Nuorten aikuisten Corpus Christi Finland -uudenvuodentapahtuma keräsi viitisenkymmentä osallistujaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Puolasta Loimaalla sijaitsevaan Mustajärven leirikeskukseen. Englanninkielisellä leirillä opettivat ja hetkipalveluksia johtivat Lähetyshiippakunnan nuorten aikuisten työstä vastaava pastori Mika Tervakangas Oulun Timoteuksen seurakunnasta, pastori Lars Daniel Brandt Ruotsista ja pastori Mikael Bruun Norjasta.

Edellisen kerran kansainvälinen nuorten aikuisten leiri järjestettiin Mustajärvellä itsenäisyyspäivän tienoilla vuonna 2019. 

Leirillä oli raamattuopetusten ja hetkipalvelusten lisäksi ohjelmassa muun muassa jo edelliseltä Suomen Corpus Christi -leiriltä tuttu avantokisa. Kaikkien viisi minuuttia avannossa värjötelleiden kesken arvottiin viidenkymmenen euron arvoinen hinnanalennus tulevan kesän kansainväliselle Corpus Christi -leirille, joka järjestetään 24.–28.7.2023 Liepajassa, Latviassa.

Myös pastorien kyselytunti uudenvuodenaattoiltapäivänä oli suosittu ohjelmanumero. Leiriläisiä askarrutti muun muassa se, voivatko naiset ja miehet olla vain platonisia ystäviä, miksi leirillä on niin paljon liturgiaa, ristin ja kunnian teologian ero, mitä kirkkoisiä luterilaisen olisi hyvä lukea, miksi ehtoollispöytä on Lähetyshiippakunnassa suljettu ja kuinka toimia, jos omat vanhemmat suhtautuvat kristilliseen uskoon vihamielisesti.

”Saa heittäytyä kristillisessä mielessä”

21-vuotias Aarni Turun Pyhän Paavalin seurakunnasta näki ilmoituksen leiristä seurakunnan nuorten WhatsApp-ryhmässä. Hän ei ole aiemmin osallistunut kansainvälisille tunnustuksellisille luterilaisille leireille, mutta uskoo, ettei kokemus jäänyt viimeiseksi.

  • Tällä leirillä heräsi mielenkiinto myös ensi kesän Corpus Christi -leiriä kohtaan, hän kertoo.

Aarnin mielestä uudenvuodentapahtuma on oiva tilaisuus tavata uusia ihmisiä ja ”heittäytyä kristillisessä mielessä”. 

  • On ollut mahtavaa viettää uutta vuotta täällä rakkaudellisessa ilmapiirissä.

Myös toinen ensikertalainen hehkuttaa uusien ihmisten kohtaamista. Pienissä seurakunnissa nuoret aikuiset ovat usein vähemmistössä. On tärkeää edes muutaman kerran vuodessa päästä tapaamaan muita samanikäisiä kristittyjä, jakaa ajatuksia ja saada vertaistukea.

Saksalainen Franzisca, 19, asuu tällä hetkellä Teuvalla, jossa työskentelee au pairina. Kotimaassaan hän kuuluu luterilaiseen kirkkoon, joka on kirkollisessa yhteydessä Lähetyshiippakunnan kanssa.

  • Teuva on pieni paikkakunta aika syrjässä, ja olen kaivannut tosi paljon hengellisiä tapahtumia ja muiden ikäisteni kristittyjen seuraa. 

Franzisca kertoo lähtevänsä takaisin arkeen ravittuna.

  • Olen oppinut paljon uutta Raamatusta ja saanut ymmärrystä hengellisissä kysymyksissä, hän kertoo. 

Leiristä vastannut pastori Mika Tervakangas kehuu komiteaa, joka on hoitanut käytännön järjestelyt ja mahdollistanut, että pastori voi keskittyä omiin töihinsä.

  • Mukana on ahkeria ihmisiä ja kaikki toimii hyvin, hän kiittelee. 

Mika Tervakangas

Pastori

Oulu ,

Meno
13.10. Helsinki – Tel Aviv klo 19:50–00:15 (Reittilento, Finnair)

Paluu
21.10. Tel Aviv – Helsinki klo 01:05–05:45 (Reittilento, Finnair)

Majoitus
13.10.–16.10. Jerusalem/Leonardo Jerusalem
16.10.–20.10. Tiberias/Leonardo Club

Matkanjohtajina
pastorit Samuli Siikavirta ja Antti Lehrbäck,
oppaana Ariel Livson

Ilmoittautumiset ja tiedustelut
Lauri Kosonen / puh. 044 244 5323
[email protected]

Hinta
1599
(sis. puolihoito, 1hh +630 )
+ retket n. 380

Mainos
Israelin matka syksy 2023 (pdf-tiedosto)

HUOM! Matkan voi maksaa osissa, esim. sovittu summa kuukausittain.

Tervetuloa mukaan matkalle pyhään maahan!

Samuli Siikavirta

Pastori

Helsinki ,

Lähetyshiippakunnan valtakunnalliset miestenpäivät Kiponnimen kurssikeskuksessa (Kiponniementie 84, 41940 Jyväskylä) 27.–29.1.2023.

Mukana päivien ohjelmavastuussa mm. Sami Gråsten, Antti Lehrbäck, Miika Nieminen ja Kalle Väätäinen.

ALUSTAVA OHJELMA

Perjantai 27.1.

16.00 Tervetuloa! Sisäänkirjautuminen ja majoittuminen. Tulijoita vastaanottamassa miestenpäivien isännät Miika Nieminen ja Kalle Väätäinen
17.00 Päivällinen
18.00 Avajaiset Kiponniemen salissa: “Mitä on raamatullinen miehuus?” Kalle Väätäinen ja Sami Gråsten
19.30 Makkaranpaisto ja vapaata keskustelua kodalla
21.30 Kompletorio salissa: “Tapahtukoon sinun tahtosi”, Kalle Väätäinen

Lauantai 28.1.

08.00 Aamupala
09.00 Laudes: “Teidän järjellinen jumalanpalveluksenne”, Miika Nieminen
09.30 “Antakaa elämänne – kristityn kutsumukset.” Alustus Kalle Väätäinen, keskustelua isännöi Pekka Puustinen.
11.00 Ruokailu
13.00 Ad sextam: “Kristuskin kärsi teidän puolestanne jättäen teille esikuvan”, Jouni Anttila
13.30 “Järjellinen jumalanpalvelus avioliitossa, taloudenhoidossa ja seurakunnassa.” Alustus Antti Lehrbäck.
14.30 Kahvi
15.00 Pienryhmäkeskustelut alustuksen pohjalta. Ryhmäjako juhlasalissa.
16.00 Ulkoilu / vapaata olemista
17.00 Päivällinen
18.00 Seurat ukko-Paavon tyyliin. Veisaamme Luterilaisia virsiä muutaman säkeistön kerrallaan. Miesten puheenvuoroja pienryhmäkeskustelujen pohjalta jakaa Kalle Väätäinen
19.30 Saunat ja makkaranpaisto kodalla
21.30 Kompletorium: “En minä ole tullut lakia kumoamaan, vaan täyttämään.” Pekka Puustinen

Sunnuntai 29.1.

8.00 Herätys ja huoneiden siivous
9.00 Aamupala
10.00 Messu: “Jeesus auttaa hädässä”, lit. Kalle Väätäinen, saarna Miika Nieminen.
12.00 Lounas ja lähtökahvit

ILMOITTAUTUMINEN

Miestenpäiville ilmoittaudutaan suoraan Kiponniemen toimintakeskuksen järjestelmään: Ilmoittautuminen

HINTA

  • Hinta 145 eur / mies (täysihoito omin liinavaattein).

LISÄTIEDOT:

  • Kalle Väätäinen, puh. 044 333 1101
  • Miika Nieminen, puh. 044 327 5007

Artikkelikuvan kartta © OpenStreetMapin tekijät

Miika Nieminen

Pastori, aluerovasti

Pori , Kankaanpää ,

Sain olla seurakuntani lähettämänä Keniassa reilun parin viikon opetusmatkalla. Palasin retkeltä 15.12. lumiseen Suomeen.

LHF (Lutheran Heritage Foundation) toimi kahden seminaarin järjestäjänä. Ensimmäinen opetusviikko pidettiin Nairobissa LHF:n tiloissa. Paikalle oli lähetetty pastoreita kaikista Kenian evankelisluterilaisen kirkon hiippakunnista. Myös Tansaniasta oli muutama pastori. Positiivinen yllätys oli, että suurin osa saapuneista oli hiippakuntasihteereitä tai piispojen avustajia. Aiheenamme oli liturgia ja tunnustus.

Jos aiheen ymmärtää väärin, niin se kuulostaa kamalan tylsältä. Osa seminaariin tulijoista luulikin, että luennoin muotomenoista ja kaavamaisesta opista.

Luentojen pääviesti oli, että liturgia ei ole ihmisten seremonia, vaan se on Jeesuksen armotekoja meidän syntisten ihmisten keskellä. Kun Isä näki langenneen ihmiskunnan hädän, hän lähetti Poikansa suorittamaan ensimmäisen liturgian. Jeesus eli puolestamme Marian kohdusta alkaen pyhän ja puhtaan elämän. Hän otti syntimme päällensä ja kärsi Golgatan ristillä sovituskuoleman. Hänen ylösnousemuksensa vahvisti, että uhri oli riittävä ja että hän täytti kaiken, mitä Jumala meiltä ihmisiltä vaatii.

Kristus antoi kirkolleen valtuutuksen toiseen liturgiaan. Hän antoi elävän sanansa ja armonvälineet,   jotta niiden kautta voisimme vastaanottaa Hänet ja kaikki hänen ansionsa. Ilosanoma on siinä, että kaikki syntimme ovat jo sovitetut ja pyhä elämä puolestamme eletty. Kristillinen liturgia on siis Jumalan armotyötä, kun hän julistaa meitä vanhurskaaksi, pukee meitä Kristukseen kasteessa, syöttää meille lunastuksemme hinnan ehtoollisessa ja antaa syntimme anteeksi synninpäästön sanassa. Kristus valtuutti apostolisen paimenviran hoitamaan tätä liturgiaa. Oikein ymmärrettynä liturgiassa on kysymys Kristuksesta ja hänen vastaanottamisestaan. Ei ole kysymys meidän suorittamasta ylistyksestä, rukouksesta tai palvonnasta. On kysymys siitä, että Jeesus itse palvelee, rukoilee kanssamme, ja kohtaa meitä. Hän avaa näin suumme ylistykseen. Luterilainen tunnustus ei myöskään ole mitään muuta, kuin puhtaan evankeliumin varjelemista ja siitä kertomista.

Luterilainen Kristuskeskeinen hengellisyys on ainutlaatunen asia myös Afrikassa. Liian moni esittää kristinuskon turhan monimutkaisesti. Jokainen ihminen tarvitsee joka päivä Jeesusta ja hänen ansioitaan. Viestin täytyy keskittyä niihin asioihin, jotka ovat välttämättömiä pelastukseen. Muut asiat ovat epäolennaisia. Yksin Kristus, meitä syntisiä ihmisiä varten sanassa ja sakramenteissa!

Huomasin opiskelijoiden innon, kun he ymmärsivät, että nyt puhutaan yksinkertaisella tavalla vain Jeesuksesta ja hänen vastaanottamisestaan. Keskusteluissa, joita kävimme paljon viikon aikana pohdimme sitä, miten liturgiassa pastorin ja seurakunnan tulee toimia suhteessa armonvälineiden kautta läsnäolevaan Jeesukseen. Oli kyllä hienoa olla oppimassa ja jakamassa Afrikkalaisten pastorien kanssa. Kuulin jo palautetta, että yhdessä hiippakunnassa oli palattu luterilaiseen käytäntöön ehtoollisenvieton suhteen.

Toisen viikon olin maasai-alueella Lenkishonissa 100km Nairobista etelään piispa John Kispanin vieraana. Siellä opetin myös liturgiaa ja tunnustusta, mutta vähän kevennetysti. Paikalla oli maasai-heimon pastoreita, evankelistoja ja seurakunnanvanhimpia. Seminaari sujui omalla tavallaan yhtä hienosti, kuin Nairobissa. Iloitsimme ja opimme evankeliumin lahjoista. Viikko päättyi Jumalanpalvelukseen, jossa kastettiin seitsemän lasta! Kuitenkin vaikuttavin asia vierailullani oli ihmisten hätä.

Itä-afrikan kuivuuden takia maasaitten karjasta on kuollut 90-95%. Heidän koko omaisuutensa on vuohissa, lampaissa ja lehmissä. Minne tahansa savannilla kävelin, näin kymmeniä ja satoja kuolleita eläimiä. Piispa käytti minut karjamarkkinoilla, jotka olivat täynnä kuolemaa ja ahdistusta. Karjan myyminen on lähes kaikkien maasaitten ainut tulonlähde. Nyt näin myyntipaikalla enemmän kuolleita tai kituvia elämiä, kuin myytäviä. Kaikesta huolimatta sain kokea lämpimiä ja iloisia kohtaamisia paikallisten ihmisten kanssa. Oli upeaa huomata, että ihmiset luottavat hätänsä keskellä Jumalaan. Jumala on antanut kuivuuden tulla ja häneen ihmiset turvautuvat rukouksissaan.

Tilanne herätti minussa monelle Afrikassa käyneelle tutun riittämättömyyden ja avuttomuuden tunteen. Mikä olisi oikea tapa auttaa? Miten pitäisi auttaa? Miten yksittäisen ihmisen pitäisi suhtautua tilanteeseen? Näihin kysymyksiin en osaa vastata. Vaikka minä antaisin koko omaisuuteni ja auttaisin, niin se olisi mitättömän pieni apu koko Itä-Afrikan mittakaavassa.

Yksi asia, jonka opin keskusteltuani paikallisten ihmisten ja lähetystyöntekijöiden kanssa, oli suuri oivallus minulle; paras apu on kannustaa ja ohjata paikallisia ihmisiä omaan vastuuseen tilanteesta. Keniassa ihmiset ovat olleet pitkään hätäavun varassa, eikä kestäviä ratkaisuja ole tehty tarpeeksi paljon. Nyt kannustamme paikallista hiippakuntaa maasai-alueella kestävissä projekteissa. Alueelle on esimerkiksi mahdollista tehdä porakaivoja, jotka toisivat ratkaisun kuivuuteen ja ruokapulaan. Maasaitten on mahdollista paimentolaisuuden lisäksi viljellä maata ja opetella muita elinkeinoja. Tietenkin on surullista, että ikivanhan kultturin on muututtava, kuivuuden ja ihmisten määrän takia.

Joka tapauksessa evankeliumi Jeesuksesta on vastaus noidenkin ihmisten hätään ja ahdinkoon. Saamme rukoilla, että he niinkuin mekin, sanoisimme Raamatun sanoin: Jos me elämme, niin elämme Herralle, ja jos kuolemme, niin kuolemme Herralle. Sentähden, elimmepä tai kuolimme, niin me olemme Herran omat.(Room 14:8)

Pyydän sinua, joka luet matkakertomukseni, rukoile Itä-Afrikan kuivuuden takia hädässä olevien ihmisten puolesta! Herra Jeesus Kristus Jumalan Poika armahda meitä syntisiä ihmisiä!

Pastori Kalle Väätäinen

Kalle Väätäinen

Pastori, aluerovasti

Kuopio , Koillis-Savo , Nurmes ,

Suomen Luther-säätiön hallituksen jäsen Erkki Pitkäranta piti puheen kuvan paljastustilaisuudessa.

Suomen Luther-säätiön hallituksen joulukuun kokouksen yhteydessä pidettiin teologian lisensiaatti Simo Kivirannan kuvan paljastustilaisuus. Luther-säätiön hallituksen jäsenen Erkki Pitkärannan puhe paljastustilaisuudessa on alla.

Simo Kivirannan kuvan paljastustilaisuudessa Koinoniassa 7.12.2022

Simo Kiviranta syntyi marraskuun 28. päivänä vuonna 1936. Tuolloin poliittiset jännitteet Euroopassa nousivat kohisten. 1930-luvun lämpimät kesät olivat vaihtumassa kylmiin sodan vuosiin. Vastasyntynyt poikalapsi oli vain päivän vanha, kun NKP:n Leningradin piirin sihteeri Andrei Zdanov lähetti Neuvostoliitosta varoituksen syyttäen Suomea ja Baltian maita seikkailupolitiikasta. Simon lapsuus kului sotavuosien varjossa Satakunnan Laviassa evankelisen herätysliikkeen ja Länsi-Suomen rukoilevaisuuden vaikutusalueilla. Lapsuudessa sairastetun polion aiheuttamat vaivat hankaloittivat Simon elämää loppuun asti.

Pojan lahjakkuus huomattiin jo varhain. Opintie vei ylioppilaaksi ja Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan. Pro gradu tutkielma oli niin laaja ja perusteellinen, että se hyväksyttiin myös lisensiaattitutkimuksen arvoiseksi. Siitä lähtien Simo tunnettiin teol.lis. Simo Kivirantana. Lyhyen seurakuntapastorin pestin jälkeen Simo siirtyi Helsingin yliopistoon, jossa teki uran uskonto- ja lähetystieteen laitoksen sekä ekumeenisen arkiston assistenttina ja systemaattisen teologian laitoksen ekumeniikan jaoston assistenttina. Elämäntyö oli kuitenkin huomattavasti tätä yliopistotyötä laajempi. Simo oli tunnettu ja arvostettu opettaja ja vaikuttaja Suomen hengellisten liikkeitten keskuudessa. Itse tutustuin Simoon Evankelisen ylioppilasliiton piirissä 1970-luvun alussa. Simon yhteydessä on aina mainittava aviopuoliso Kirsti, joka avasi kodin ovet lukuisille vieraille ja osoitti aina suurta ystävällisyyttä ja vieraanvaraisuutta.

Simon tunteneet ja hänen kanssaan keskustelleet muistavat hänet ystävällisenä ja auttamishaluisena henkilönä, joka jaksoi keskustella ja kuunnella sellaisiakin kumppaneita, joiden tietomäärä ja osaaminen olivat vaatimattomat hänen hallitsemiensa tietomäärien ja osaamisen rinnalla. Hänen kiinnostuksensa kohteet olivat poikkeuksellisen moninaiset. Hän kykeni taustoittamaan ja kehystämään teologiset ja kirkkoa koskevat kysymykset laajasti ja kiinnostavasti. Teologian eri osa-alueiden lisäksi taustaa hänen ajatteluunsa ja pohdintoihinsa ja tieteelliseen työhönsä antoivat perehtyminen historiaan, aatehistoriaan, filosofiaan, kirjallisuuteen sekä ajankohtaisen poliittisen ja teologisen keskustelun tarkka seuraaminen ja analysointi. Itseään täynnä oleva keskustelukumppani saattoi ystävällisestä kuuntelijasta ja kommentoijasta muodostaa kuvan monikasvoisesta tai kaksikasvoisesta teologista, jos ei jaksanut odottaa Simon puheenvuoroa ja hänen yhteenvetoaan esillä olevista näkökohdista. Simo ei ollut päälle painava, omia ajatuksiaan tyrkyttävä apologeetta ja agitaattori. Hän toi esiin asiaan vaikuttavat näkökohdat ja niiden taustat ja teki niistä sydämen kristittynä johtopäätökset. Hän ei ottanut tulkintahorisontikseen kulloisenkin ajankohdan kirkkopoliittisia aatteita, vaikka ne olisivat olleet laajastikin hyväksyttyjä.

Suomen Luther-säätiön perustavassa kokouksessa syksyllä 1999 tämä ajattelu tuli selvästi esiin. Simon mukaan säätiön perustaminen ei ollut mikään alku, vaan osa sitä elämän liikettä, joka alkoi siitä, kun Jumalan Poika tuli ihmiseksi, ja kun kirkko syntyi siinä mielessä, kun me kutsumme sitä apostolin mukaan Kristuksen ruumiiksi. Simo totesi, että tällä elämän liikkeellä on tausta jo vanhan liiton pyhissä. Heistä merkittävin oli Aabraham, joka uskoi lupauksen sanaan. Sen uskon Jumala luki vanhurskaudeksi. Vieläkin kauemmaksi Simo kiinnitti perustajien ajatukset sanomalla:

”meillä on Raamatun pohjalta se ajatus, että Kristuksen Pyhä Kirkko on ollut jo ennen maailman perustamista. Kristuksessa Jumala on valinnut ja valitsee ne, jotka hyväksi on nähnyt ja näkee.”

Kuten huomaamme, inkarnaatio, Jumalan ihmiseksi tuleminen on tässä Luther-Säätiön perustajan puheessa keskiössä.

Minusta Simon teologisen työskentelyn ja tutkimuksen keskeinen piirre on saksalaisen idealismin turmiollisen vaikutuksen huomaaminen länsimaisessa teologiassa ja kirkkojen elämässä. Länsimaisen filosofian ja aatevirtausten tunkeutuminen teologiaan konstantiinolaisissa kirkoissa on saanut aikaan opetuksen, jossa ruumis ja henki erotetaan toisistaan. Teologiasta ja kristinuskon sisällöstä on muodostunut henkinen, ei-aineellinen sielutiede, jolloin mm. ruumis ja sen muokkaushalut jäävät teologian ulkopuolelle. Postuumisti Simon luentomateriaaleista julkaistu systemaattisen teologian oppikirja Salattu ja ilmoitettu Jumala avaa tämän idealismikritiikin laajasti ja perustellen.

Alkavan joulun aikana tästä henkistyneestä kristillisyydestä lauletaan taas innolla siihen tapaan, että Jeesus syntyy ihmissydämeen ja hiljaiseen mieleen eikä talliin seimen oljille. Kristus ei ole irtautunut kirkon ulkopuoliseksi taivaassa asuvaksi Hengeksi. Hän on keskellämme Sanassaan, kasteveteen liittyneenä ja siunatussa ehtoollisleivässä ja viinissä.

Simo Kiviranta

Olkoon tämä kuva Simosta muistutuksena jokaiselle siitä, että samalla tavalla kuin Simo katsoo tässä valokuvassa katsojaa, inkarnoitunut Kristus katsoo jokaista rakastaen. Hän luopui taivaallisesta kirkkaudestaan meidän vuoksemme syntyen pyhän neitsyt Marian Sanalla puhdistetun kohdun kautta ihmisen osaan kärsimään synnin rangaistuksen meidän puolestamme.

Tapaninpäivän lauluseuroissa Simon ja Kirstin kodissa ei koskaan jätetty laulamatta virttä, joka alkaa riemullisesti:

In dulci jubilo
nyt riemuin laulakaamme.
Meidän autuutemme
in praesepio
on nyt aurinkomme
matris in gremio

Erkki Pitkäranta

Hiippakuntadekaani Joel Kerosuo oli 22.11.2022 Radio Patmoksen aamuvieraana.

Kerosuon haastattelun voit kuunnella alla olevasta saarnaselaimesta:

Lähetyshiippakunnan hiippakuntakokouksessa julkaistiin kirja nimeltä Ihmeellisesti tehty. Kirja on suomenkielinen käännös pastori John W. Kleinigin teoksesta Wonderfully Made.

Kirjan kääntäjä Pauliina Pylvänäinen kuvasi kirjaa seuraavin sanoin: ”Tänään julkaistava kirja muistuttaa, että vaatteittesi alla piilossa on Jumalan luoma ruumis. Kleinig käsittelee ihmiskehoa luomisen, lunastuksen ja pyhityksen näkökulmista. Tämä kirja onkin ihmiskehon ylistys.

Lisäksi kirjassa pysähdytään meidän aikamme ajankohtaisten asioiden äärelle. Kleinig käsittelee niin ihmisen omaan ulkonäköön liittyvää tyytymättömyyttä ja häpeää kuin monia ruumiin seksuaaliseen luonteeseen liittyviä kysymyksiä: seksuaalisuutta avioliitossa, naimattomana elämistä, seksuaalista halua ja sukupuolisia suhteita. Kenen ihmisen elämään nämä eivät liittyisi? Kuka meistä tämän ajan ihmisistä voi pysyä erossa turhista ulkonäköpaineista, ruumiin hyvinvoinnin laiminlyömisestä, seksuaalisuuden lahjan väärin käyttämisestä tai ruumiin arvon väheksymisestä henkisyyttä tai jopa hengellisyyttä ylikorostamalla?

Kirjaa kääntäessäni koin olevani etuoikeutettu, kun sain sana sanalta pysähtyä miettimään, mitä Jumalan sana ja luterilainen traditio ihmisruumiin asemasta ja merkityksestä sanovat. Tämä kirja haastaa meidät näkemään oman ruumiimme ja toistemme ruumiit sellaisina kuin Jumala näkee ne ja suhtautumaan niihin niin kuin hän suhtautuu. Jumala näkee jokaisen ihmisen ruumiin sellaisena kuin se ikuisuudessa tulee olemaan. Hän katsoo ihmisen ulkoisen olemuksen sisään ja näkee ihmisen, joka on hänen silmissään kaunis ja jonka hän on tehnyt. Jumalan Sanalla on myös voima parantaa vahingoittuneita kehoja ja tehdä meidät todellisesti sinuiksi itsemme, Jumalan ja muiden kanssa.

Rukoukseni onkin, että tätä kirjaa lukiessa sinäkin voisit iloita ylösnousseen Herramme ruumiista, omasta kehostasi ja toisten ihmisten kehoista niin kuin psalmin 139 kirjoittaja tekee: Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää!”

Kirjan voi tilata Lähetyshiippakunnan kaupasta: kauppa.lhpk.fi/ se on myös myynnissä seurakuntien kirjamyyntipöydillä. Kirjan hinta on 23€.

18.12 mennessä tilatut kirjat ehtivät vielä joulupostitukseen.

Otsikon sanat ovat Timo Holman kirjoittamat Pappismatrikkelissa (2010). Vanhan luterilaisen kansankirkollisuuden viimeisimmistä mohikaaneista kutsui Herramme Timo Holman riemuitsevaan seurakuntaan Järvenpäässä 8.12.2022. Timo Holma oli syntynyt 19.6.1932 Ylitorniolla. Hän toimi seurakuntatyössä Iissä, Toholammilla ja sitten Haukiputaan kirkkoherrana 1974–1996, Iin rovastikunnan lääninrovastina, Oulun hiippakunnan asessorina ym. Monipuoliseen pappisuraan liittyi lukemattomia kokonaiskirkollisia tehtäviä kuten jäsenenä kirkolliskokouksessa, merkittävässä kirkon virkakomiteassa ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppikeskustelujen työryhmässä. Mutta Timo Holma kuului myös niihin vanhan kansan pappeihin, joille monipuolinen kulttuuriharrastus oli tärkeää.

Haluan kirjoittaa muistokirjoituksen suurta veljellistä kunnioitusta tuntien, sillä omakohtaiset muistot vyöryvät mieleeni tunnustusrintaman synnystä, Paavalin synodin yhteisistä ponnisteluista, Kokkolan Andreaksen luterilaisen seurakunnan alkuvaiheista, Timo Holman muutosta Järvenpäähän ja osallistumisesta Pyhän Markuksen seurakunnan messuihin Helsingissä.

Timolle rakas lestadiolainen liike oli kokenut pahoja murtumia, mikä ajoittain vaivasi häntä. Olihan hän mm. lestadiolaisen lauluperinteen parhaita tuntijoita. Herramme avasi hänen silmänsä näkemään laajemmin. Varmaan siihen vaikutti myös hänen Oulun synodaalikokoukseen tekemänsä tutkimus virasta ja yleisestä pappeudesta (1967). Muistan hänet ryhdikkäänä ja sanojaan punnitsevana vanhanajan kutsumustietoisena pappina. Asessorina ollessaan hän tutki mm. tarkkaan pappiskandidaatteja ja saattoi myös hylätä tai kirjoituttaa eriävän mielipiteen. Niinpä hän sai jopa kypäräpapin pilkkanimen. Mutta totta on, että Timossa oli hienostunutta upseerimaisuutta. Muistan hänet ensimmäistä kertaa Evankeliumiyhdistyksen jostain pappeinkokouksesta. SLEY:ssä alkoi tapahtua varsinkin Reijo Arkkilan kaudella aidon ‘hedbergiläisyyden’ eli luterilaisen tunnustuksellisuuden nousu, joka keräsi valveutuneita pappeja ja saarnaajia erilaisista lähtökohdista.  En tiedä, miten Simo Kiviranta, Olavi Rimpiläinen ja Anssi Simojoki ystävystyivät hänen kanssaan, mutta varmaan Kirkon virkakomiteaan liittyvissä keskusteluissa. Kun Olavi Rimpiläinen oli kutsuttu Kirkon koulutuskeskuksen johtoon, hän pyysi Timo Holmaa myös luennoimaan pastoraalikursseille. Olavi, Timo ja minä aloimme hioa eräällä kurssilla yömyöhään aseita, joita tarvittiin, etteivät ‘postmodernistit jyräisi kirkkomme tunnustusta’. Kun Olavi Rimpiläisestä tuli piispa, monistakin syistä alkoi kvartetti Simo Kiviranta, Anssi Simojoki, Olavi Rimpiläinen ja minä kokoontua yhtenään, Timo vähemmän. Syy siihen, että piispana ollessaan Olavi piti valitettavasti tiettyä etäisyyttä Haukiputaan kirkkoherraan, oli se, ettei hän halunnut ‘suosituimmuusasemaan’ ketään papeistaan. Mutta olihan Timo Holma Paavalin synodin tuki ry:n puheenjohtaja vuodet 1984–95, jolloin puheenjohtajuus siirtyi minulle. Olavi Rimpiläinen oli synodin esimies. Timo Holman teologinen kompetenssi, kansankirkon hyvä tuntemus ja realistinen näkemys, missä mennään, vei synodiamme eteenpäin. Tässä vaiheessa mukaan Synodin toimintaan tuli nykyinen piispamme Juhana Pohjola. Silloin oli vielä jotain mahdollisuuksia vanhalla kirkollisuudella ns. ponnen ollessa myös käytännössä arvossa. Mutta edessä oli aika, jolloin pitäytyminen Herran käskyyn kriminalisoitiin.

Laitoimme itsemme likoon, ettei kansankirkko olisi irrottautunut pyhästä Raamatusta ja kirkon tunnustuksesta, mutta hävisimme. Oli lähdettävä etsimään uutta tietä. Timo Holman vaimo Mirjami oli kuollut 1995 ja Timo muutti Kokkolaan saatuaan uuden vaimon Kertun. Vaikka Kokkolan seutu pysyi pitkään kirkollisena lintukotona, tilanne muuttui pian. Timo ystävystyi lähinnä evankelisten kanssa, mainittakoon mm. saarnaajat Martti Pylkkänen, Anders. P.O. Skytte ja Lauri Paavola. Timo osallistui heti jumalanpalvelusyhteisön alkuneuvotteluihin. Olin heidän kodissaankin. Niin syntyi Andreaksen luterilainen seurakunta. Kun Kerttukin kuoli, Timo muutti Järvenpäähän ja alkoi käydä Pyhän Markuksen luterilaisen seurakunnan messuissa. Hänelle oli kuitenkin vaikeaa mm. se, että Lähetyshiippakuntaan valittiin oma piispa ja hän jäi pois hiljalleen. Koko maatamme siunannut aitoon luterilaisuuteen sitoutunut kansankirkko oli kuitenkin jo historiaa. Vanhan polven patriarkka ei pystynyt näkemään, että “postmodernistit jyräsivät tunnustuksen”. Hänen luonaan hoitokodissa kävi vielä useitakin Paavalin synodin ajoilta tuttuja pappeja, jotka saattoivat valaa uskoa aikojen parantumisesta: “Kun Jumala antaa herätyksen tuulien puhaltaa, kansankirkko palaa entiselleen”. Mutta ‘postmodernistit jyräsivät jo tunnustuksen ja kansankirkon’.

Odotan aikaa, että saamme taas yhdessä laulaa:

“Pienet pääskyt wisertävät elämän puun oksill,

Jossa ei saada oleskella harakat eikä hottiset.

Mutta kesä pääskyt laulaa, kiitoswirttä kilvan.

Kuin ovat päässeet hengittämään Isän kirkasta ilmaa.

Suloisin Jesu, on wapahtajan Jesu.

Sen teki Jesu yksinään; siis kiitos sulle Jesus.”

Pastori Sakari Korpinen

Sakari Korpinen

Pastori

Salo ,

Kohta juhlistamme seurakunnissa joulun suurinta lahjaa, Vapahtajamme syntymää. Joulunaika on monelle meistä ehkä rakastetuin kristillinen juhla-aika. Näin on varmasti osin myös takia, että joulu on perinteisesti myös yhdessäolon aikaa perheen kanssa. Tämän artikkelin aluksi haluankin toivottaa kaikille lukijoille siunattua adventinaikaa ja iloista ja rauhallista joulua kaikille! Pysähdytään yhdessä joulun ihmeen äärelle.

Lähetyshiippakunnan työ on kasvanut nopeasti ja tasaisesti ja yhä useammalla paikkakunnalla vietetään tänä vuonna joulua seurakuntamme yhteydessä. Tästä kiitos Jumalalle ja teille seurakuntalaisille. Yhteinen työmme vaatii toimiakseen myös riittävät varat toiminnan pyörittämiseen ja uuden toiminnan suunnitteluun. Moni seurakunnistamme on vasta matkalla kohti omien kulujen kattamista.

Toivon, että pysähtyisit hetkeksi pohtimaan mahdollisuutta osallistua ylimääräisellä lahjalla seurakuntasi kulujen kattamiseen myös näin joulun alla. Voisiko seurakuntasi saada joululahjan ylimääräisen kannatusmaksun muodossa? Halutessasi voit muistaa lahjalla esimerkiksi nuorisotyötä.

Tämän artikkelin lopuksi löydät seurakuntakohtaiset viitenumerot tilisiirtoa varten ja MobilePay maksulinkit. Avaa tiedot + merkistä.  Tiedot löydät myös www.lhpk.fi/kannatus sivulta.

Sami Niemi, hiippakuntasihteeri

Saaja: Suomen Luther-säätiö
Tili: FI59 1023 3000 2354 52

Viitenumerot
Lähetyshiippakunta: 3434
Lähetyshiippakunnan piispa: 8015
Lapsi- ja varhaisnuorisotyö: 1384
Nuorisotyö: 2341
Naistyö: 7715
Svenskspråkigt arbete: 5652
Kesäjuhlat: 1805
Studio Krypta / Mediatyö: 8222
Luterilainen.net: 7773
Lähetystyön yleisviite: 7171
Alajärvi: 8303
Espoo: 5885
Forssa: 4116
Helsinki: 1999
Hämeenlinna: 3366
Hyvinkää: 7728
Iisalmi: 2008
Imatra: 8400
Jakobstad: 2888
Joensuu: 7799
Juankoski: 3502
Jyväskylä: 9001
Kajaani: 3777
Kankaanpää: 4611
Kokkola: 8811
Kotka: 2710
Kouvola: 1517
Kuopio: 5775
Lahti: 5050
Lappeenranta: 5335
Lieksa: 5306
Lohja: 4747
Loimaa: 6622
Meri-Lappi: 4844
Mikkeli: 1232
Nurmes: 5380
Oulu: 6363
Parikkala: 1410
Pieksämäki: 5270
Pori: 2299
Porvoo: 1601
Pyhänkoski: 5115
Rauma: 7964
Rovaniemi: 8688
Salo: 1122
Savonlinna: 2422
Seinäjoki (ap): 4488
Seinäjoki (ip): 6130
Sodankylä: 6677
Tampere: 5995
Turku: 7430
Utsjoki: 5555
Vaasa: 1902
Vantaa: 3612
Vasa: 7375
Åbo: 5500

Lähetyshiippakunta

 Lähetyshiippakunta: 69918

 Lähetyshiippakunnan piispa: 20499

 Lapsi- ja varhaisnuorisotyö: 47356

 Nuorisotyö: 92674

 Studio Krypta / Mediatyö: 76225

 Luterilainen.net: 33303

 Lähetystyö: 40924

Seurakunnat

 Alajärvi: 40523

 Espoo, Tuomaksen seurakunta: 17763

 Forssa: 11429

 Helsinki, Markuksen seurakunta: 61247

 Hyvinkää: 35478

 Hämeenlinna, Matteuksen seurakunta: 18416

 Iisalmi, Danielin seurakunta: 58015

 Imatra, Joosuan seurakunta: 17347

 Jakobstad, Jakobs församling: 73991

 Joensuu, Nehemian seurakunta: 40167

 Jyväskylä, Jesajan seurakunta: 94025

 Kajaani, Filippuksen seurakunta: 32521

 Kitee: 16495

 Kokkola, Andreaksen seurakunta: 33871

 Kotka: 56371

 Kouvola, Paulus-seurakunta: 55681

 Kuopio, Pietarin seurakunta: 37769

 Lahti, Samuelin seurakunta: 23296

 Lappeenranta, Joonan seurakunta: 81401

Lieksa: 66254

 Lohja, Pyhän Ristin seurakunta: 84663

 Loimaa, Hyvän Paimenen seurakunta: 15846

 Meri-Lappi, Vapahtajan seurakunta: 80433

 Mikkeli, Tiituksen seurakunta: 68067

 Nurmes: 41544

 Oulu, Timoteuksen seurakunta: 25812

 Parikkala: 10762

 Pieksämäki:20761 10762

 Pori, Sakkeuksen seurakunta: 72209

 Porvoo: 92378

 Pyhänkoski, Simeonin seurakunta: 58618

 Rauma, Pyhän Marian seurakunta: 23711

 Rovaniemi, Stefanoksen seurakunta: 51770

 Salo: 36410

 Savonlinna, Jaakobin seurakunta: 10187

 Seinäjoki, Luukkaan seurakunta, iltapäivä: 88760

 Seinäjoki, Luukkaan seurakunta: 68723

 Sodankylä, Elian seurakunta: 21913

 Tampere, Johanneksen seurakunta: 21920

 Turku, Paavalin seurakunta: 95672

 Utsjoki, Joosefin seurakunta: 48836

 Vaasa, Mikaelin seurakunta: 46946

 Vantaa, Pyhän Kolminaisuuden seurakunta: 94640

 Vasa, Immanuels församling: 82842

 Åbo, Gabriels församling: 73009

Lähetyshiippakunta

 Lähetyshiippakunta: 69918

 Suomen Luther-säätiö: 97292

 Naistyö: 46315

 Nuoret aikuiset: 81448

 Nuorisotyö: 92674

 Lapsi- ja varhaisnuorisotyö: 47356

 Lähetystyö: 40924

 Lähetyshiippakunnan kesäjuhlat: 85184

Luvan saaja: Suomen Luther-säätiö
Luvan myöntäjä: Poliisihallitus Arpajaishallinto
Luvan numero: RA/2020/1666
Myöntämisajankohta: 23.12.2020
Myönnetty aloituspäivä:01.01.2021, voimassa toistaiseksi
Kerättävien varojen käyttötarkoitus:
Säätiön tarkoituksena on ylläpitää ja levittää tunnustuksellista luterilaista uskoa.
Kerätyt varat käytetään säätiön sääntöjen mukaisesta toiminnasta aiheutuvien kulujen kattamiseen, kuten työntekijöiden palkkauskustannuksiin, vuokrakuluihin, opetus- ja julistustyöhön, vanhus- ja nuorisotyöhön, diakoniatyöhön, leirien järjestämiseen, stipendien myöntämiseen, ilmaiseksi jaettavien painotuotteiden painatuskuluihin sekä säätiön määrittelemien lähetyskohteiden tukeminen ulkomailla ja lähetyskohteissa tapahtuvan opetus- ja julistustyön matka- ja materiaalikulut.

Sami Niemi

Hiippakuntasihteeri

Hämeenlinna ,

Lähetyshiippakunnan verkkokaupassa kauppa.lhpk.fi  on julkaistu uusia kirjoja:

  • Vuosikirja 2022
  • Ihmeellisesti tehty – Raamatun opetus ruumiillisuudesta

Loppiaiseen asti kirjakaupasta löytyy myös paljon kirjoja alennusmyynnistä. Isoimpana tarjouksena Martti Lutherin Genesis-kommentaarin tarjoukset. Nyt koko sarja hintaan 45€ (normaali hinta 100€) ja yksittäiset sarjan osat 10-12€ (normaalihinta 25€).

Verkkokauppaan: kauppa.lhpk.fi

Kaikki tarjoushinnat ovat voimassa myös seurakuntien kirjapöydillä.

Uutuudet


Lähetyshiippakunnan vuosikirja 2022

Hinta 10€

Kaupasta on myös tilattavissa edellisiä vuosikirjoja 7€ hintaan tai kaikki vuosikirjat yhtenä pakettina 39€, niin kauan kuin vanhempia kirjoja on vielä saatavilla.

Ihmeellisesti tehty

Raamatun opetus ruumiillisuudesta

John W. Kleinig

23€

Tarjouskirjat

Genesis kommentaari sarjana, kaikki kuusi kirjaa 45 € (normaalihinta 100 €)

  • Genesis kommentaarin osa 1 (luvut 1-7), 12 €
  • Genesis kommentaarin osa 2 (luvut 8-17), 10 €
  • Genesis kommentaarin osa 3 (luvut 18-24), 10 €
  • Genesis kommentaarin osa 4 (luvut 25-31), 10 €
  • Genesis kommentaarin osa 5 (luvut 32-40), 10 €
  • Genesis kommentaarin osa 6 (luvut 41-50), 10 €
  • Yksittäisen osan normaalihinta 25 €

Galatalaiskirjeen selitys 15 € (normaalihinta 25 €)

Vuosikirjat 2013-2021 7 € kappale, nyt kaikki edelliset vuodet alennettuun hintaan

Vuosikirjapaketti, sisältää vuosikirjat 2013-2022 39 € (normaalihinta 50 €)

Luterilaisia virsiä säestyskirja 35 € (normaalihinta 40 €)

Loputon lokakuu 8 € (normaalihinta 15 €)

Katekismus 7 € (normaalihinta 10 €

Katekes 7 € (normaalihinta 10 €)

Jumala vaikuttaa rukouksen 5 € (normaalihinta 10 €)

Seuraa minua – kirkkovuosi Jeesuksen seurassa 7 € (normaalihinta 15 €)

Sano vain sana – vuosi Jeesuksen seurassa 15 € (normaalihinta 20 €)

Adventus Domini – adventtilevy 3 € (normaalihinta 10 €)

Niin kuin se kirjoitettu on, niin se myös paikkansa pitää 10 € (normaalihinta 20 €)

Kristuksen ehtoollisesta – suuri tunnustus 10 € (normaalihinta 15 €)

Tuntomerkkien kirkko 6 € (normaalihinta 10 €)

Pyhä kaste Raamatussa 8 € (normaalihinta 10 €)

Pyhä kaste kirkossa 8 € (normaalihinta 10 €)