Jumalanpalvelus elämäksi, seurakunta kodiksi!

Lähetyshiippakunnan Rovastikuntajako

Lähetyshiippakunnan seurakunnat ovat järjestäytyneet tähän asti kolmeen alueeseen ja kuuteen piiriin. Lisäksi ruotsinkielinen työ on muodostanut oman työalansa. Marraskuussa 2014 Hiippakuntakokous valtuutti hiippakuntaneuvoston laatimaan uuden jaon, joka perustuisi rovastikuntiin. Hiippakuntaneuvosto on päättänyt 12.2 pidetyssä kokouksessaan jakaa Lähetyshiippakunnan seitsemään rovastikuntaan, jotka edelleen jakautuvat kolmeksi alueeksi. Alueiden esimiehinä toimivat aluerovastit. Lisäksi ruotsinkielinen työ muodostaa edelleen oman työalansa.

Aiempiin piireihin ja alueisiin pohjautuneeseen jakoon tehtiin vain hieman muutoksia. Eteläinen ja kaakkoinen alue jaettiin kolmeen rovastikuntaan siten että Eteläinen piiri jaettiin Uudenmaan ja Hämeen rovastikunniksi ja Jyväskylä siirtyi Kaakkoisesta piiristä alueellisesti sille paremmin sopivaan Hämeen rovastikuntaan.

Alueet ja rovastikunnat ovat seuraavat:

[one_half first]

Pohjoinen ja Itäinen alue, Aluerovasti Janne Koskela
Pohjoinen rovastikunta
Oulu, Kajaani, Rovaniemi, Sodankylä
Itäinen rovastikunta
Kuopio, Joensuu, Iisalmi, Nurmes, Kitee

Läntinen ja Lounainen alue, Aluerovasti Markus Pöyry
Läntinen rovastikunta
Pyhänkoski, Kokkola, Jakobstad, Seinäjoki, Vaasa, Vasa
Lounainen rovastikunta
Pori, Laitila, Rauma, Åbo, Turku, Loimaa

Hämeen, Kaakon ja Uudenmaan alue, Aluerovasti Petri Hiltunen
Hämeen rovastikunta
Jyväskylä, Tampere, Lahti, Hämeenlinna
Kaakon rovastikunta
Kouvola, Mikkeli, Lappeenranta, Imatra, Kotka, Savonlinna
Uudenmaan rovastikunta
Helsinki, Espoo, LohjaBarnabas

[/one_half] [one_half]

[/one_half] [hr]Rovastikuntarakenteen on tarkoitus jäsentää seurakuntien lähialueiden yhteistyötä toiminnallisesti ja hallinnollisesti. Rovastikuntien koko jätettiin tarkoituksella pieneksi jotta rovastikunnilla on rakenteellisesti mahdollisuus kasvaa. Rovastikunta toimii alueellisen työn perusyksikkönä. Useamman rovastikunnan muodostama alue toimii pääsääntöisesti työntekijöiden hallinnollisena rakenteena ja tarvittaessa esimerkiksi leiritoiminnan järjestäjänä sen mukaan miten seurakunnat päättävät yhteisen toimintansa järjestää.

Rovastikunnille ei tässä vaiheessa organisoida omaa esimiestä, rovastia, vaan aluerovastit vastaavat useammasta rovastikunnasta. Rovastikuntien toiminnan kasvaessa ja kehittyessä hallinnollinen organisoituminen otetaan tarpeen mukaan uudelleen harkintaan. Seurakuntien vastuunkantajien toivotaan kuitenkin verkostoituvan rovastikunnan sisällä oman vastuualueen asioissa. Keskinäisen organisoitumisen helpottamiseksi rovastikunnallisia vastuuhenkilöitä voidaan nimetä huolehtimaan yhteisten asioiden hoitamisesta.

Rovastikuntajako otetaan käyttöön 17.3.2015 alkaen siten että se koskee takautuvasti vuotta 2015 kokonaisuudessaan.