Kynttilänpäivänä 7.2.2021 saatiin Parikkalassa kokea merkittävä hetki, kun pastori Oskari Nummela kutsuttiin Pyhän Ristin luterilaisen seurakunnan vastuupastoriksi. Tätä aikaisemmin Suomen Luther -säätiö oli tehnyt myönteisen päätöksen Nummelan palkkaamiseksi 1.3.2021 alkaen 50% työsuhteeseen Parikkalaan.  Nummelan työkuvaan kuuluu seurakunnan kaitseminen Parikkalassa ja kappeliseurakunnassa Kiteellä.  Kerran kuukaudessa pastori Nummela palvelee myös Savonlinnan seurakuntaa.
Nummela kertoo, että kutsuminen sai hänet onnelliseksi, mutta samalla myös pienelle paikalle.

-Kun irtisanouduin kolme vuotta sitten kansankirkosta, ajattelin, että en voi enää koskaan saada elantoa papin työstä.   Jumala johdatti kuitenkin toisin.  Armossaan hän piti minua kolme vuotta hyllyllä, kunnes avasi uuden oven elämässäni.
– Toisaalta, nämä kolme vuotta ovat opettanut minua, mitä on papin työ nyky-Suomessa.  Kun evankeliumia julistetaan puhtaasti, se aiheuttaa vastustusta ja lyö sananpalvelijan maahan.  Tämän vuoksi astun tähän tehtävään nöyrin mielin turvautuen Jumalan armoon ja voimaan.  Pyydän työhön myös seurakuntalaisten esirukousta.  Esirukousta tarvitaan tänä aikana todella paljon.

Pastori Oskari Nummela toimittamassa messua

Myös seurakunnan hallituksen puheenjohtaja Harri Hernesmaa oli iloinen Nummelan kutsumisen johdosta.
-Kun aloitimme Kirkon tuntomerkit – luennot tammikuussa 2017, en uskaltanut edes unelmoida, että neljän vuoden kuluttua olisimme järjestäytyneet seurakunnaksi, meillä olisi oma tila Parikkalan keskustassa ja kaiken muun lisäksi saisimme kutsua Oskarin täältä omalta kylältämme pastoriksi. Jumala on jälleen kerran osoittanut olevansa monin verroin rikkaampi antaja, kuin me rohkenemme edes pyytää. Hänen johdatuksessa meidän on hyvä jatkaa työtämme täällä Itä-Suomessa, Hernesmaa iloitsee.

Parikkalan Pyhän Ristin luterilaisen toimintaan voi tutustua tarkemmin täältä.

”Jumala synnyinmaata siunatkoon”. Presidentti Paasikiven ääni oli isällinen ja vilpitön, ja antoi kuvan ehjästä maailmasta, jossa esivalta, valtio ja kirkko, palvelivat kansaa yhteisellä perustalla. Paasikivi oli ollut maan isänä koko kymmenvuotisen elämäni ajan. Oli helppo omaksua Paavalin opetus esivallasta Jumalan palvelijana.

Pohjoismainen laki ja yhteiskunta ovat syntyneet kristinuskon vaikutuksessa. Kristillisiä hyveitä pidettiin yleisesti rakentavina ja yhteiskuntaa suojelevina. Koulussa annettu uskonnonopetus oli kirkon uskon mukaista, oppikirjana osittain Lutherin katekismus.

1960-luvulla voimistunut antikristillinen agitointi tuotti näkyvää tulosta. Julkinen, ja varsinkin julkistettu mielipide ja ilmapiiri ovat kääntyneet kristillisyyttä vastaan. Valitettavasti edes kirkko ei ole jäänyt tämän vaikutuksen ulkopuolelle. Lakeja muutetaan tai lain kirjain saa uudessa ajattelussa uuden, vieraan sisällön ja kirkon piirissäkin annetaan helposti periksi.

Emme ole kuitenkaan vielä sellaisessa tilanteessa, jossa kristityt ovat olleet monissa maissa koko kristillisen historian ajan. Paavalin opetus Roomalaiskirjeen 13. luvussa, ”jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on”, ei syntynyt kristillisessä yhtenäiskulttuurissa, vaan pakanallisessa Rooman imperiumissa. Myös Rooman esivalta oli Jumalan palvelija, jonka tehtävänä oli rangaista pahaa ja ylläpitää tavallista, rauhallista elämää. Sitä oli kunnioitettava.

Lutherin opetus esivallasta perustui Paavalin opetuksiin. Niin Paavali kuin Lutherkin tiesivät, että koska valtaa pitävät aina ihmiset, on heidän vallankäyttönsä epätäydellistä. Vallankumouksella ei saada aikaan parempaa järjestystä, sillä uudetkin valtiaat ovat ihmisiä. Historia on osoittanut, että ”vallankumous syö lapsensa” – ja toistenkin lapset. Siis jos vain mitenkään mahdollista, on hyvä pitäytyä siihen esivaltaan, joka on.

Kristityt eivät saa kuitenkaan olla naiiveja uskollisuudessaan esivallalle. Esivallan palveluksessa on myös sellaisia, jotka käsittävät lain ja oikeuden aivan toisin, kuin kristitty ne käsittää. Meidän päivinämme yhteiskunta pyrkii ohjaamaan käyttäytymistämme kristinuskon vastaisesti. Mitä silloin on tehtävä? Natsi-Saksan aikana monet kristityt uskoivat, että heidän velvollisuutensa on noudattaa natsien lakeja ja järjestystä, koska ”ei ole esivaltaa muuten kuin Jumalalta”. Me ihmettelemme sen aikaisia kristittyjä nyt, mutta meidän on valvottava, ettemme lankea samaan naiiviuteen omana aikanamme. Murha ja varkaus pysyvät murhana ja varkautena, ja esivalta, joka niitä estää, tekee tuiki tarpeellista palvelusta. Mutta jos sama esivalta kieltää meitä opettamasta lapsillemme Jumalan sanaa tai käskee opettamaan mielettömyyksiä, emme saa totella sellaista esivaltaa niissä kohdin.

Lutherin opetus Jumalan kahdenlaisesta hallintatavasta on hyödyllinen ja selventävä. Jumala hallitsee ”oikealla kädellään” hengellisesti omiatuntoja, kun lakia ja varsinkin evankeliumia opetetaan ja julistetaan. Hengellinen hallinta ja valta käyttää vain Jumalan sanan miekkaa, ei pakkoa eikä ulkonaisia rangaistuksia. Se tekee ihmisistä kristittyjä, pyhiä. Jumalan ”vasemman käden” hallinta ei sen sijaan muuta sydämiä, vaan ylläpitää järjestystä maailmassa. Tätä varten Hän on antanut esivallan ja sen käteen miekan, jota sillä on oikeus käyttää rikollisuutta ja vääryyttä vastaan. Suomessa on poliisin symbolina juuri tämän opetuksen mukaisesti miekka.

Esivalta on aina epätäydellinen, tekee virheitä ja syyllistyy vääryyksiinkin. Esivallan virheitä ja vääryyksiä on siedettävä, jos on kyse yksittäisistä ylilyönneistä, valtuuksien ylityksistä tai erehdyksistä. Jos esivalta kuitenkin muuttuu olemukseltaan ja toiminnaltaan Jumalan järjestyksen vastaiseksi pakottaen ihmisiä toimimaan jumalattomasti, sitä on vastustettava. Siitä on silloin tullut peto, jota ei saa seurata. Jumalan kansa joutuu silloin ääritapauksissa todistamaan uskostaan jopa hengellään, kuten historia ja oma aikammekin opettavat.

Paavalin kehotus (1. Tim. 2.) on siksi rukoilla ”esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista … elämää jumalisuudessa ja kunniallisuudessa, sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme”.

Risto Soramies

Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunnan hiippakuntakokous on 23.1.2021 valinnut hiippakuntadekaani Juhana Pohjolan seuraavaksi Lähetyshiippakunnan piispaksi. Pappiskollegion jäsenet ja kaksi maallikkoedustajaa kustakin seurakunnasta antoivat ennakkoäänestyksenä toteutetussa vaalissa Pohjolalle 111 ääntä (90,2 %), toisen ehdokkaan Esko Murron saadessa 12 ääntä. Äänestysprosentti oli 95 %.

– Haluan kiittää omasta puolestani siitä suuresta luottamuksesta, mitä te olette osoittaneet antamalla näin vahvan tuen ja valitsemalla minut tähän tärkeään ja vaativaan tehtävään. Tunnen suurta heikkoutta näin suuren tehtävän ja kutsun edessä, mutta tiedän, että seurakunnissa on keskusteltu tästä asiasta ja yleisissä esirukouksissa on paljon myös rukoiltu asian puolesta, ja se rohkaisee myös minua katsomaan tästä eteenpäin, vastavalittu Pohjola kommentoi kiitospuheessaan.

Pohjola kiitti edeltäjiänsä esimerkistä, jota piispana seurata. Erityisesti hän muisteli piispa Matti Väisäsen legendaarista lausetta piispanrististä piispan virkaan vihkimyksessään:

– Sitä kannetaan, ei vatsan päällä, vaan sydämen päällä. Jos Jumala suo, haluan olla myös sellainen piispa, joka kannan Kristuksen ristinmerkkiä sydämen päällä ja jakaa siitä sitä elämän sanaa, joka yksin tekee meidät eläviksi ja joka yksin rakentaa kirkon. Sillä lähtökohtahan on se, että me kaikki olemme ja meidän kirkkomme on taivaallisen Isän sydämellä. Tässä suhteessa meillä on valtava, suuri yhteinen tehtävä rakkaassa isänmaassamme ja myös lähetyskentillä.

Piispa Risto Soramiehen kuvaus itsestään maailman onnettomimpana rukoilijana kirvoitti Pohjolan pohtimaan esirukousten merkitystä.

– Apostoli Paavali lähes joka kirjeessään pyytää yhä uudestaan ja uudestaan seurakuntaa rukoilemaan hänen ja työtoveriensa puolesta. Ajattelen, että jos minut vihitään sitten elokuussa Lähetyshiippakunnan piispaksi, niin minä olen sellainen piispa, joka tarvitsen maailman eniten esirukouksia.

Kolmas piispa Luther-säätiön aikana, toinen Lähetyshiippakunnassa

Pohjolasta tulee Risto Soramiehen (piispana 2013–2021) jälkeen Lähetyshiippakunnan toinen piispa. Matti Väisänen toimi Ruotsin ja Suomen lähetysprovinssin ensimmäisenä suomalaisena piispana vuosina 2010–2013 ennen itsenäisen Lähetyshiippakunnan perustamista.

– Hiippakuntamme papisto ja sen seurakuntien edustajat ovat valinneet tänään pastori Juhana Pohjolan Lähetyshiippakunnan piispan virkaan. Juhanan pastoraaliset lahjat, oppineisuus ja koeteltu rohkeus tulevat hyvään käyttöön. Juhanaan luotetaan ja hänet tunnetaan laajalti. Suokoon Jumala hänelle kaiken sen armon ja kestävyyden, jota hän tarvitsee seurakuntien ja paimenten paimenena, piispa Soramies kommentoi.

– Olen kiitollinen pastori Esko Murrolle hänen valmiudestaan asettua ehdokkaaksi piispan virkaan. Lähetyshiippakunnalla oli etuoikeus ja onni valita piispaksi toinen kahdesta hyvästä ja koetellusta miehestä. Jumala antakoon meille myös tulevaisuudessa uskollisia paimenia.

Juhana Pohjola (s. 1972) on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan hiippakuntadekaani (2013–) ja Suomen Luther-säätiön dekaani (2000–2011, 2012–). Hän on suorittanut teologian maisterin (Helsingin yliopisto, 1997), Master of Sacred Theologyn (Concordia Theological Seminary, Fort Wayne, IN, USA, 1998) ja teologian tohtorin tutkinnon (Helsingin yliopisto, 2014). Opinnoissaan hän on tutkinut mm. kirkkoisä Tertullianusta, Hermann Sassen käsitystä kirkollisesta yhteydestä ja suomalaisten ordinaatiokaavojen käsitystä pappisvihkimyksestä ja -virasta. Hänet on vihitty papiksi Oulun hiippakunnassa vuonna 1999 Suomen Luther-säätiön palvelukseen. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Helsingin Pyhän Markuksen luterilaisen seurakunnan vastaavana pastorina (2000–2010) ja vierailevana tutkijana Concordia Lutheran Theological Seminaryssä, Kanadan St Catharinesissä (2011–2012). Hän on naimisissa, neljän lapsen isä ja harrastaa tennistä ja lukemista.

Juhana Pohjolan piispan virkaan vihkimistä suunnitellaan Lähetyshiippakunnan kesäjuhlan yhteyteen Loimaan evankelisella opistolla 1.8.2021.

Rukous tulevan piispan puolesta

Seurakuntia kehotetaan liittämään seuraava rukous tulevan sunnuntain kirkkorukoukseen:

Kaikkivaltias ja armollinen Jumala, Herramme Jeesuksen Kristuksen Isä. Sinä olet antanut kirkollesi pyhän ja apostolisen viran, jonka kautta paimennat meitä sanallasi ja sakramenteillasi, varjelet meitä eksytyksiltä ja pidät meidät ikuisen elämän tiellä. Me kiitämme sinua, että olet Pyhän Henkesi kautta johdattanut kirkkoasi valitsemaan Juhana Pohjolan tulevaksi piispaksemme. Me rukoilemme sinua: varusta hänet tähän jaloon esipaimenen virkaan uskollisuudella ja viisaudella kirkkosi parhaaksi. Varjele meidät yhtenäisinä evankeliumin totuudessa ja rakkaudessa. Tätä pyydämme Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme ja taivaallisen Ylipappimme kautta, joka elää ja hallitsee sinun ja Pyhän Hengen kanssa yhdessä jumaluudessa nyt ja iankaikkisesti. Aamen.


Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta on tunnustuksellinen luterilainen kirkko, jolla on n. 40 seurakuntaa ja 2200 jäsentä Suomessa. Lähetyshiippakunta on Kansainvälisen luterilaisen neuvoston (International Lutheran Council, ILC) jäsen ja kirkollisessa yhteydessä Ruotsin lähetysprovinssin (MPr), Norjan evankelisluterilaisen hiippakunnan (DelsiN), Englannin evankelisluterilaisen kirkon (ELCE), Saksan itsenäisen evankelisluterilaisen kirkon (SELK), Kanadan luterilaisen kirkon (LCC) ja Yhdysvaltain Missouri-synodin luterilaisen kirkon (LCMS) kanssa. Lähetyshiippakunnan työnäkynä on jatkaa sitä raamatullista luterilaista uskoa ja seurakunnallista elämää, joka Suomessa on monin paikoin ja tavoin murtunut.

Samuli Siikavirta

Pastori

Helsinki ,

Loppiaisena 6.1.2021 Rauman Pyhän Marian seurakunnassa järjestettiin ordinaatiomessu. Piispa Risto Soramies avustajineen vihki Sami Salon paimenvirkaan. Messussa saarnasi aluerovasti Miika Nieminen ja pastori Jukka Peranto palveli alttarilla.

Pastori Salo on Porin Sakkeuksen seurakunnan kutsuma avustava paimen. Sami Salo asuu vaimonsa ja neljän lapsensa kanssa Kankaanpäässä.

Suomen Luther-säätiö palkkasi 1.1.2021 Sami Salon 40% työsuhteeseen Kankaanpäähän perustettavan seurakunnan rakentamiseen

Puhuessaan vihittävälle piispa Soramies korosti, miten Jumala on valinnut enkelien sijasta monella tapaa puutteelliset ihmiset Kristuksen evankeliumin lahjojen jakamiseen. Se korostaa viran tärkeyttä, mutta ennen kaikkea sitä, että kyse on Kristuksen omasta työstä.

Pastori Sami Salon pappisvihkimyksen jälkeen Lähetyshiippakunnan pappiskollegioon kuuluu kuusikymmentä pastoria.

Koronaepidemiasta johtuvien kokoontumisrajoitusten tähden pappisvihkimysmessun osallistujamäärä oli rajoitettu kahteenkymmeneen osallistujaan, mutta stiriimauksen kautta messua seurattiin laajalti.

Vihkimysmessu on katsottavissa Lähetyshiippakunnan YouTube-kanavalla osoitteessa: https://youtu.be/JhUhfNGyg6s

Kuvakaappauksia pappisvihkimyksestä:

 

Antti Leinonen

Pastori, aluerovasti

Rovaniemi , Meri-Lappi , Sodankylä ,

Tervetuloa Jumalan sanan ja Kristuksen eläväksitekevien sakramenttien osallisuuteen myös näinä poikkeuksellisina aikoina! ”Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti.” (Hepr. 13:8)

Koronavirustilanne vaikuttaa seurakunnan toimintaan, mutta jumalanpalvelus, sanan saarna ja sakramenttien toimittaminen jatkuvat – vastuullisin turvatoimin. Aluehallintovirasto on päättänyt (linkki), että yli 10 hengen yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset kielletään Helsingissä 28.2.2021 asti. Pidämme tänä aikana useita enintään 10 hengen messuja Koinonia-keskuksen kappelissa (Kalevankatu 53). Aamun ensimmäinen messu on tavallisesti sunnuntain päämessu, jossa on täyspitkä saarna. Messun voi katsoa usein Lähetyshiippakunnan YouTube-kanavalla ja kuunnella aina äänilähetyksenä sivustolla www.lhpk.fi/nettimessu. Päämessun jälkeen pidetään lukuisia lyhyitä messuja (25 min). Oman pastorin kuukausivapaan aikana messuaikoihin voi tulla muutoksia.

Messuihin täytyy ilmoittautua ennakkoon. Klikkaa messua, johon haluat tulla, jotta näet ilmoittautumislinkin ja -tilanteen (täällä). Jos ilmoittautumisessa tulee ongelmia tai jos joudut perumaan ilmoittautumisesi, ota yhteyttä pastoriin lähettämällä viesti numeroon 0503711644.

Huolehdimme lähimmäistemme turvallisuudesta näillä periaatteilla:

  1. oireettomuus
  2. yli 2 metrin turvavälit ruokakuntien välillä
  3. käsihygienia
  4. kasvomaskit (THL:n suositus: 12-vuotiaille ja sitä vanhemmille)

Samuli Siikavirta

Pastori

Helsinki ,

Yksi osa Lähetyshiippakunnan kesäjuhlan järjestelyistä on järjestyksenvalvonta. Järjestyksenvalvojana toimiminen on luvanvaraista toimintaa ja järjestyksenvalvojakortin saadakseen täytyy käydä kurssi ja myös ylläpitää pätevyys.

Haluaisitko palvella Lähetyshiippakunnan kesäjuhlassa järjestyksenvalvojana. Loimaan evankelinen opisto järjestää järjestyksenvalvojakoulutuksen alkuvuodesta 2021. Lähetyshiippakunta maksaa kurssimaksun Loimaan evankelisella opistolla puolestasi, jos sitoudut toimimaan järjestyksenvalvojana vähintään kaksilla kesäjuhlilla. Koulutuksen tiedot ja ilmoittautuminen Loimaan evankelisen opiston sivujen kautta www.leko.fi.

Haluaisitko käydä järjestyksenvalvojakurssin lähempänä asuinpaikkaasi tai toisena ajnakohtana? Ole yhteyksissä kansliaan [email protected] ja saat lisätietoa mahdollisuuksista.

Jäikö jonkin asia askarruttamaan? Lisätiedot Lähetyshiippakunnan kansliasta [email protected] p. 050 5225 855 tai Loimaan evankeliselta opistolta www.leko.fi.

Tilastot 2019

Paikka-
kunta
Seura-
kunta
Messuja Messu-
vieraat
Kävijä-
keski-
arvo
Tulot Jäseniä
1 Espoo Tuomas 52 2 723 52 56 046 113
2 Helsinki Markus 63 6 262 99 117 848 197
3 Hämeenlinna Matteus 54 4 303 80 63 979 102
4 Hyvinkää Ruut 19 446 23 12 135 21
5 Iisalmi Daniel 36 956 27 21 110 18
6 Imatra Joosua 29 742 26 16 756 31
7 Jakobstad Jakob 37 1 285 35 26 239 67
8 Joensuu Nehemia 54 3 056 57 37 520 76
9 Jyväskylä Jesaja 53 1 722 32 20 719 58
10 Kajaani Filippus 55 1 883 34 41 634 47
11 Kokkola Andreas 57 2 617 46 46 234 79
12 Kotka Siilas 34 1 140 34 27 088 29
13 Kouvola Paulus 54 2 940 54 55 535 137
14 Kuopio Pietari 54 3 765 70 57 232 97
15 Lahti Samuel 52 2 045 39 32 683 35
16 Laitila Aamos 58 1 575 27 18 458 24
17 Lappeenranta Joona 37 925 25 15 518 33
18 Lohja Risti 41 887 22 17 676 27
19 Loimaa Hyvä Paimen 52 1 668 32 17 604 35
20 Meri-Lappi
(Keminmaa)
Vapahtaja 41 902 22 20 698 20
21 Mikkeli Tiitus 55 2 385 43 58 374 62
22 Oulu Timoteus 58 4 244 73 56 989 145
23 Pori Sakkeus 52 4 794 92 79 198 146
24 Pyhänkoski
(Merijärvi)
Simeon 28 671 24 13 712 37
25 Rauma Maria 49 1 490 30 36 533 34
26 Rovaniemi Stefanos 56 1 607 29 35 945 41
27 Savonlinna Jaakob 29 658 23 9 232 20
28 Seinäjoki Luukas 55 4 087 74 53 524 103
Seinäjoki Luukas iltapäivä 46 2 165 47 40 304 61
29 Sodankylä Elia 33 395 12 7 839 11
30 Tampere Johannes 53 3 121 59 72 403 105
31 Turku Paavali 53 2 615 49 40 599 49
32 Utsjoki Joosef 12 228 19 2 413 10
33 Vaasa Mikael 53 1 939 37 35 964 44
34 Vantaa Kolminaisuus 46 2 015 44 56 649 54
35 Vasa Immanuel 53 1 229 23 27 690 24
36 Åbo Gabriel 39 864 22 12 993 22
Seurakunnat  yhteensä: 1 702 76 349 45 1 363 073 2214

Vuoden 2019 lopussa Lähetyshiippakuntaan kuului 36 seurakuntaa. Vuoden aikana hiippakuntaan liittyi kaksi uutta seurakuntaa: Luterilainen Siilas seurakunta Kotkasta ja Ruutin luterilainen seurakunta Hyvinkäältä.

Seinäjoen Luukkaan seurakunnalla on aamupäivämessun lisäksi oma jumalanpalvelusyhteisö iltapäivän messulle. Tilastotiedot on tässä eroteltu omille riveilleen. Osana pyhistä messu on ollut vain aamupäivällä.

Messu-ja kävijätiedot sisältävät pääjumalanpalvelusten tiedot

Lisäksi säännöllistä jumalanpalvelustoimintaa oli seuraavilla paikkakunnilla:
Forssa, Juankoski, Kitee, Nurmes, Parikkala, Porvoo, Salo

Sami Niemi

Hiippakuntasihteeri

Hämeenlinna ,

Tilastot 2018

Paikka-
kunta
Seura-
kunta
Messuja Messu-
vieraat
Kävijä-
keski-
arvo
Tulot Jäseniä
1 Espoo Tuomas 53 3 012 57 56 605 121
2 Helsinki Markus 61 6333 104 114 209 200
3 Hämeenlinna Matteus 55 3 863 70 62 899 102
4 Iisalmi Daniel 36 934 26 20 792 17
5 Imatra Joosua 29 830 29 18 541 31
6 Jakobstad Jakob 34 1 487 44 26 128 68
7 Joensuu Nehemia 53 2 849 54 27 235 81
8 Jyväskylä Jesaja 53 1 921 36 22 665 49
9 Kajaani Filippus 54 1 800 33 37 992 47
10 Kokkola Andreas 53 2 286 43 35 737 72
11 Kouvola Paulus 57 3 054 54 77 066 139
12 Kuopio Pietari 56 3 625 65 55 909 86
13 Lahti Samuel 54 2 083 39 32 889 35
14 Laitila Aamos 59 1677 28 14 008 24
15 Lappeenranta Joona 37 782 21 9 182 38
16 Lohja Risti 42 927 22 15 441 30
17 Loimaa Hyvä Paimen 54 2 061 38 20 932 31
18 Meri-Lappi
(Keminmaa)
Vapahtaja 39 976 25 19 263 17
19 Mikkeli Tiitus 54 2 764 51 53 559 60
20 Oulu Timoteus 58 4 375 75 57 338 133
21 Pori Sakkeus 54 4 748 88 75 332 150
22 Pyhänkoski
(Merijärvi)
Simeon 26 702 27 13 378 36
23 Rauma Maria 55 1 740 32 34 164 31
24 Rovaniemi Stefanos 56 1 759 31 35 363 39
25 Savonlinna Jaakob 29 673 23 10 937 18
26 Seinäjoki Luukas 98* 6 233 115 79 239 158
27 Sodankylä Elia 36 405 10 9 235 10
28 Tampere Johannes 55 2 822 51 67 397 90
29 Turku Paavali 52 2 611 50 37 089 43
30 Utsjoki Joosef 12 224 19 2 896 10
31 Vaasa Mikael 53 1 600 30 31 409 43
32 Vantaa Kolminaisuus 45 2 083 46 54 418 54
33 Vasa Immanuel 54 1 416 26 26 989 21
34 Åbo Gabriel 38 801 21 11 961 15
Seurakunnat Yhteensä 1 654 75 456 46 1 268 197 2 099

* Seinäjoella on vietetty pyhinä pääsääntöisesti kaksi messua, aamupäivisin ja iltapäivisin. Messujen lukumäärä kertoo messujen määrän yhteensä. Kävijämäärää ja keskiarvoa laskettaessa niitä on käsitelty yhtenä kokonaisuutena.

Vuonna 2018 Lähetyshiippakuntaan liittyi kaksi uutta seurakuntaa: Vapahtajan luterilainen seurakunta Meri-Lapista ja Joosefin luterilainen seurakunta Utsjoelta.

Messu-ja kävijätiedot sisältävät pääjumalanpalvelusten tiedot

Lisäksi säännöllistä kappeliseurakuntatoimintaa oli seuraavilla paikkakunnilla:
Forssa, Hyvinkää, Kitee, Kotka, Nurmes, Parikkala, Salo

Sami Niemi

Hiippakuntasihteeri

Hämeenlinna ,

Vuosikirja 2018

Lataa vuosikirja 2018

Sisältö

1 Lähetyshiippakunnan elämää 7
Hiippakuntajärjestyksen päivittäminen 2018 7
Lähetyshiippakunta ILC:n jäseneksi, Juhana Pohjola 12

2 Tälle perustalle 19
Korvin kuultuna ja vedessä vastaanotettuna – Luterilaisten tunnustajien käsitys sanan ja kasteen funktiosta uudestisyntymisessä, Harri Huovinen 19
Martti Luther liturgian uudistajana, Janne Koskela 47
Muutama näkökohta messun saarnasta, Sakari Korpinen 52
Läntisen Kristuksen ruumiin terveydentilasta, Jari Kekäle 57

3 Ajankohtaiskysymyksiä 82
#hetoo, Mailis Janatuinen 82
Lisääntykää ja täyttäkää maa, Anssi Simojoki 85
En luthersk synvinkel på den moderna ekumeniken, Ida Heikkilä 97

4 Matkan varrelta 119
Jesajan luterilainen seurakunta 10 vuotta, Anja Härö ja Marko Moilanen 119
Filippuksen luterilainen seurakunta 10 vuotta – Katsaus seurakunnan vaiheisiin pastorin näkökulmasta, Hannu Mikkonen 123
Lähetyspanostus kasvaa, Tuomo Simojoki 132
Piispa Risto Soramies kunniatohtoriksi, Samuli Siikavirta 138

5 Saarnoja 141
Ordinaatiosaarna loppiaisena 2018, Risto Soramies 141
Ordinaatiosaarna Imatra 14.10.2018, Risto Soramies 153
Ordinaatiosaarna Oulussa 6.12.2018, Risto Soramies 159
Saarna Antwerpenissa ILC:n vuosikokouksessa 26.9.2018, Risto Soramies 165

6 Lähetyshiippakunnan tilastoja vuodelta 2017 169