Kesäjuhlassa julkaistaan kolme kirjaa
20.7.2026
Tämänkin vuoden Kesäjuhlassa piispa Juhana Pohjola pääsee vihkimään uusia pastoreita Lähetyshiippakunnan seurakuntiin. Kuva on vuodelta 2024. Kuva: Kari Puustinen
Lähetyshiippakunnan Kesäjuhlaa vietetään 31.7.-2.8. Loimaan evankelisella opistolla. Juhlaviikonloppu huipentuu sunnuntaina klo 10 alkavaan pyhään messuun. Jos Jumala suo, messun yhteydessä piispa Juhana Pohjola vihkii apostoliseen paimenvirkaan kolme miestä. Kukin heistä on suorittanut Lähetyshiippakunnan konsistorin valvoman pappistutkinnon, ja kevään ja kesän aikana seurakunnat ovat kutsuneet heidät paimenikseen.
Keitä nämä kolme miestä ovat ja missä he ryhtyvät pastoreina palvelemaan? Millaisin ajatuksin he odottavat tulevaa vihkimystä? Annetaanpa heidän itse kertoa lisää!
Simon Jern ryhtyy palvelemaan suomen- ja ruotsinkielisiä seurakuntia Vaasassa. Kuva: Janne Koskela
“Nimeni on Simon Jern, ja asun Vaasassa vaimoni Irénen sekä kahden poikamme, Adrianin (4 vuotta) ja Arthurin (2 vuotta), kanssa. Vietämme paljon aikaa yhdessä perheenä, ja jos aikaa jää yli, harrastan mielelläni ulkoilua, tietokonepelejä, remontointia ja lukemista.
Hengellinen taustani on ruotsinkielisessä evankeliumiyhdistyksessä SLEFissä. Liityin Lähetyshiippakunnan ruotsinkieliseen Pyhän Gabrielin seurakuntaan opiskellessani teologiaa Turussa. Nykyään kuulun Vaasan Pyhän Immanuelin ja Pyhän Mikaelin seurakuntiin.
Odotan pappisvihkimystä suurella ilolla ja pyrin valmistautumaan pastorin kutsumukseen parhaani mukaan rukouksen, Raamatun lukemisen sekä teologian ja sielunhoidon opiskelun kautta. Seurakunnan palveleminen Jumalan lahjoilla on suuri vastuu, mutta myös suuri armo.
Minulle on myös ilo saada palvella sekä ruotsin- että suomenkielistä seurakuntaa. Olen kasvanut täysin ruotsinkielisessä ympäristössä ja oppinut suomen kielen myöhemmin elämässäni, ja tuo prosessi jatkuu edelleen. Suomen kielen oppiminen on tuonut minulle toisen seurakunnan, monia arvokkaita kohtaamisia, uusia kirjoja ja käännöksiä sekä tietenkin uuden virsiaarteiston. Kaikin tavoin se on ollut suuri siunaus. On suuri ilo saada palvella Kristuksen kirkkoa!”
Och samma på svenska:
”Mitt namn är Simon Jern och jag bor i Vasa tillsammans med min fru Iréne och våra två pojkar Adrian (4 år) och Arthur (2 år). Vi tillbringar mycket tid tillsammans som familj, och blir det tid över sysslar jag gärna med friluftsliv, dataspel, renovering eller läsning. Min andliga bakgrund är i svenskspråkiga evangeliföreningen SLEF och jag blev med i Missionsstiftets svenska församling St Gabriel då jag studerade teologi i Åbo, och är numera i St Immanuel och St Mikael i Vasa.
Jag ser väldigt mycket fram emot prästvigningen och försöker förbereda mig på bästa sätt för kallet som pastor genom bön, bibelläsning och genom att lära mig mer teologi och själavård. Det innebär ett stort ansvar och en stor nåd att få betjäna församlingen med Guds gåvor. För mig är det också roligt att få kunna tjäna både en svensk och en finsk församling. Jag är uppvuxen helt svenskspråkig och har lärt mig finska i efterhand, och den processen pågår fortfarande. Att lära mig finska bättre har givit mig en till församling, många människomöten, nya böcker och översättningar och förstås också en ny psalmskatt, så det är en enorm välsignelse på alla sätt. Det är en stor glädje att få tjäna Kristi kyrka!”
Ilpo Harjutsalo sai pappiskutsumuksen jo lukioikäisenä nuorena. Arkistokuva.
“Olen syntynyt Ruotsin länsirannikolla Göteborgissa. Lapsuuteni olen elänyt Pyhäjoella Pohjois-Pohjanmaalla. Sain nuorena pappiskutsumuksen lukioikäisenä. Toimin pari vuotta nuoriso-ohjaajana Pellon seurakunnassa 1990-luvun alussa. Opiskelin teologiaa 90-luvulla Helsingin yliopistossa ja toimin hetken nuorisotyössä myös Torniossa.
Vuosituhannen vaihteessa suuntauduin kelloalalle ja opiskelin kellosepäksi. Olen työskennellyt kulta- ja kelloalalla Helsingissä siitä lähtien monenlaisissa tehtävissä. Asumme vaimoni kanssa Espoossa Lintuvaarassa ja olemme Pyhän Tuomaksen seurakunnan jäseniä. Minut kutsuttiin kesäkuun alussa seurakunnan avustavaksi pastoriksi Eero Pihlavan rinnalle. Katson odottavalla mielellä eteenpäin luottaen Herran kutsuun ja seurakunnan rukouksiin.”
Jon Cederdal suoritti viime vuonna pappiskoulutukseensa kuuluneen harjoittelun Markuksen seurakunnassa Helsingissä. Kuva: Janne Koskela
“Olen Cederdalin Jon, 41-vuotias kahden lapsen isä ja yhden vaimon mies Keravalta. Koulutukseltani olen ensihoitaja (AMK) ja teologian maisteri. Työskentelen hoitoalalla päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna.
Olen äärettömän onnellinen ja kiitollinen siitä, että olen saanut kulkea kutsumuksessani tähän pisteeseen. En ole missään vaiheessa pitänyt mitään pappisvihkimykseen liittyen itsestäänselvyytenä, vaan päinvastoin hyvin aralla omalla tunnolla rukoillut Herran tahdon tapahtumista. Jos Herra suo ja minut vihitään Kesäjuhlassa, niin haluan kulkea myös vihkimyksen jälkeen samalla tiellä, kysellen Jumalan tahtoa ja ohjausta elämässäni. Olen tänä päivänä kiitollinen siitä, että monet minun tahtomani asiat eivät ole elämässäni toteutuneet. Tiedostaen oman vajavaisen ymmärrykseni, luotan kaiken elämässäni turvallisin mielin Taivaallisen Isän käsiin.”
Tutustu Kesäjuhlaan ja sen ohjelmaan osoitteessa www.lhpk.fi/kesajuhla
Lähetyshiippakunnan Kesäjuhlaa vietetään tänäkin vuonna Loimaan evankelisella opistolla heinä-elokuun vaihteessa. Kuva: Janne Koskela
Suomen evankelisluterilaisen Lähetyshiippakunnan Kesäjuhla järjestetään perinteisesti Loimaan evankelisella kansanopistolla (Opistontie 4, Loimaa) 31.7-2.8.2026. Kesäjuhlaa vietetään tänä vuonna teemalla “Todistus Kristuksesta”. Tapahtumaan on vapaa pääsy.
Kesäjuhla on monelle vuoden kohokohta. Kysyin Kesäjuhlan vakituisilta kävijöiltä, mikä saa heidät tulemaan juhlaan vuodesta toiseen. Vastauksissa vahvimpana nousi esille kristittyjen veljien ja sisarten yhteys. Muita vastauksia olivat muun muassa loistavat opetukset, yhteinen iltajuhla ja rauhoittuminen Jumalan Sanan äärellä ennen työ- ja kouluarjen alkua, maittavaa keittoruokailua unohtamatta.
Jos olet joskus miettinyt, miksi uskomme Kristuksen sovitustyöhön, olet tulossa oikeaan paikkaan! Ohjelmassa on muun muassa hartauksia, opetuksia, musiikkia ja yhdessä hengailua, myös koko perheen voimin yhteisessä iltajuhlassa. Omaa ohjelmaa on myös lapsille, varhaisnuorille, nuorille sekä nuorille aikuisille, joten tylsää Kesäjuhlassa ei ehdi tulla perheen pienimmillekään.
Taukojen aikana palveleva kioski pitää makean nälän kurissa. Kesäjuhlassa on ostettavissa kirjoja ja erilaisia Lähetyshiippakunta tuotteita. Koko viikonlopun ajan on mahdollisuus jättää esirukouspyyntöjä ympäri aluetta oleviin esirukouslaatikoihin. Myös pastorit ovat käytettävissä sielunhoitoon ja teologisten kysymysten pohtimiseen.
Kesäjuhlassa on tarjolla kaikenikäisille sopivaa ohjelmaa. Kuva: Kari Puustinen
Opistolle helpoiten pääsee autolla seuraten Loimaan keskustasta Lähetyshiippakunnan opasteita Kesäjuhlaa. Parkkitilaa löytyy myös paljon. Hauskin tapa autoilla luonnollisesti on kimppakyydillä muiden kanssa, vaikka et tuntisi muita entuudestaan. Eikö sinulla ole kyytiä? Ei hätää. Loimaan rautatieasemalta järjestetään bussikyytejä juhlapaikalle.
Etkö saanut kysymykseesi vastausta? Katso lisätietoja osoitteesta www.lhpk.fi/kesajuhla/
Teksti: Minea Miettinen
Mitä?
Nuorten leiri ja Mustajärven 2026 riparin jatkis.
Missä?
Mustajärven leirikeskuksessa (Parravahantie 331, Loimaa)
Kenelle?
Leiri on suunnattu Mustajärven 2026 riparilaisille ja isosille sekä rippikoulun käyneille nuorille (2011 syntyneet) aina 18 ikävuoteen asti (2008 syntyneet). Leirin vetotiimiin kuuluvat Mikko Aho ja Hannes Ihalainen.
Milloin?
Leiri alkaa perjantaina 11.9 klo.17.00 päivällisellä ja päätyy sunnuntaina 13.9 messun jälkeiseen lounaaseen Loimaan evankelisella opistolla n.klo.12.00.
Miten?
Leirille voit osallistua ilmoittautumalla ja maksamalla leirimaksun 65€. Toivomme, että pääset omalla kyydillä leirikeskukselle asti. Jos tarvitset kyytiä Loimaan juna-asemalta, ilmoita siitä Mikolle. Kun olet täyttänyt ilmoittautumislomakkeen ja lähettänyt sen onnistuneesti, näytölle ilmestyy teksti ”kiitos ilmoittautumisesta! Lähetämme sinulle leirikirjeen myöhemmin.”
Ilmoittautuminen täältä.
Ilmoittautuminen päättyy 28.8.
Miksi?
Koska:
Kysymykset ja lisätiedot: Mikko Aho, 050 5125256, [email protected]
Lämpimästi tervetuloa!
Lähetyshiippakunnan rippileiri on parhaillaan käynnissä Mustajärvellä. Tässä menossa yksi iltaohjelman suosikkipeleistä nimeltä ”Fyra på soffan”. Kuva: Pauliina Pylvänäinen
Tämän kesän ensimmäinen Lähetyshiippakunnan suomenkielinen rippileiri on käynnissä Mustajärven leirikeskuksessa Loimaan Mellilässä. Leiri alkoi tiistaina 2. kesäkuuta ja päättyy lauantaina 13. kesäkuuta konfirmaatiomessuun. Leirille on kokoontunut 17 rippikoululaista pääasiassa Etelä-Suomesta. Heistä suurin osa on Lähetyshiippakunnan seurakuntien nuoria. Leirillä on mukana myös isoset Ilona Lahikainen, Manta Seppänen, Onni Savolainen, Leevi Leino, Elisabet Brummer ja Eveliina Aho. Leirin isäntänä toimii Hannes Ihalainen. Leirin vetäjinä toimivat pastori Mikko Aho, Pauliina Pylvänäinen ja Simeon Nieminen.
Aamupäivisiin kokoonnutaan lukemaan Raamattua pienissä ryhmissä. Kuva: Pauliina Pylvänäinen
Rippileirin ensimmäisellä viikolla tyypillisen leiripäivän ohjelma tuli kaikille varmasti tutuksi: Herätyksen ja aamupalan jälkeen vuorossa on lipunnosto ja laudes-aamuhartaus. Tämän jälkeen leiriläiset vetäytyvät pienissä ryhmissä raamattupiireihin isosten johdolla.
Raamiksissa Raamattua tutkitaan Ilosanomapiiri-kysymysten avulla. Kuva: Pauliina Pylvänäinen
Raamisten jälkeen on päivän ensimmäisten opetusten aika. Ne kestävät lounaaseen asti, minkä jälkeen kisaillaan ryhmissä. Iltapäivällä on vuorossa lisää opetusta sekä Kysymys & vastaus -tuokio, jossa leiriläiset saavat esittää vetäjille kysymyksiä kirjaimellisesti maan ja Taivaan väliltä. Sen jälkeen taas syödään.
Iltaohjelmissa olemme päässet nauttimaan taidokkaista roolisuorituksista sketseissä. Kuva: Pauliina Pylvänäinen
Leiri-illan ohjelma koostuu useimmiten uimisesta, saunomisesta ja isosten järjestämästä iltaohjelmasta. Iltaohjelmassa lauletaan, leikitään ja nauretaan isosten ja leiriläisten esittämille sketseille. Ohjelman lopuksi jaetaan leiriläisten toisilleen kirjoittamaa postia.
Mustajärven kappelissa vietetään aamuisin ja iltaisin hetkipalveluksia. Kuva: Pauliina Pylvänäinen
Lipunlaskun ja completorio-hartauden jälkeen päivä päättyy isosten ja vetäjien iltalauluun leiriläisten huoneiden ovien takana.
Leirin isäntä Hannes vastaa leiriläisten nukkumisrauhasta ja pastori Mikko Kristus-keskeisestä opetuksesta. Kuva: Pauliina Pylvänäinen
Varsinaisen ohjelman lisäksi aktiiviset leiriläiset ovat ehtineet puuhailla paljon muutakin. Mustajärvellä onkin pelattu lentopalloa joka päivä, uitu, soudeltu, soitettu ja laulettu. Moni nuorista on ollut leireillä aiemminkin, ja he pääsivät nopeasti mukaan leiritunnelmaan. Sanojensa mukaan he tulivat Mustajärvelle riparille, joka on ”elämän parasta aikaa”.
Nyt Mustajärvellä ripariaan viettävien nuorten rippikoulu alkoi varsinaisesti jo viime syksynä omassa seurakunnassa vietetyllä seurakuntajaksolla. Tällöin nuoret osallistuivat messuihin, ja oman seurakunnan pastori antoi heille opetusta. Nuoret myös opiskelivat rippikouluun kuuluvia ulkoläksyjä.
Lähetyshiippakunnan rippikoulussa opiskellaan Raamattua ja Katekismusta. Opetukset rakentuvat Raamatun pelastushistorian ympärille, jonka valossa Jeesuksen Kristuksen sovitustyön merkitys tulee ymmärrettäväksi. Rippikoululaisten esittämät kysymykset ja niihin annettavat vastaukset, muut keskustelut leiriläisten kanssa sekä jokapäiväiset hartaudet täydentävät rippileirin hengellistä antia.
Rippikoulu päättyy konfirmaatiomessuun, jota vietetään Turussa tämän viikon lauantaina. Mutta ennen sitä on vielä luvassa monta täyttä ja ikimuistoista leiripäivää!
Sana ja rukous ovat kaksi kirkon tuntomerkkiä, mutta mitä ne merkitsevät kristityn omassa hengellisessä elämässä? Tervetuloa mukaan sielunhoidolliseen viikonloppuun sanan ja rukouksen äärelle! Viikonlopun aikana kuullaan useita opettajia, vetovastuussa pastori Eero Kaumi.
”Mukaan ovat tervetulleita kaikki he, jotka ovat lunastettu. Kristus on lunastanut kaikki. Viikonloppuun ovat siis kaikki tervetulleita!”, tervehtii Eero-pastori.
Paikkana Mustajärven leirikeskus Loimaalla (osoite Parravahantie 331, Mellilä).
Ilmoittaudu viimeistään sunnuntaina 6.9. Täytä tästä linkistä avautuva lomake.
Kun ilmoittaudut, maksathan samalla osallistumismaksun!
Hinta: Viikonloppu täysihoidolla, omin liinavaattein 85€. Ilman majoitusta 40€.
Saaja: Suomen Luther-säätiö sr
Tili: FI59 1023 3000 2354 52
Viite: 91158
Lisätietoja antaa pastori Eero Kaumi (040 838 8708).
PERJANTAI 25.9.2026
17.00 Saapuminen, majoitus ja päivällinen
18.30 Raamattuopetus ”Jumalan tahdon mukainen rukous” – Eero Kaumi
20.00 Iltapala + iltahartaus – Juha Santala
Saunat
LAUANTAI 26.9.2026
8.00 Herätys ja aamupala
9.00 Aamuhartaus – Tuomas Lankinen
Raamattuopetus ”Rukouksen kuuleminen” – Anssi Ollilainen
11.30 Lounas
13.00 ”Virret rukouksina” – Miikkael Halonen
14.00 Kahvi
14.30. ”Virret rukouksina” – Miikkael Halonen
16.30 Päivällinen
18.00 Vapaa rukous – Eero Kaumi
20.00 Iltapala + iltahartaus – Juha Santala
Saunat
SUNNUNTAI 27.9.2026
8.00 Herätys ja aamupala + aamuhartaus – Juha Santala
09.15 Kirkkoon
10.00 Hyvän Paimenen luterilaisen seurakunnan messu Loimaan evankelisella opistolla
Muistamme-tapahtuma järjestettiin Helsingissä Luther-kirkolla ja Eduskuntatalon edustalla maaliskuussa. Kuva: Jaakko Haapanen
Elämän puolesta -järjestö Oikeus elämään ry järjesti lauantaina 21.3. tapahtuman, jossa Eduskuntatalon portaille sytytettiin 8 645 kynttilää. Yhtä monta kuin Suomessa tehtiin abortteja vuonna 2024.
Muistamme-tapahtuma järjestettiin viime vuonna ja aiemmin Suomessa abortoitujen lasten muistamiseksi. Tarkoitus oli myös antaa ääni vaietulle surulle, jota monet ovat kokeneet abortin jälkeen. Lisäksi tapahtuman kautta tehtiin näkyväksi Suomessa tehtyjen aborttien määrää. Yhteiskristillisen tapahtuman järjestämiseen osallistui kristittyjä erilaisista seurakuntataustoista. Lähetyshiippakunnan seurakuntalaisilla oli järjestelyissä tärkeä rooli: He rukoilivat tapahtuman puolesta, tukivat taloudellisesti sekä auttoivat tapahtuman käytännön järjestelyissä. Esimerkiksi Lähetyshiippakunnan nuorista aikuisista oli iso käytännön apu tapahtuman valmistelussa, tapahtumapäivän järjestelyissä sekä kynttilöiden yövalvonnassa.
Tapahtuman idean isänä ja organisoijana toimi Johannes Laitinen yhteistyössä muiden vastuunkantajien kanssa. Laitinen on Lähetyshiippakunnan Kuopiossa toimivan Pyhän Pietarin luterilaisen seurakunnan jäsen. Hänen mukaansa tapahtuman ideaan ja järjestämiseen suhtauduttiin seurakunnassa myönteisesti:
– Mielestäni tapahtuma ja sen järjestelyt otettiin seurakunnassani vastaan todella hyvin. Sekä pastorini Kalle (Väätäinen) että seurakuntalaiset rohkaisivat ja tukivat tapahtuman järjestelyissä.
Jasmine Beams soitti alttoviululla J.S. Bachin teoksen Sarabande. Kuva: Miika Soininen
Tapahtuma alkoi Helsingin Luther-kirkolla, jossa järjestettiin hengellinen tilaisuus. Tilaisuuden musiikista vastasivat Lähetyshiippakunnan seurakuntalainen Jasmine Beams, joka soitti viulua, sekä AITO.
Pastori Juha Vähäsarja piti sielua hoitaneen puheen tämän liian usein vaietun aiheen äärellä. Hän rohkaisi katsomaan Jumalan tekoihin:
– Meitä, jotka kannamme sitä arpea, jonka ympärillä olemme nyt kokoontuneet, samoin meitä, jotka raskauttavat toisenlaiset haavat, tahdon rohkaista katsomaan Jumalan tekoihin meidän ulkopuolellamme. Pelastuksen, anteeksiantamuksen ja perille pääsyn lupaukset on sidottu Jumalan omiin sanoihin ja tekoihin.
Tilaisuuden rukousosassa palvelivat pastorit Jon Coody ja Raimo Survo Kansainvälisestä presbyteerikirkosta.
– Me emme ole välittäneet niistä, jotka ovat kaikkein pienimpiä meidän keskellämme. Me emme ole pitäneet huolta niistä, jotka kantavat elämää tähän maailmaan, nuorista äideistä, joilta puuttuu tuki ja sielunhoito, rukoili Coody Survon suomeksi tulkkaamana.
– Ennen kaikkea: me emme ole johdonmukaisesti ja rohkeasti puolustaneet viattomia lapsia, joilla ei ole ollut valinnan mahdollisuutta, Coody jatkoi ja ilmaisi rukouksessaan luottamuksensa Jumalan armoon ja rakkauteen.
Katolisesta kirkosta Helsingin hiippakunnan yleisvikaari Jean Claude Kabeza kertoi ennen rukoustaan terveiset piispa Raimo Goyarrolalta:
– Lämpimät terveiset piispa Raimolta, joka halusi olla meidän kanssamme, mutta hänen lentonsa peruttiin. Hän on kuitenkin meidän kanssamme rukouksessa, Kabeza totesi.
Tapahtumassa sytytettiin 8 645 kynttilää. Kuva: Jaakko Haapanen
Hengellisen tilaisuuden jälkeen osallistujat kulkivat kulkueessa Eduskuntatalon portaille sytyttämään kynttilät. Eduskuntatalon portaille saapui noin 200–300 osallistujaa.
– Noin sata etukäteen kutsuttua sytyttäjää vastasivat siitä, että kaikki kynttilät saatiin sytytettyä. Sytyttäjiksi oli kutsuttu niitä, jotka kokevat raskaudenkeskeytyksissä menetettyjen lasten asian itselleen läheiseksi. Tarjosimme myös yleisölle mahdollisuuden sytyttää kynttilöitä, Laitinen kertoo.
Ensimmäinen kynttilä sytytettiin abortissa menetetyn Samin muistolle muistosanojen saattelemana.
– Sytytän tämän kynttilän sinulle, Sami. Kiitän, että saan olla äitisi. Kiitos, että olet johtotähteni. Ja kiitos, että saan odottaa jälleennäkemistä kanssasi tämän elämän jälkeen. Kiitos Isä Jumala, että annoit ainoan Poikasi kaikkien meidän syntiemme sovitukseksi, sytyttäjä Eevi totesi.
Kun kynttilät oli sytytetty, Eduskuntatalon portailla pidettiin minuutin hiljainen hetki abortissa menetettyjen lasten muistoksi. Tilaisuuden päätti piispa Juhana Pohjola siunaten tapahtuman osallistujat Herran siunauksen sanoin.
Helsingin yöhön jäi loistamaan kynttilämeri, jota ohikulkijat pysähtyivät ihmettelemään ja kuvaamaan. Vapaaehtoiset vartioivat kynttilöitä läpi yön.
Tapahtuman jälkeen Johannes Laitisen tunnelmat olivat kaksijakoiset. Kuva: Miika Soininen
Reilu viikko tapahtuman jälkeen Johannes Laitinen kuvaa tunnelmiaan ”kaksijakoisiksi”:
– Kiitän Jumalaa siitä, kuinka hyvin tapahtumapäivä lopulta sujui ja kuinka kauniina tapahtuma toteutui. Olen myös kiitollinen kaikista niistä kristityistä, jotka osallistuivat tapahtuman järjestelyihin ja siten mahdollistivat tapahtuman. Toisaalta kynttilämeren näkeminen konkretisoi myös itselleni Suomessa tehtyjen raskaudenkeskeytysten määrän, mihin liittyy suru tai jopa järkytys.
Laitinen kertoo olevansa tyytyväinen osallistujien määrään ja kiitollinen jokaisesta tapahtumaan osallistuneesta sekä heidän sydämestään syntymättömien lasten asialle. Tapahtuma sai myös laajasti mediahuomiota: Se nousi esiin niin suomalaisessa kuin kansainvälisessäkin kristillisessä mediassa (kuten Evangelical Focus) sekä jonkin verran myös suomalaisessa maallisessa mediassa (kuten Ilta-Sanomat).
– Syntymättömien lasten asialle olisi voinut toivoa vielä enemmän näkyvyyttä maallisessa mediassa. Kuitenkaan tapahtuman keskiössä ei ollut saada juuri tietynlaista mediahuomiota. Muistamme-tapahtuman keskiössä oli muistaa raskaudenkeskeytyksissä menetettyjä lapsia, Laitinen miettii.
Parhaillaan on harkinnan ja rukouksen alla, järjestetäänkö tapahtuma uudelleen. Tapahtukoon asiassa Jumalan hyvä tahto!
Päivi Räsänen ja Juhana Pohjola tuomittiin korkeimmassa oikeudessa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Käräjä- ja hovioikeus vapauttivat aiemmin Räsäsen ja Pohjolan syytteistä, mutta korkein oikeus äänin 3-2 tuomitsi heidät rikoksesta.
Lähes seitsemän vuoden oikeusprosessi on pitänyt sisällään lukuisia syytteitä, valtankunnansyyttäjän valheellisia väittämiä ja matkan varrella osasta syytteistä on luovuttu. Lopulta korkein oikeus löysi 22 vuotta sitten kirjoitetun pamfletin homoseksuaalisuuden syntyä käsitelleestä lääketieteellisestä osiosta syyn antaa tuomio.
Tässä ohjelmassa Räsänen ja piispa Pohjola kommentoivat tuoreeltaan oikeuden päätöstä ja mitä kaikkea päätös tarkoittaa sananvapauden, akateemisen vapauden ja ennenkaikkea uskonnonvapauden näkökulmasta.
Miisa Latikka haastattelee. Tuotanto Matti Reinikka.
Korkein oikeus on tuominnut kansanedustaja Päivi Räsäsen ja Suomen Luther-säätiön asiamiehenä toimineen piispa Juhana Pohjolan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, sekä määrännyt Suomen Luther-säätiön yhteisösakkoon. Sen sijaan Räsäsen Twitter-viestiä koskeva syyte hylättiin.
Korkein oikeus antoi ratkaisunsa 26. maaliskuuta, jossa tuomittiin Räsänen ja Pohjola 20 päiväsakkoon sekä määrättiin Suomen Luther-säätiölle 5 000 euron yhteisösakko.
Tapauksessa oli kyse Räsäsen kirjoittamasta ja myöhemmin verkossa julkaistusta Aamutähti-sarjan opetusvihkosesta Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi – homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen. Syyte koski kirjoituksen internetjulkaisua, ei sen alkuperäistä painettua versiota. Alun perin Suomen Luther-säätiö julkaisi vihkosen jo vuonna 2004.
Korkein oikeus katsoi, että osa kirjoituksen ilmaisuista oli homoseksuaaleja solvaavia seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Näiltä osin menettely täytti kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevan rikoksen tunnusmerkistön. Kaikkia syytteessä esitettyjä kohtia ei kuitenkaan pidetty rangaistavina.
Korkeimman oikeuden mukaan menettelyn tuomitseminen ei ollut ristiriidassa perustuslaissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvatun sanan- ja uskonnonvapauden kanssa. Sen sijaan Räsäsen Twitter-viestiä julkaisemaa viestiä koskeva syyte hylättiin.
Sakkojen lisäksi korkein oikeus velvoitti vastaajat poistamaan kirjoituksen verkkojulkaisuista ne kohdat, jotka katsottiin lainvastaisiksi.
Prosessi sai alkunsa vuonna 2019 ja on kestänyt lähes seitsemän vuotta. Käräjäoikeus ja hovioikeus olivat aiemmin hylänneet syytteet kaikilta osin. Tapaus on herättänyt laajaa yhteiskunnallista keskustelua, jossa on käsitelty muun muassa sanan- ja uskonnonvapauden rajoja. Syytetyt ovat toistuvasti todenneet, ettei vihkosella ole ollut loukkaamistarkoitusta.
Piispa Juhana Pohjola kommentoi ratkaisua:
Päätöksen saatuani olo on epätodellinen ja järkyttynyt. Tämä oikeuden päätös on tappio ei vain meille ja perinteisestä kristillisestä opetuksesta kiinni pitäville, vaan myös eri tavoin ajatteleville, koska sanan- ja uskonnonvapauden asia on kaikille yhteinen.
Korkein oikeus katsoo, että puhe homoseksualisuuden poikkeavuudesta on solvaavaa. Näin se samalla asettuu syvällisellä tavalla kristillistä ihmis- ja avioliittokäsitystä ja kristillistä seksuaaliopetusta vastaan. Siksi päätös kaventaa uskonnonvapautta.
Edelleen opetamme, että jokainen ihminen on Jumalan kuvana samanarvoinen, mutta Raamatun ilmoituksen valossa homoseksuaalisuuden harjoittaminen on Jumalan luomisjärjestyksestä poikkeava elämäntapa. Tätä Raamatun opetusta tulee saada pelotta opettaa julkisesti Suomessa myös tulevaisuudessa.
Pohjolan mukaan jatkotoimia harkitaan.
”Omatuntoni on puhdas ja joka tapauksessa työtä sanan- ja uskonnonvapauden puolesta jatketaan. Otamme tämän levollisina Jumalan kädestä. Haluamme kiittää niitä, jotka ovat tukeneet ja esirukoilleet asian puolesta ympäri maailmaa. Pohdinnassa on myös valittaminen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.”
Pohjola arvioi päätöksellä olevan myös valitettava seuraus, joka liittyy tuomion ja koko prosessin hiljentämis- ja pelotevaikutukseen koko yhteiskunnassa.
Huomionarvoista on, että korkeimman oikeuden ratkaisu syntyi äänin 3–2. Asian esittelijä esitti syytteiden hylkäämistä, ja myös kaksi tuomaria olisi päätynyt vapauttavaan ratkaisuun, mutta enemmistö päätyi tuomitsevaan lopputulokseen.
Lähetyshiippakunnan dekaani ja Suomen Luther-säätiön asiamies Joel Kerosuo kommentoi:
”Olemme kiitollisia kaikista rukouksista ja tuesta niin Suomessa kuin maailmalla. On ollut rohkaisevaa, että yhteydenottoja ja tuenilmauksia on koko prosessin ajan tullut ympäri maailmaa ja myös hyvin erilaisista kristillisistä taustoista.
Rauhassa analysoidaan, mitä seuraavaksi tehdään. Kyseinen vihkonen ei ole meidän avioliitto-opetuksemme perusta, mutta jos ja kun tuomiossa problematisoidaan myös asioita, joita Raamatussa ja katekismuksessa opetetaan, ollaan hankalassa tilanteessa.
Herra on pitänyt hyvää huolta kirkostaan, eikä toimintamme kaadu sakkoihin. Toki se harmittaa, sillä kolehtivaroille olisi paljon muutakin käyttöä. On hyvä tuoda esiin, että toimimme edelleen ainoastaan lahjoitusvaroin.”
Armoitettu lauluntekijä ja sanoittaja Jari Kekäle on kirjoittanut lauluja jo 40 vuoden ajan. Lauantaina 21.3. saimme nauttia juhlakonsertista ja levynjulkkarista Viikin kirkossa Helsingissä. Jari Kekäle ja ystävät olivat valmistaneet uuden kokoelman ”Puilla on täällä nimet”. Levy sisältää 16 laulua, ja niitä esittivät Tommi Kalenius, Jukka Leppilampi ja Tove Wingren-Leppilampi, Tanja Torvikoski, Maria Hietaharju, Markus Ek, Janne Koskela, Make Perttilä, Mikko Miettinen ja Aino-Liina Miettinen. Solisteja säestämässä oli Antti Vuori & Make Perttilä band, ja lavalle nousi muutamaan otteeseen myös Helsinki Gospel Choir.
”Alussa oli Sana…”
Konsertin aluksi Jari luki Johanneksen evankeliumista sen alkujakeet. Vaikka maailma näyttää pimeältä, ei pimeys ole saanut valoa valtaansa. Jumalan valoa on taiteessa, se voi poistaa pimeyttä. Jari kertoi toivovansa, että nämäkin yhdessä tehdyt laulut voivat valaista ihmisiä.
Jari esitteli ystävät, jotka ovat tehneet sävelet uusiin kappaleisiin ja tuottaneet niitä. Monien kanssa yhteistyö on jatkunut vuosien, jopa vuosikymmenten ajan. Varhaisin muisto oli 80-luvulta, jolloin Jukka Leppilampi ja Outi Terho olivat olleet samalla opiskelijoiden Monacon-matkalla kuin Jari. Siellä Jukka kirjoitti Vuorilaulun, jonka kuultuaan Jari ehdotti sanoja toiseen säkeistöön. Loppu onkin gospel-musiikin historiaa.
Taitavat solistit ja bändi esittivät laulut, joihin moni varmasti löytää tarttumapintaa omasta elämästään. Tekstit ovat jälleen taattua Jaria; puhuttelevaa ja syvällistä, ihmistä koskettavaa. Kuten Tommi Kalenius konsertissa mainitsi, Jarilla on taito kirjoittaa siten, että tekstit avautuvat moneen suuntaan. Erityistä on myös se, miten inhimillinen ja hengellinen kulkevat käsi kädessä.
Viikin kirkko oli ääriään myöten täynnä tyytyväisiä kuulijoita. Mukava ja välitön ilmapiiri konsertissa kertoi omaa sanomaansa siitä, että musiikin takana ovat Jari Kekäle ja ystävät. Lämmin yhteys välittyi esityksissä ja puheissa. Kun pitkät aplodit olivat viimeisen kappaleen jälkeen päättyneet ja Jarilta kysyttiin, mitä mieltä hän nyt uudesta levystä on, totesi hän vaatimattomasti, että nämä laulut ovat ”ihan mahdollisia”.
Päätteeksi kaikki artistit lauloivat yhden Jarin tunnetuimmista kappaleista ”Laula ihmisille”, jonka Jukka Leppilampi on levyttänyt. Vielä yleisö sai laulaa yhteislauluna uuden levyn ensimmäisen kappeleen ”Kun yksi saa kunnian”.
Esiintyjät vielä kukitettiin Jarin saatesanoilla, että he olivat tehneet tilaisuudesta juhlan. Hän kiitti ystäviä suuresta työstä ja kaikesta hyvästä mitä he ovat antaneet.
Konsertin ohjelmalehtisessä Jari kirjoittaa kanssakulkijoille kiitollisena yhden asian tullessa riittävän valmiiksi:
”Laulun tekeminen on kuin helmenkalastusta. Pitää sukeltaa mereen, löytää simpukka ja avata se. Joskus siellä on helmi, joskus ei. Nyt viime aikoina, kun itse olen tehnyt vain tekstejä, muut ovat päässeet sukeltamaan musiikin mereen. Säveltäjät ensin, sitten tuottajat, soittajat, äänittäjät, miksaajat ja solistit. Tänään meillä on esillä yhteisen luovan työn tulos. Helminauha, joka kantaa nimeä ”Puilla on täällä nimet”. Yhteinen toivomuksemme on, että nämä laulut saisivat heijastaa oman pienen valonsa kuulijoiden elämään tämän epävakaan ja synkänkin ajan keskellä. Taiteen arvo on siinä itsessään. Helmet voidaan löytää yhtä uudelleen, vaikka ne välillä unohtuisivatkin. Niin myös laulut. Siksi musiikki soikoon Luojan töitä Hänen kunniakseen.”
Kiitämme Jaria lauluista ja Jumalaa siitä valosta, jota Hän niiden kautta jakaa!
Paastonajan leirin lauantain toisessa opetuksessa pohdittiin taivaallista leipää sielun ravinnoksi. Kuva: Minea Miettinen
Kiponniemen toimintakeskus kokosi liki 30 nuorta eri puolilta Suomea yhteen pohtimaan Elämän leivän merkitystä. Perinteistä paastonajan leiriä vietettiin 13.-15.3.2026 otsikolla “Anna meille leipää”. Vetäjinä toimivat Hannu Mikkonen, Matias Kröger sekä Hanna ja Aarni Kaartokallio. Viikonlopun ajan saimme nauttia laadukkaista opetuksista, läheisistä ihmisistä ja sielun- sekä ruumiin ravinnosta.
Perjantaina aloittelimme päivällisellä, jonka jälkeen lauleimme yhdessä ja tutustuimme toisiimme ”speed-datingin” avulla. Pääsimme keskustelemaan esimerkiksi kuluneesta vuodesta, lomakohteista, kirjoista sekä Raamatusta.
Ilosanomapiiriä vietettiin Sanasta jutustellen teekupposten kera. Kuva: Minea Miettinen
Lauantain ohjelmaan kuului kahden opetuksen lisäksi mm. saunomista, leiriläisten yhteistuumin rakentama iltaohjelma, Q&A sekä ilosanomapiiri, jossa pysähdyttiin ruokkimisihmeen äärelle. “Jeesus sanoi heille: ”Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.” -Joh.6:35.
Vapaa-aika kului mm. jutellessa, musisoidessa ja pelaillessa yhdessä; piano ja uno-kortit olivat aktiivisesti käytössä. Lisäksi naurettiin rutkasti, raamisteltiin – ja taisipa joku leiriläisistä myös täysi-ikäistyä!
Sunnuntaina messussa palvelivat Hannu Mikkonen sekä Matias Kröger paimenen virassa ja kanttoritiimissä Hanna Kaartokallio sekä Aino-Maria Luoma.
Sunnuntaina päivään kuului siivousta, syömistä ja messu. Messussa päästiin nauttimaan itse Elämän leivästä eli Jeesuksen Kristuksen tosi ruumista ja tosi verestä Herran pyhällä ehtoollisella. Lounaan jälkeen oli valitettavasti aika sanoa heipat rakkaille veljille ja sisarille Kristuksessa Jeesuksessa. Ennen juna-asemalle tai kyytien lähtöä koettiin pitkiä haleja sekä turvallisen matkan toivotuksia. “Vaikka ei ole helppoa hyvästellä, ollaan onnellisia siitä, että meillä on elämässä ihmisiä, joita ikävöidä näin suuresti.”
Teksti: Minea Miettinen
