalta oikeudelta valituslupaa hovioikeuden vapauttavaan päätökseen niin kutsutuissa Raamattukäräjissä. Muutosta haetaan valtakunnansyyttäjän tiedotteen mukaan alempien oikeusasteiden päätökseen koskien Luther-säätiön julkaisemaa pamflettia Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi vuodelta 2004 ja Päivi Räsäsen twiittiä Pride kulkueesta vuodelta 2019. Tiedotteen perusteella siis Ruben Stillerin radio-ohjelman osalta valtakunnansyyttäjä tyytyy hovioikeuden päätökseen.

Piispa Juhana Pohjola kommentoi asiaa tuoreeltaan

Valtakunnansyyttäjän valituslupahakemus korkeimmalta oikeudelta ei sinänsä yllättänyt, vaikka syyte näyttäytyy meille ja laajalti Suomessa sekä maailmalla täysin käsittämättömältä. Kenenkään ei tulisi joutua kokemaan tällaista raskasta prosessia. Olemme kuitenkin varautuneet kulkemaan loppuun saakka pitkän oikeusprosessin kristillisen ihmis- ja avioliittokäsityksen opettamisen tähden. Sanan- ja uskonnonvapauden puolustaminen on yhteinen asia. Mitään uuttahan syyttäjällä ei ole esitettävänä. Olen luottavainen, että voitamme käräjä- ja hovioikeuden lisäksi myös korkeimmassa oikeudessa, mikäli valituslupa myönnetään. Tällöin saisimme myös vahvemman ennakkopäätöksen tulevaisuuttaa ajatellen. Haluan kiittääkin kaikesta tuesta ja esirukouksista.

Korkein oikeus päättää myöhemmin myönnetäänkö valituslupa. Jos valituslupa myönnetään, jatkuu asian käsittely Korkeimmassa oikeudessa. Mikäli valituslupaa ei myönnetä, saa hovioikeuden päätös lainvoiman.

Mistä on kyse?

Syytteessä on kyse syyttäjän näkemyksestä, että Päivi Räsäsen kirjoitus Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi, Pride kulkuetta koskenut Twiitti ja keskustelu Ruben Stillerin radio-ohjelmassa olisivat kiihottamista kansanryhmää vastaan.

Tähän mennessä:

• Poliisi on pamflettikirjoitukseen liittyen todennut tutkinnassa, ettei kirjoitus riko lakia
• Käräjäoikeus on hylännyt syytteet
• Hovioikeus on pitänyt voimassa käräjäoikeuden päätöksen

Syytteet ovat herättäneet kansallista ja kansainvälistä huomiota, sillä niiden on arvioitu vaarantavan sanan- ja uskonnonvapautta. Myös syytteiden oikeudellisuutta on kyseenalaistettu. Käräjäoikeuden päätöksen jälkeen Yleisradio julkaisi uutisen: Syyttäjä laittoi Päivi Räsäsen suuhun sanoja, joita tämä ei ollut lausunut – Yle kävi läpi virheelliset väitteet. Myöhemmässä Ylen uutisessa Valtionsyyttäjä Anu Mantila ilmoitti tyytymättömyytensä tuomioon ja kertoi syyttäjän velvollisuuden olevan kertoa, mikä Räsäsen lausumien merkityssisältö on eli miten lausumia on objektiivisesti tulkittava:  Syyttäjä kiistää esittäneensä väärää tietoa Päivi Räsäsen lausumista – lyttää vapauttavan tuomion ja selittää tulkintaeroja hevosesimerkillä.

Hämeen rovastikunnallinen naistenpäivä 27.1.2024 klo 10–17.
Paikka: Wisahovi, Kanakouluntie 5, 13100 Hämeenlinna.

Luennoitsijana Mailis Janatuinen.

Päivän teema on uskonpuhdistaja ja hänen äitinsä.

Vapaaehtoisen kolehdin tilavuokran ja ruokailun kulujen peittämiseksi voit maksaa 19.1.2024 mennessä alla olevilla tiedoilla. Saaja: Suomen Luther-säätiö Tili: FI59 1023 3000 2354 52, muistathan käyttää viitettä 90955. Vaihtoehtoisesti voi maksaa Mobilepay numero: 18416
https://www.lhpk.fi/kannatus/rahankerayslupa/
Luvan numero: RA/2020/1666

Ilmoittaudu naistenpäivään: linkki ilmoittautumislomakkeeseen (Google Forms)

Ilmoittautumisaikaa jatkettu 24.1.2024 klo 20:00 saakka.

Lisätietoja tapahtumasta: [email protected]

Tapaamisiin Hämeenlinnassa!

Lauantaina leiriläiset pääsivät ulkoilemaan mukavassa pakkassäässä. Kuva: Ugis Mezulis

Neljän päivän mittainen Corpus Christi New Year’s Camp 2024 käynnistyi perjantaina Jyväskylässä. Kiponniemen toimintakeskuksessa on parhaillaan 55 leiriläistä, joista parikymmentä on saapunut paikalle Suomen rajojen ulkopuolelta. Suomen lisäksi osallistujat ovat saapuneet Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Saksasta, Ranskasta ja Yhdysvalloista. Ilahduttavasti osallistujien joukossa on myös ruotsinkielisellä Pohjanmaalla asuvia nuoria aikuisia. Leirin opetuksien, juontojen ja hetkipalvelusten kielenä on englanti. Leirin johtajan, pastori Mika Tervakankaan ohjeistuksen mukaan kaikkien muidenkin kielten puhuminen on kuitenkin sallittua – jopa useita kieliä yhdistelevä ”Tiki-Talk”.

Anna Siekkinen on hoitanut leirin valmisteluja alkusyksystä lähtien. Kuva: Pauliina Pylvänäinen

Leirin valmistelut aloitettiin elo-syyskuussa. Sama tiimi on jo muutamia kertoja aiemminkin järjestänyt vastaavia tapahtumia, joten järjestelyt sujuvat jo rutiinilla. Tiimin vetovastuussa on pastori Mika Tervakangas. Lisäksi järjestelyissä ovat olleet mukana Anna Siekkinen, Joona Marttila, Jere Toikka, Hanna Erkkilä ja Mari Mattila. – Ensimmäiset ajatukset tämän leirin järjestämisestä tulivat heti alkuvuonna edellisen Loimaalla järjestetyn uuden vuoden leirin jälkeen. Heinäkuussa Latviassa Corpus Christi -konferenssissa kerroimme osallistujille, että tällainen leiri on tulossa. Varsinainen suunnittelu aloitettiin elo-syyskuussa ja tuolloin myös Kiponniemen toimintakeskus valikoitui sopivaksi leiripaikaksi, Anna Siekkinen leirin järjestelytiimistä kertoo.

”Vaellamme uskossa emmekä näkemisessä”

Pastori Matias Krögerin raamattuopetukset ovat keskeinen osa leirin antia. Kuva: Pauliina Pylvänäinen

Tämänkertaisen leirin teema on “We walk by faith, not by sight” (2. Kor. 5:7). Perjantain raamattuopetuksessa pastori Matias Kröger puhuikin Israelin erämaavaelluksesta ja lauantaina Kristuksesta Vanhassa testamentissa. Muutoin leiripäivien ohjelma koostuu rukoushetkistä, ruokailuista ja rennosta yhteisestä tekemisestä, tiskivuoroja unohtamatta.

Uuden vuoden aaton leiripäivä on erityinen kahdesta syystä: Aamulla leiriläiset osallistuvat Jesajan luterilaisen seurakunnan messuun Jyväskylässä. Messun jälkeen leiriläisillä on mahdollisuus syödä lounasta kaupungilla ja tutustua paikallisiin nähtävyyksiin. Illalla leiriläiset kokoontuvat vastaanottamaan uutta vuotta yhdessä. Ilta on yhdistelmä muodollisempaa ja epämuodollisempaa ohjelmaa: Väki pukeutuu parhaimpiinsa ja syö tavallista leiriateriaa hienommin. Illan ohjelmassa on laulu- ja musiikkiesityksiä, puheita sekä Corpus Christin perinteisiin kuuluvia piiritansseja ja eri maista tuoduilla makeisilla herkuttelua. Keskiyön aikaan ammutaan raketteja ja poltellaan sädetikkuja.

Ensi kesänä Wittenbergissä

Jordan Tomesch saapui leirille Yhdysvalloista. Kuva: Pauliina Pylvänäinen

Jordan Tomesch on saapunut leirille Yhdysvaltojen Atlantasta, mutta hänen sukujuurensa ovat Saksassa. Muutama vuosi sitten siellä vieraillessaan hänelle suositeltiin Corpus Christi -leirille osallistumista. Jordan kiinnostui, sillä Yhdysvalloissa vastaavanlaista toimintaa ei ole järjestetty nuorille aikuisille. Jordan kertookin tämän olevan hänen kahdeksas Corpus Christi -leirinsä. Jyväskylästä Jordanin matka jatkuu Berliiniin. Siellä hän tapaa sukulaisiaan ja käy Wittenbergissä suunnittelemassa ensi kesänä siellä järjestettävää Corpus Christi -konferenssia muun järjestelytiimin kanssa. – Ensi vuoden konferenssista tulee hieno! On upeaa päästä kokoontumaan juuri Wittenbergissä. Konferenssin teemana on ”Body of Christ”, Jordan mainitsee ja kannustaa kiinnostuneita ilmoittautumaan mukaan.

Lähetyshiippakunnan hiippakuntaneuvoston puheenjohtajana toimii piispa Juhana Pohjola. Neuvosto kokoontuu kokouksiinsa verkossa. Kuvassa neuvoston jäseniä lounaalla Kesäjuhlassa elokuussa 2023. Kuva: Kari Puustinen

Lähetyshiippakunnan hiippakuntaneuvosto kokoontui torstaina 7. joulukuuta. Yksi kokouksessa käsitellyistä asioista oli Lähetyshiippakunnan ruotsinkielisen työn rakenne ja siihen tehtävät uudistukset. Ruotsinkielisen työn johtoryhmän toimenkuvaa tarkennettiin, ja työlle nimettiin koordinaattori.

Johtoryhmä palvelee ruotsinkielisiä seurakuntia

Ruotsinkelisellä työllä on jo vuodesta 2019 lähtien ollut oma johtoryhmänsä (”ledningsgrupp”), mutta jatkossa johtoryhmällä on aiempaa selkeämpi mandaatti tukea seurakuntien työtä. Se työskentelee Lähetyshiippakunnan ruotsinkielisten seurakuntien yhteisten asioiden, kuten tapahtumien ja julkaisujen, parissa. Johtoryhmällä on myös tärkeä tehtävä luoda yhteys maantieteellisesti hajallaan olevien ruotsinkielisten seurakuntien välille. Johtoryhmän tehtävänä on myös tukea Lähetyshiippakunnan kansliaa ruotsinkielisten julkaisujen ja käännöstöiden toteuttamisessa. Yhteyttä Ruotsin ja Norjan sisarkirkkoihin etsitään siltä osin kuin se on toiminnallisen yhteistyön kannalta mielekästä.

Johtoryhmän puheenjohtaja Ida Heikkilä.

Johtoryhmän jäsenet nimitetään vuodeksi kerrallaan. Teologian tohtori Ida Heikkilä jatkaa johtoryhmän puheenjohtajana seuraavana kautena. Heikkilä kertoo, että johtoryhmällä on moninaisia tulevaisuuden suunnitelmia: – Tulemme seuraavan kahden vuoden aikana jatkamaan ruotsinkielisen työn aseman selkiyttämistä Lähetyshiippakunnan kokonaisuudessa. Pohdimme yhdessä hiippakunnan johdon kanssa, miten ruotsinkieliset seurakunnat voisivat parhaiten toimia ja kehittyä kirkossa, jonka yhteinen toiminta tapahtuu pääasiassa suomeksi. Käytännön tasolla tavoitteenamme on tuottaa ruotsinkielistä sisältöä hiippakunnan eri medioihin sekä kehittää ruotsinkielistä lapsi- ja nuorisotyötä. Haaveenamme on erityisesti ruotsinkielinen rippikoululeiri. Suunnitelmissa on yhteinen seurakuntapäivä loppukeväästä 2024 ja mahdollisesti kesäleiri vuonna 2025. Katsotaan, mihin rahkeet riittävät! Kaikessa toiminnassamme tahdomme myös tukea uusien ruotsinkielisten seurakuntien syntymistä.

Koordinaattori tukee yhteydenpitoa seurakuntien ja kanslian välillä

Ruotsinkielisellä työllä ei ole tätä ennen ollut koordinaattoria. Ruotsinkielisen työn koordinaattorin tehtävänä on pysyä ajan tasalla ruotsinkielisten seurakuntien tilanteesta, jotta hän voi myös auttaa Lähetyshiippakunnan kansliaa välittämällä tietoa ja ilmaisemalla työn tarpeita ja toiveita. Koordinaattori pitää yhteyttä ruotsinkielisten seurakuntien pappeihin ja johtaa työtä heidän keskuudessaan. Hän on myös johtoryhmän jäsen.

Ruotsinkielisen työn koordinaattori Richard Eklund.

Kaudeksi 2024–2025 Lähetyshiippakunnan hiippakuntaneuvosto nimitti koordinaattoriksi pastori Richard Eklundin. Eklund kertoo olevansa kiitollinen valinnasta sekä valmis yhteistyöhön ja toiminnan kehittämiseen: – Aloitan kiitollisin mielin! On kyse uudesta tehtävästä, joka etsii vielä muotojaan. Meidän tarvitsee jatkossakin tehdä yhdessä parhaamme ja luottaa Jumalaan ja Hänen johdatukseensa!

Lähetyshiippakunnan nuorten aikuisten syksy huipentui 20–22.10.2023 Mustajärven leirikeskuksessa vietettyyn Alfaleiriin. Viikonlopun aikana pohdittiin yli 70 nuoren aikuisen voimin teemaa ”Mieheksi ja naiseksi Hän heidät loi”. Opettamassa olivat pastorimme Jukka Peranto ja Mikko Aho sekä Mikon vaimo Elisa.

Viikonlopun parasta antia olivat puhuttelevat opetukset sekä niistä syntyneet syvälliset keskustelut pienryhmissä ja isommalla porukalla. Opetusten ohella ohjelmamme koostui ulkoilusta raikkaassa pakkassäässä, tutustumis- ja pelailuhetkistä sekä aamu- ja iltapalveluksista.

Leirikeskuksen kapasiteettia koeteltiin ennätyssuurella leiriläisten määrällä, tämän ollen samalla suuren suuri siunaus ja ilon aihe. Sopu antoi sijaa tunnelman ollessa tiivis ja erityisen lämmin. Uusien ja vanhojen tuttujen näkeminen ja yhteen kokoontuminen ympäri Suomen oli tärkeää ja odotettua. Rohkaisevana koimme muiden nuorten aikuisten kanssa ajatusten ja kokemusten jakamisen, vaikeistakin aiheista.

Saunat lämpesivät molempina iltoina ja järvivesi virkisti uimareita tähtitaivaan alla. Paistoimme makkaraa ja muita herkkuja nuotiopaikalla. Virallisten iltaohjelmien jälkeen meitä valvotutti aamun tunneille saakka venynyt yhdessäolo jutustelun ja pelien merkeissä.

Leiri päättyi sunnuntaina Loimaan evankeliselle opistolle, missä pääsimme osallistumaan Harri Lammin kaitseman Hyvän Paimenen luterilaisen seurakunnan messuun. Messun ja yhteisen lounaan jälkeen kokoonnuimme leirin päätöstilaisuuteen jakamaan ajatuksia ja sanomaan hyvästit uusille ja vanhoille tutuille. Haikein mutta onnellisin mielin kotimatkalle lähti uusin eväin varustettu suuri nuorten aikuisten joukko.

Vaikka leiri tuntui loppuvan lyhyeen, niin lohduttavaa on tieto, että seuraavaa leiriä ei tarvitse kauaa odottaa. Uutena vuotena on nimittäin jo seuraava leiri, kun saamme kokoontua yhteen kansainvälisten ystävien kanssa Corpus Christi Finland – tapahtumaan Kiponniemen leirikeskukseen Jyväskylään.

Kiitos Herralle hienosta leiriviikonlopusta ja kasvaneesta nuorten aikuisten toiminnasta!

Teksti : Emma Sumuvuori ja Aaro Pohjola
Kuvat : Emma Sumuvuori ja Juuso Siltanen

Hiippakuntakokouksen puhetta johti pastori Harri Lammi (keskellä). Sami Niemi (oikealla) toimi sihteerinä. Kuva: Asko Iso-Kungas

Lähetyshiippakunnan ylin päättävä elin, hiippakuntakokous, kokoontuu joka vuosi marraskuun kolmantena lauantaina. Tänä vuonna kokous pidettiin lauantaina 19.11. hybridimallilla eli siihen pystyi osallistumaan sekä paikan päällä Koinonia-keskuksessa että verkkoyhteyden välityksellä. Jokaisesta Lähetyshiippakunnan seurakunnasta oli valittu kokoukseen kaksi edustajaa ja pastori. Lisäksi kokoukseen oli kutsuttu mukaan hiippakuntaneuvoston, Suomen Luther-säätiön hallituksen ja konsistorin jäsenet.

Ennen varsinaista hiippakuntakokousta sen edustajilla oli ollut mahdollisuus osallistua etätapaamiseen, jossa käsiteltiin yksityiskohtaisemmin vuoden 2022 toimintakertomusta ja tilinpäätöstä. Yksi siellä käsitelty asia nousi esille myös varsinaisessa hiippakuntakokouksessa. Edellisen vuoden lopulla tehtiin päätös Jyväskylän pastorin työsuhteen osa-aikaistamisesta heinäkuusta alkaen. Hiippakuntadekaani Joel Kerosuo kävi läpi Jesajan seurakunnan tilanteen kehittymistä viime vuosina: Jyväskylässä käytiin keskusteluja dekaanin kanssa, tehtiin toimia ja asetettiin tavoitteita. Seurakunta teki hienon nousun taloudessaan. Samalla kuitenkin vaikutti siltä, että tilanne on liian harvojen harteilla eikä kokonaisuutta saatu riittävästi tasapainoon.

Jesajan seurakuntaneuvoston puheenjohtaja Tero Salmela kommentoi puheessaan tilannetta: – Mekin otimme aluksi ristiriitaisin tuntein vastaan, kun Joel kertoi tilanteesta. Kun asioista oli puhuttu avoimesti, oli helpottavaa alkaa rakentaa uutta kasvua ja taloutta, joka ei olisi enää alijäämäinen. Kun jatkossa uusia seurakuntia perustetaan, tai me joskus saamme uudelleen 100 % pastorin Jyväskylään, toimintaa on kehitettävä talous edellä siten, että seurakunta kasvaa toiminnan mukana. Kaikkien ikävien asioiden jälkeen me näemme hyvinkin valoisana tulevaisuuden ja olemme hyvällä mielellä. Haluan kiittää Lähetyshiippakuntaa, dekaania ja piispaa sekä aluerovasti Kalle Väätäistä tuesta, kannustuksesta ja rinnalla kulkemisesta. Missään vaiheessa talouden ja kaikkien muiden asioiden kanssa meitä ei ole jätetty yksin, ja meillä on hyvät suunnitelmat tulevaisuuteen.

Talouslukuja ja strategisia suunnitelmia

Vuoden 2022 tilinpäätöstä käsitellessä tuli ilmi, että kokonaistulos oli runsaasti alijäämäinen. Hiippakunnan työ jäi alijäämäiseksi 36000 euroon, ja yhdessä seurakuntien kanssa 132000 euroon. – Menot tulivat aiemmin aloitettujen työalojen työstä eivätkä uusien työalojen avaamisesta, hiippakuntasihteeri Sami Niemi totesi.

Toiminnantarkastajana toiminut Ida Heikkilä totesi lausunnossaan, että Lähetyshiippakunnan taloutta on hoidettu asianmukaisesti. Heikkilä nosti esiin toiveen siitä, että avoimuutta suhteessa Lähetyshiippakunnan tukijäsenenä toimivaan Suomen Luther-säätiöön voisi edelleen vahvistaa. Jo tänä vuonna olikin niin, että vuoden 2024 talousarvio sisältää rakenteellisen muutoksen: Joidenkin kustannuspaikkojen muutosten lisäksi aiemmat Lähetyshiippakunnan hiippakuntamaksu ja Luther-säätiön säätiömaksu yhdistyvät yhteiseksi seurakuntien hiippakuntamaksuksi. Sen suuruus määrittyy seurakunnan vuoden 2022 messukävijäkeskiarvon mukaan. Vuonna 2024 seurakunnan hiippakuntamaksu on 3,582 e/messukävijä. – Uudistuksella on pyritty selkeyttämään asiaa. Yritetään yhdellä summalla piirtää esiin kaikki se kirkon työ mitä eri työaloilla ja kokonaisuudessa tapahtuu lastenleireistä ehtoollisleipiin ja piispan junalipusta kanslian kirjekuoreen, dekaani Kerosuo kuvasi.

Hiippakuntadekaani Joel Kerosuo vastasi moniin kokousedustajien esittämiin kysymyksiin. Kuva: Asko Iso-Kungas

Hiippakuntakokous myönsi myös konstituutiokomitealle valtuudet jatkaa työskentelyä vuonna 2024. Konstituutiokomitea sai aiemmin hiippakuntakokoukselta valtuutuksen selvittää, mitä hyviä ja huonoja puolia olisi, jos Lähetyshiippakunta rekisteröityisi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. Tämä selvitys tulee saataville seurakuntiin tulevana keväänä. Sen yhteydessä tarkoituksena on kuulla seurakuntalaisia ja seurakuntia sekä saada syvempi käsitys erilaisista näkökulmista asiaan liittyen. Vuoden 2024 hiippakuntakokoukselle toimitetaan konstituutiokomitean loppuraportti.

Toimintasuunnitelman kohdalla oli myös esillä pyrkimys, että Lähetyshiippakunnan strategista työtä pyritään vahvistamaan tulevana vuonna.

Kirkollinen yhteys Seurakuntaliiton kanssa todettiin

Hiippakuntakokouksen loppumetreillä tehtiin kirkkohistoriaa. Hiippakuntakokous totesi esityksen mukaisesti kirkollisen yhteyden Lähetyshiippakunnan ja Seurakuntaliiton välillä. Piispa Juhana Pohjola pohjusti esitystään kertomalla, että Seurakuntaliitto on 1920-luvulla perustettu itsenäinen luterilainen kirkko, joka viettää parhaillaan 100-vuotisjuhlia. Lähetyshiippakunta ja Seurakuntaliitto ovat käyneet opillisia keskusteluja vuodesta 2015 lähtien. – Yhteinen uskonoppi todettiin jo aiemmin, mutta pelkkä yhteinen käsitys ei riitä, piispa totesi ja jatkoi: – Tarvitaan myös molemminpuolista tutustumista työntekijöiden ja seurakuntien kesken. Tätä on jatkunut useamman vuoden ajan. Tämä on päätynyt siihen, että voimme tunnustaa ja todeta, että meillä on uskon ja opin yhteys. Meille tämä on historiallista, sillä tämä on ensimmäinen suomalainen luterilainen kirkko, jonka kanssa meillä on yhteys. Näen tässä Jumalan hyvän, kutsuvan ja kokoavan työn. Kun hiippakuntakokous oli todennut opillisen yhteyden Seurakuntaliiton kanssa, piispa Juhana Pohjola valtuutettiin allekirjoittamaan asiakirja Seurakuntaliiton kanssa. Historiallista tilannetta kunnioitettiin veisaamalla seisten ”Herraa hyvää kiittäkää” -virren ensimmäinen säkeistö sekä yhteisellä rukouksella.

Hiippakuntakokous päätettiin jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan kirjojen julkaisemiseen. Piispa Juhana Pohjola esitteli vuoden 2023 Vuosikirjan sekä pastori Juuso Mäkisen kirjoittaman ”Kristuksessa valitut pelastukseen. Pelastusvarmuus ja ennalta määrääminen” -nimisen teoksen.

Hiippakuntakokouksessa julkaistut kirjat tulevat myyntiin seurakuntien kirjapöydille ja Lähetyshiippakunnan kauppaan.

Kansanedustaja Päivi Räsänen ja piispa Juhana Pohjola hovioikeudessa

Helsingin hovioikeus antoi tänään 14.11.23 tuomionsa ”raamattukäräjinä” tunnetussa tapauksessa, jossa kansanedustaja Päivi Räsänen, piispa Juhana Pohjola, Suomen Luther-säätiö ja Yleisradio ovat olleet syytettyinä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Valtiosyyttäjä Anu Mantila valitti Helsingin käräjäoikeuden aiemmin tekemästä perusteellisesta vapauttavasta tuomiosta. Hovioikeus päätyi ratkaisussaan pitämään voimassa käräjäoikeuden vapauttavan päätöksen sellaisenaan, lähinnä tarkentaen muutamalla kappaleella teon tarkoituksellisuutta koskevaa arviota.

Piispa Juhana Pohjola kommentoi päätöstä tuoreeltaan.

– Olen tyytyväinen hovioikeuden vapauttavaan päätöksen. Tämä ei ollut voitto vain kansanedustaja Räsäselle ja minulle vaan kaikille suomalaisille, sillä sanan- ja uskonnonvapauden asia on näkemyseroistakin huolimatta meille yhteinen. Samalla on sanottava, että tässä vaiheessa yli neljä vuotta kestäneellä prosessilla on ollut varmasti vapaata keskustelua rajoittava pelotevaikute. Kuinka moni pelkääkään ilmaista julkisesti kantaansa luonnollisen lain ja kristillisen uskon mukaisen ihmis- ja avioliittokäsityksestä puolesta, jos vaarana on joutua syytetyksi vihapuheesta tai jopa joutua raskaan oikeusprosessin kohteeksi.

– Olen kiitollinen kaikesta tuesta ja monista esirukoista niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Näen, että kaiken keskellä Jumalan hyvyyttä siinä, että olemme saaneet pitää esillä Raamatun keskeisiä opetuksia luomisen hyvistä lahjoista sekä synnin vakavuudesta että armosta Kristuksessa Jeesuksessa. Kun ajassamme kristinuskon perusopetuksia yhä voimakkaammin haastetaan ja vastustetaan, meidän ei tarvitse pelosta käpertyä ja vaieta. Saamme edelleen opettaa niin jokaisen ihmisen jakamatonta ihmisarvoa Jumalan luotuina kuin myös Jumalan tarkoittamaa avioliitto- ja perhe-elämää sekä elämän särkyneisyyden keskellä uutta elämää Kristuksen yhteydessä.

Piispa Juhana Pohjolan ja Suomen Luther-säätiön oikeusavustajana toiminut Jyrki Anttinen kommentoi myös päätöstä lyhyesti.

– Hovioikeus kiinnitti tuomion perusteluissa huomiota kiihottamisrikoksen tahallisuuteen liittyviin seikkoihin sen vuoksi, koska syyttäjät olivat niihin valituksensa tueksi vedonneet. Hovioikeus kuitenkin katsoi – samoin kuin käräjäoikeuskin – että syytekohdissa mainitut lausumat eivät täytä rikoslain 11 luvun 10 §:n tunnusmerkistöä eli eivät ole lainvastaisia.

Syyttäjällä on mahdollisuus hakea päätökseen muutosta korkeimmalta oikeudelta 15.1.2024 mennessä

Mistä on kyse?

Syytteessä on kyse syyttäjän näkemyksestä, että Päivi Räsäsen kirjoitus Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi, Pride kulkuetta koskenut Twiitti ja keskustelu Ruben Stillerin radio-ohjelmassa olisivat kiihottamista kansanryhmää vastaan. Tähän mennessä poliisi on pamflettikirjoitukseen liittyen todennut esitutkinnassa, ettei kirjoitus riko lakia ja viimeisimpänä käräjäoikeus päätyi samaan lopputulemaan. Helsingin hovioikeus käsitteli yleisesti ”raamattukäräjiksi” nimettyä tapausta elo-syyskuun vaihteessa. Uutiset käsittelystä sivuillamme:
”Raamattukäräjät” siirtyi hovioikeuteen
Hovioikeuden käsittely päätökseen

Syytteet ovat herättäneet kansallista ja kansainvälistä huomiota, sillä niiden on arvioitu vaarantavan sanan- ja uskonnonvapautta. Myös syytteiden oikeudellisuutta on kyseenalaistettu. Käräjäoikeuden päätöksen jälkeen Yleisradio julkaisi uutisen: Syyttäjä laittoi Päivi Räsäsen suuhun sanoja, joita tämä ei ollut lausunut – Yle kävi läpi virheelliset väitteet. Myöhemmässä Ylen uutisessa Valtionsyyttäjä Anu Mantila ilmoitti tyytymättömyytensä tuomioon ja kertoi syyttäjän velvollisuuden olevan kertoa, mikä Räsäsen lausumien merkityssisältö on eli miten lausumia on objektiivisesti tulkittava:  Syyttäjä kiistää esittäneensä väärää tietoa Päivi Räsäsen lausumista – lyttää vapauttavan tuomion ja selittää tulkintaeroja hevosesimerkillä

Lähetyshiippakunnan seurakuntien ensimmäinen yhteisöpäivä kokoontui Koinonia-keskuksessa, Helsingissä lauantaina 28.10. Yhteisöpäivä on jatkumoa seurakuntien vastuunkantajille suunnatuille yhteisön kehittämisen kursseille. Nyt Helsinkiin oli kutsuttu edustajia Lähetyshiippakunnan seurakunnista.

Ohjelmassa oli paljon lyhyiden puheenvuorojen pohjalta käytyjä pienryhmä keskusteluja seurakunnan yhteisön kehittämisestä. Kymmenestä nelihenkisestä ryhmästä nousi innostunut keskustelun porina, kun eri seurakuntien edustajat jakoivat keskenään kokemuksia ja ajatuksia seurakunnan yhteisön kehittämisestä.

Jari Kekäle ja Petteri Puusa johdattivat päivää eteenpäin. Inhimillisen yhteisön lainalaisuudet ja seurakunnan erityispiirteet nivoutuivat yhteen alustuksissa. Lähetyshiippakunnan tunnuslause Jumalanpalvelus elämäksi ja seurakunta kodiksi tuli konkretiaksi.

Toimiakseen yhteisö tarvitsee tilaa keskustelulle ja kohtaamiselle. Tätä osassa Lähetyshiippakunnan seurakunnissa on harjoiteltu yhteisön rakentamisen kurssien myötä lanseerattujen perhekeskustelujen myötä. Yhteisön rakentamisen työryhmästä Lilli Lanki, Olli Mustonen ja Jari Heiska nostivat esimerkkejä niin pienen kuin isonkin seurakunnan näkökulmasta.

5 syytä miksi yhteisöä tulee rakentaa

• Kulttuuri on muuttunut niin, että yhteisö ei ole itsestäänselvyys, jonka suhteen ei voi tai tarvitse tehdä mitään.
• Yhteisö hajoaa itsestään ilman minkään tekemistä, mutta ei rakennu itsestään.
• Yhteisön rakentaminen on Jumalan sanan (ja sakramenttien) tehtävä, mutta myös meidän ihmisten tehtävä. Rakentukaa!
• Jumalan sanan lisäksi tarvitaan myös yhteisiä keskusteluja ja yhteistä toimintaa, että seurakunta rakentuu kodiksi.
• Yhteinen toiminta tapahtuu aina jonkun kokoavan kuvan puitteissa

Diakonissa Faith Kajuju siunataan tehtäväänsä 29. lokakuuta. Kuva: Tuomo Simojoki

Kenian luterilaisessa kirkossa vietetään huomenna suurta juhlaa, kun syyskuussa diakonissaksi valmistunut Faith Kajuju siunataan tehtäväänsä. Faith on ensimmäinen Lähetyshiippakunnan stipendiaattiohjelman tuella opiskellut henkilö, joka pääsee nyt aloittamaan työnsä.

Faithin työ sijoittuu Keski-Kenian Merun alueelle. Se kohdistuu erityisesti lapsiin ja nuoriin. Yksi Faithin päätehtävistä on kehittää pyhäkoulutyötä. Keniassa seurakunnissa on paljon lapsia, mutta pyhäkoulutyötä ei ole aina hyvin järjestetty. Muutoinkin lapsi- ja nuorisotyö on vielä monessa seurakunnassa vielä aluillaan. Faith kokee tämän työn olevan erityisen lähellä hänen sydäntään.  Hän on iloinen ja energinen nainen, joka on valmistautunut kiertämään eri seurakuntia Katekismus ja lastenraamattu laukussaan.

Yksi Faithin tehtävistä on kehittää pyhäkoulutyötä. Kuva: Tuomo Simojoki

Faith on ensimmäinen Lähetyshiippakunnan stipendiohjelmasta valmistunut opiskelija. Porissa toimiva Sakkeuksen luterilainen seurakunta on kantanut taloudellisen vastuun Faithin stipendivarojen keräämisestä. Lisäksi hänen puolestaan on rukoiltu messussa esirukouksissa. Varsinaisesti Faithin opiskelutaival päättyi elokuun lopussa, kun viimeinen harjoittelujakso loppui. Syyskuussa Matongon teologisessa seminaarissa vietettiin Faithin valmistujaisia.

Vaikeuksista voittoon

Opintojen aloittaminen ei ollut Faithille itsestäänselvyys. Hänen elämäntilanteensa ei ollut lainkaan helppo. Miehensä hylkäämisen takia Faith on kolmen nuoren yksinhuoltaja. Opintojen aloittaminen vaati häneltä lähtemisen pois kotoa, lasten luota. Myös lasten koulumaksujen hoituminen oli iso kysymys. Vaikka Lähetyshiippakunnan stipendiin sisältyy pieni taskuraha, se ei riittänyt koulumaksuihin. Faith kysyi piispaltansa Bernard Kugerialta, miten hänen tulisi tehdä. He hiljentyivät rukoukseen. Sen jälkeen piispa totesi, että jos Jumala on ihmeellisesti johdattanut stipendin, johdattaisi hän varmasti muunkin avun. Tämän uskon varassa Faith uskalsi lähteä opiskelemaan. Sukulaiset vuorostaan ottivat opiskelujen ajaksi lapset hoitaakseen.

Jumala vaikutti niin, että Suomesta, Lähetyshiippakunnan parista, eräs yksityishenkilö otti omaehtoisesti vastuulleen Faithin lasten koulumaksut. Tämä tapahtui Faithin pyytämättä tai olematta asiasta erikseen yhteydessä. Vasta jälkikäteen selvisi, miten hän oli ylipäätään epäröinyt koko opiskeluasiaa, ja minkälainen paine koulumaksujen suhteen oli ollut. Miten hienosti Jumala oli kaiken ennakkoon valmistanut! Miten sopivaa on, että näin tapahtui ihmiselle, jonka nimi on Faith, sillä englanniksi nimi tarkoittaa nimenomaan uskoa.

Tukea työvoimapulaan

Kenian luterilaisessa kirkossa on huutava työvoimapula. Kirkko kasvaa, mutta työntekijöitä on liian vähän. Hiippakunnassa saattaa olla esimerkiksi yli 80 seurakuntaa, mutta pastoreita vain 20. Toisin kuin Suomessa, Keniassa opiskelu ei ole ilmaista. Monen opinnot jäävät toteutumatta, sillä heillä tai heidän seurakunnillaan ei ole varaa opintomaksuihin.

Jotta rahanpuute ei olisi este saada kirkoille hyviä työntekijöitä, Lähetyshiippakunta on alkanut tarjota opiskelijoille stipendejä. Faith Kajujun valmistumisen jälkeen Lähetyshiippakunnalla on yhteensä kahdeksan stipendiaattia. Heistä kolme on jarai-kansaan kuuluvia pappisopiskelijoita, jotka opiskelevat Kambodzassa. Loput viisi opiskelevat Faithin tavoin Kenian Matongossa. Voimme Lähetyshiippakunnassa iloita, että jokainen meistä saa omalta osaltaan olla mukana tukemassa heitä – Jumalan armosta.

Faith Kajuju opettamassa pyhäkoulua Kituissa. Kuvassa mukana swahilinkieliset lastenraamatut, joiden painamista tuettiin Lähetyshiippakunnan keräyksellä. Kuva: Tuomo Simojoki

Teksti: Tuomo Simojoki