
Tiituksen luterilainen seurakunta aloitti viime vuonna verkkoraamattuopetusten sarjan, joka saa pian jatkoa. Opetukset järjestetään suorina lähetyksinä Zoomin kautta, mutta niihin voi osallistua myös paikan päällä Mikkelin adventtikirkolla osoitteessa Mikkelin adventtikirkko Rouhialankatu 2.
Kevään aikana opetuksia järjestetään noin kerran kuukaudessa. Zoomin kautta mukana olevat opettajat ja opetettavat aiheet vaihtelevat joka kerta. Ilta alkaa reilun puolen tunnin mittaisella luennolla, minkä jälkeen on mahdollista keskustella yhdessä. Lähetyksiä ei tallenneta.
Seuraava opetus pidetään 19. helmikuuta klo 18 alkaen. Tuolloin aiheena on Elämän puolesta, ja vieraana Lähetyshiippakunnan tuore Elämän puolesta -yhteyshenkilö Hanna Brummer.
Mukaan ovat tervetulleita ensisijaisesti kaikki Itäisen rovastikunnan seurakuntalaiset, mutta jos linjoilla vain on tilaa, muutkin kiinnostuneet saavat toki liittyä mukaan. Tervetuloa mukaan!
Meeting ID: 865 3124 2853
Passcode: 889023
Tulevista opetuksista tiedotetaan esimerkiksi Tiituksen luterilaisen seurakunnan sivuilla.
Lounaisen rovastikunnan seurakuntapäivä pidetään lauantaina 5. huhtikuuta Loimaan evankelisella opistolla.
Vierailevaksi puhujaksi saamme Uusi Tie-lehden päätoimittajan, Inkerin kirkon pastorin ja Niiranen&Marjokorpi -podcastista tutun Santeri Marjokorven. Hänen aiheenaan on ”Nykyihmisen suuret kysymykset ja kristinuskon vastaus”.
Lisäksi ohjelmassa on pastori Mikko Ahon opetus aiheesta ”Miksi puhdas evankeliumin julistus on hyvän yhteiskunnan ytimessä?” ja päivän päätteeksi hartaus. Lapsille on opetusten aikaan omaa ohjelmaa. Ilmoittautumiset pyydetään 23.3 mennessä. Tervetuloa!
Lasten ja varhaisnuorten leiri (7–14-vuotiaille), Pohjoinen rovastikunta
Aika: 14.-15.3.2025, eli perjantaista lauantaihin. Leiri alkaa klo 17 ja päättyy klo 15.30.
Osoite: Korivaaran koulu, Niirasentie 2, Muhos
Hinta: 35 €, sisaralennus 5 €
Teema: Sankareita, onko heitä
Ilmoittautuminen: 27.2. mennessä tämän linkin kautta.
Leirin vetäjinä toimivat pastorit Antti Leinonen ja Hannu Mikkonen. Ota yhteyttä heihin, jos kaipaat lisätietoja!
Koinonian luterilaisen seurakunnan synnystä on kirjoittanut seurakunnan vastaava pastori Eero Pihlava. Kuva: Janne Koskela
Seurakuntayhteisö syntyy ja rakentuu evankeliumin voimasta. Yhteisö on suuri ja avara. Kun lausumme Isä meidän -rukousta, emme rukoile vain läsnä olevan seurakunnan kanssa. Auringon painuessa veljet ja sisaret toisella puolella planeettaa jatkavat yhteistä rukousta. Seurakunta on kristitylle elämän merkittävin yhteisö. Siinä elämme sunnuntaista toiseen Jumalan kansan yhteydessä. Jaan kolme ajatusta seurakunnan rakentamisesta:
Koinonian luterilainen seurakunta perustettiin 15. joulukuuta 2024. Seurakunnan perustamista suunnitellut ryhmä koostui pääosin Helsingin Markuksen seurakunnan jäsenistä. Se tapasi ensimmäisen kerran lokakuussa 2023.
Ensimmäisen tapaamisen keskeinen kysymys oli “Miksi?”. Mikä on syy uuden seurakunnan perustamiseen? Aihe on merkittävä, sillä Koinonian perustamiseen liittyi haasteita. Markuksen seurakunnan historian aikana väkeä on lähtenyt perustamaan seurakuntia sekä Vantaalle että Espooseen. Jälleen kerran tuo ihana yhteisö joutui uuden eteen.
Lähetyshiippakunnan seurakunnissa on vastaavankaltaisissa tilanteissa puhuttu muun muassa seurakuntien ”tuplaamisesta” tai ”jakaantumisesta”. Koinonian kohdalla motivaatio ja kieli löytyi lähetystyöstä. Pyrimme tavoittamaan ihmisiä kahden seurakunnan kautta. Lähetystyössä kukaan ei jää jälkeen, mikään ei jakaannu, vaan kaikki osallistuvat: toiset lähettävät ja toiset lähtevät. Lähetysnäky säilyy myös seurakunnan perustamisen jälkeen. Toivon mukaan saamme lähettää joskus Koinoniasta väkeä perustamaan uutta seurakuntaa, sillä seurakuntaa perustettaessa lähdemme perustamaan kahta yhteisöä.
Perhe on seurakuntayhteisön rakentamisen perusyksikkö. Voisiko alkanut vuosikin olla seurakunnissamme perhetyön aikaa? Esimerkkinä mainitsen, kuinka olen Tuomaksen seurakunnan kohdalla ajatellut seuraavaa. Kokoonnumme keväällä kuukausittain seurakuntailtoihin. Illoissa lauletaan, syödään ja keskustellaan alustusten pohjalta. Keskusteluaiheiksi olen ehdottanut perheen ajankäyttöä, avioliitosta huolehtimista ja perheen hartauselämää. Nuorena isänä ja monin tavoin vajaana puolisona kuulisin mielelläni muiden kokemuksia. Voisiko vastaavaa olla teillä?
Mainitsen vielä lopuksi yhden asian jumalanpalveluksen merkityksestä perhetyössä. Omassa nuoruudessani seurakunnan nuorisotyö ohjasi eristäytymään oman ikäryhmän tilaisuuksiin. Rippikoulun jälkeen vanhempani antoivat minulle vapauden päättää, tulenko jumalanpalveluksiin heidän kanssaan. Useinkaan en mennyt.
Näin nuoruuteni seurakuntayhteydessä oli varsin vähän vuorovaikutusta itseäni vanhempien tai nuorempien kanssa. Usko oli ikäryhmään kuuluva asia. Kun nuoruus jäi, suhde nuoreen seurakuntayhteisöön haaleni. Armosta löysin myöhemmin tieni takaisin.
Lähetyshiippakunnan seurakunnissa lapsilla ei aina ole nuorteniltoja tai edes ikätovereita. Samalla kaikenikäisten yhteinen jumalanpalvelus opettaa nuorille kristityille, kuinka seurakunta ja usko eivät ole vain nuoruuden vaiheita. Alttarille etsivät tietään niin mummot kuin vastasyntyneet huoltajiensa sylissä. Jumalanpalvelus on tärkein perhetyön muoto ja tukee uskon siirtymistä seuraavalle sukupolvelle.
Olkoon rukouksenamme ja tavoitteenamme, että seurakuntiemme lapset itsenäistyvät aikanaan näin: He ovat kokeneet säännöllisesti, kuinka kaikenikäiset kristityt kokoontuvat sunnuntaisin Jumalan sanan kuuloon ja syntisten aterialle. Usko ei näyttäydy vain nuoruuden asiana vaan elämän perustana, joka jäsentää viikkoa sunnuntaista toiseen.
Teksti on julkaistu Pyhäkön lampun numerossa 1/2025.
Leiri pidetään Kiponniemen toimintakeskuksessa Jyväskylässä 4.-6.4.2025.
Kutsumme leirille vuosina 2008-2010 syntyneitä nuoria.
Leirin aiheena on Elämä kristittynä.
Vetovastuussa ovat pastorit Jarno Gummerus ja Matias Kröger sekä Marianne Luoma.
Leirillä on luvassa muun muassa seuraavaa:
Leirin hinta on 94 € / henkilö, jos ilmoittaudut viimeistään 17.3. Jos ilmoittaudut 18.-24.3. välisenä aikana, leirin hinta on 11 4 €. Ei sisarusalennusta. Jos tarvitset tukea leirimaksun maksamiseen, ole yhteydessä Matiakseen tai Jarnoon.
Leirille ilmoittautuminen on käynnissä nyt ja päättyy viimeistään maanantaina 24.3. Myöhässä tulleita ilmoittautumisia emme valitettavasti voi ottaa vastaan. Paikkoja on 30 ensimmäiselle ilmoittautuneelle!
Varaudumme järjestämään kyydit Jyväskylän Matkakeskukselta Kiponniemeen ja takaisin leirin alussa ja lopussa. Muista siis ilmoittautumisen yhteydessä kertoa mahdolliset kyydin tarpeesi sekä juna- tai linja-auton aikataulut!
Ilmoittautumaan pääset tästä linkistä avautuvalla lomakkeella. Huom! Et saa ilmoittautumisesta vahvistusviestiä sähköpostiisi, mutta ilmoittautumisesi on mennyt perille, jos ruudulle ilmestyy kiitosviesti.
Leiriä koskeviin kysymyksiisi vastaa Matias Kröger. Olethan rohkeasti yhteydessä!
Kevään 2025 Alfa-leiri 18-28 -vuotiaille nuorille aikuisille järjestetään viikonloppuna 4-6.4.2025 Mertiörannan toimintakeskuksessa osoitteessa Vihuntie 21, Jämijärvi.
Leirin teemana on Kristillinen seurakunta, josta tulee opettamaan pastori Miika Nieminen. Pastori Janne Koskela on myös mukana leirillä avustamassa erilaisissa tehtävissä.
Osallistumismaksu on 60 euroa. Ilmoittautumaan pääset tästä linkistä.
Maksu tilille: FI 19 1012 3000 2092 60
Saaja: Suomen Luther-säätiö
Viite: 10090
Maksathan leirimaksun viimeistään leirin alkaessa.
Toivomme, että kaikki halukkaat pääsisivät mukaan leirille, joten jos et taloudellisista syistä pysty osallistumaan, olethan yhteydessä Janne-pastoriin ([email protected]).
Ilmoittautuminen on auki 30.3.2025 asti.
Kuva: Janne Koskela
Lähetyshiippakunnan nettikaupassa on alkanut kirjojen talvialennusmyynti. Varaston remonttityhjennysmyynnin vuoksi kirjoja myydään nyt reiluilla alennuksilla.
Myynnissä on sekä Lähetyshiippakunnan omia julkaisuja että muiden julkaisijoiden teoksia. Esimerkiksi Autuas toivo – Raamatun opetus lopunajoista sekä Herran ateria – ehtoollisen raamatulliset juuret -kirjoja voi tilata 10 euron hintaan. Seuraa minua – Kirkkovuosi Jeesuksen seurassa – hartauskirjaa voi nyt puolestaan tilata 3 eurolla.
Kaupastamme on mahdollista tilata myös lukuisia pastori Petri Hiltusen omakustanteita. Niistä tuorein on viime vuonna julkaistu 200 vastausta uskosta & elämästä. Nimensä mukaisesti kirjaan on koottu Hiltusen laatimia vastauksia seurakuntalaisten esittämiin kysymyksiin.
Teoksen juuret ulottuvat käytännössä noin kymmenen vuoden taakse, jolloin hän alkoi säännöllisesti laatimaan vastauksia seurakuntalaisten esittämiin kysymyksiin. Vuonna 2009 hän julkaisi kirjan 100 vastausta uskosta ja elämästä, jonka jälkeen kysymyksiä on tullut lisää. Niistä teoksessa on julkaistu seuraavat kaksi sataa.
– Kysymyksiä vain tulee ja tulee. Vastaaminen on minulle kiva ja mielekäs tapa koettaa vastata seurakuntalaisten tarpeeseen, Hiltunen kertoo.
Hän ei koe olevansa vastausautomaatti tai oraakkeli, joka laukoo vastaukset suoralta kädeltä. Pikemminkin pastori koettaa lähteä pohtimaan kysymystä ja etsimään vastausta. Eikä kaikkiin kysymyksiin edes ole olemassa vastauksia.
– Voimme vain jollakin tavalla hahmottaa maastoa ja miettiä, missä määrin pystymme vastaamaan kysymyksiin. Tietty nöyryys täytyy koko ajan olla mukana, hän toteaa.
Nettikaupan lisäksi myös seurakuntien kirjapöydillä kirjoja myydään yhä alennetuin hinnoin. Näin teemme tilaa tänä vuonna julkaistaville uusille teoksille. Nettikaupasta tilattuihin kirjoihin lisätään postitusmaksu, jonka hinta on pienimmillään kuusi euroa. Alennetut hinnat ovat voimassa 28.2. saakka tai niin kauan kuin kirjoja riittää. Pyydämme odottamaan tilauksia kärsivällisesti, sillä alennusruuhkan vuoksi tilausten toimittamisessa saattaa tulla viiveitä!
Tutustu valikoimaan ja tilaa täältä.
Kuva: Kaapo Koskela
Minne voin mennä jumalanpalvelukseen? Missä kuulla Kristus-keskeistä saarnaa? Missä kokea Jumalan perheväen yhteyttä ja minne toisia kutsua? Kansankirkon hengellisen romahduksen ja yksilökeskeisen kulttuurimurroksen keskellä vastaus monissa herätysliikkeissä ja Lähetyshiippakunnassa on ollut itsenäiset messuyhteisöt. Omasta tiestämme Lähetyshiippakunnassa olemme oppineet, ettei kyse ole vain yksilön hengellisiin tarpeisiin vastaamisesta tai oikeiden jumalanpalvelusten järjestämisestä. Kyse on kirkon koko paketista.
Yksilötasolla kysymys koskee hengellisen elämän hoitoa. Mistä löydän Elämän leivän? Missä elää turvallisesti seurakuntayhteydessä? Moni on jäänyt kodittomaksi tai herätykseen tulleena ei löydä kansankirkossa paikkaa. Moni on vetäytynyt, eronnut kirkosta tai harkitsee sitä. Vaarana on jäädä yksin tai vain virtuaaliruokintaan. Oleellista on löytää tie ravitsevaan yhteisöön. Kristitty on tarkoitettu elämään Kristus-ruumiin yhteydessä. Kuinka monen suusta olen kuullut messuihimme löydettyään: kuin kotiin olisi tullut.
Yhteisötasolla kysymys koskee seurakunnan olemusta. Niin oleellisia kuin raamatullinen saarna ja oikein toimitettu ehtoollinen ovatkin, kyse ei ole vain jumalanpalveluksista. Yhteisö ei ole vain uskon ravitsemisen vaan myös seurakuntaan kuulumisen paikka. Kaste liittää meidät konkreettiseen messua viettävään seurakuntaan. Jäsenyys siinä kertoo itselle tai toisille oman paikan löytymisestä Kristus-ruumissa. Oman paimenen kutsuminen ja tämän kaitsennassa eläminen kuuluu jokaiselle lampaalle. Omasta kodista huolehtiminen ja vastuun kantaminen on luonnollinen seuraus. Luterilaisena on mahdoton ajatella, että voisi elää kristittynä ilman minkään seurakunnan jäsenyyttä. Vaikea on nähdä muodollisen jäsenyyden mielekkyyttä seurakunnassa, jossa ei koskaan halua käydä tai jota pitää jopa eksyttävänä. Siksi me kuljimme matkan messuyhteisöistä luterilaisiin seurakuntiin, joissa voi vaeltaa koko kotimatkan kasteesta ruumiin siunaamiseen.
Seurakuntatasolla kysymys koskee kirkon olemusta. Seurakuntia voi olla vähän tai paljon, mutta yliseurakunnallinen taso tarvitaan. Ei ole Uuden testamentin ja kirkon historian valossa kestävää, jos seurakunnat elävät irrallisina satelliitteina tai vetäytyvät omaan kuoreensa. Seurakunnat tarvitsevat itsensä ja työnsä tähden kirkon apua, ohjausta ja rohkaisua. Seurakunnat tarvitsevat paimenia, joita kirkko kouluttaa, vihkii ja kaitsee. Seurakuntien sisä- ja ulkolähetystehtävä vaatii kokonaiskirkon tukea. Seurakunnan liturginen ja katekeettinen elämä edellyttävät kirkon yhteisiä linjauksia ja käytäntöjä. Listaa voisi jatkaa, mutta kyse ei ole vain yhteistyörakenteesta seurakunnille. Kirkko on olemukseltaan sekä paikallinen yhteisö että alueellinen kokonaisuus.
Kirkon tasolla kysymys koskee suhdetta maailmanlaajaan kirkkoon. Ei ole suomalaista kristinuskoa vaan Kristuksen Kirkko elää kaikkialla maailmassa. Paikalliselle kirkolle, kuten Lähetyshiippakunnalle, se nostaa välttämättä kysymyksen suhteesta toisiin luterilaisiin kirkkoihin maailmalla. Meillä on kutsu ja lahja elää yhteydessä saman tunnustuksen jakavien sisarkirkkojen kanssa eri mantereilla. Yhteydet Kansainvälisen luterilaisen neuvoston yhteydessä eivät vain tarjoa yhteistyömahdollisuuksia vaan tarvitsemme sisarkirkkojen esirukouksia, esimerkkiä ja rohkaisua niin kuin nekin meidän. Kaukanakin on saanut kokea olevansa kotona. Me olemme osa Kristuksen Kirkkoa. Kirkko onkin olemukseltaan sekä alueellinen että maailman laaja ( Matt.16:18, 18:27).
Näin siis kristitty tarvitsee seurakuntaa, seurakunta kirkkoa ja kirkko toisia paikalliskirkkoja. Tätä jatkuvuutta ja kokonaisuutta haluamme Lähetyshiippakunnassa elää todeksi! Hoitooni uskottu piispan virka on annettu tämän kokonaisuuden ja sen yhteyden palvelemiseen. Haluan itse elää armolapsena ja yksittäisiin sydämiin Kristusta kirkastaa evankeliumin lahjoilla. Palvelemalla alttarilla seurakuntavierailulla virkani konkretisoi, että yksittäinen seurakunta kuuluu isompaan armopöytään eli kirkkoon. Edustamalla kirkkoani koti- tai ulkomailla toisten luterilaisten sisarkirkkojen tai tunnustuskuntien kanssa maailmalaaja yhteytemme havainnollistuu.
Lopultahan kyse on Kristuksen armotyöstä Pyhän Hengen kautta niin yhden ihmisen, yhteisön, kirkon kuin maailmanlaajan kirkkoyhteisön kohdalla. Kun kerran tulemme kotiin, jäljelle jää vain yhteinen ilo Herrastamme!
”En annan grund kan ingen lägga, än den som lagd, nämligen Jesus Kristus”, 1 Kor 3:11.
Rovasti Helge Hildén sai taivaskutsun 9.4.2024. Hän oli syntynyt vuonna 1929 Itä-Uudellamaalla Sipoossa, tuli ylioppilaaksi 1947 ja vihittiin papiksi Porvoossa 1952. Hän toimi pappina sekä suomenkielisissä että ruotsinkielisissä seurakunnissa ja siirtyi sitten ruotsinkielisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEF) toiminnanjohtajaksi vuosiksi 1968-1978. Siitä tehtävästä hän siirtyi eteläiseen ruotsinkieliseen seurakuntaan Helsingissä, ensin kappalaiseksi ja sitten kirkkoherraksi. Eläkkeelle hän jäi 1992.
Helge Hildén lähti mukaan Paavalin synodin toimintaan. Hänen kutsumanaan ja piispa Olavi Rimpiläisen johdolla kokoonnuimme vuoden 1988 alussa Johanneksen seurakunnan huoneistoon tekemään ns. ajo-ohjeet naispappeuden toteuduttua kansankirkossa. Pohjapaperia tehdessäni keskustelin myös Helge Hildénin kanssa. Hän olisi halunut piispa Bo Giertzin traktaatin mukaista perusteellisempaa ajo-ohjetta. Mutta kokouksemme päätyi vaatimattomampaan,väistymiskäytäntöä painottavaan opastukseen ”Apostolinen tie uudessa tilanteessa”.
Kun Paavalin synodi piti perinteiset Paastonajan kirkkopäivät Naantalissa 1996, Helge Hildén piti messun jälkeen esitelmän Lutherin raamatullisuudesta otsikolla ”Jakamaton kuin matemaattinen piste”. Mitä syvällisimmässä esityksessään hän päätyi toteamaan Lutherin ajan kirkosta, ettei pahinta ollut erehtyväisyys: ”Lankeemus oli, että kirkko ei nähnyt enää velvollisuudekseen argumentoida Raamatulla.” Siirtyessään lopuksi ajankohtaisiin kysymyksiin Hildén kertoi oman hiippakuntansa satavuotisesta perinteestä eli ”liberaalis-humanistisesta pohjavireestä”, jossa varotaan erityisesti totuuskysymystä. ”Kiellettyjä ovat raamattukysymys, vanhurskauttamiskysymys, sakramenttioppi… puhumattkaan sellaisista kuin naispappeus…” Hildén jatkaa hiippakuntansa kuvausta: ”Yksi uskonkappale on vahvasti voimassa: ei pidä taistella.” Hän toteaa, että polemiikin karttelu vie kirkolta todistuksen hengen.
Ruotsinkielinen Evankeliumiyhdistys julkaisi tekemäni rippikoulukirjan (Tälle Perustalle) pastori Tord Carlstömin johdolla På säker grund, 1990. Käännöstyötä juhlimme Laulumiesten talolla. Keskustelimme myös siitä, miten kaikki herätysliikkeet ovat joutuneet kohtaamaan kansankirkon opillisen muutoksen ja suoranaisen okkupaation. Helge Hildén totesi, että SLEFin kehitys näyttää kulkevan pois luterilaisesta tunnustuksellisuudesta kansankirkolliseen evankelikalismiin, jossa Kristus ja Raamattu on erotettu toisistaan. Mukautumisen tie on tapahtunut jopa Kenian lähetykselle taloudellisen tuen hakemisen kautta kansankirkon seurakunnilta. Väärää suuntausta torjuakseen hän perusti mm. lehden Lutherläsaren.
Luther-säätiön perustamisen jälkeen Hildén osallistui messuihin kuntonsa mukaan Sipoosta käsin. Hän saapui vaimonsa Sirkun kanssa myös Kesän päätösseuroihin Lindilään 2005.
Vuosien mittaan läheiseksi ystäväksi tuli Hämeenlinnan Pyhän Matteuksen seurakunnan aktiivi Tapio Niemistö, joka uskollisesti kävi lähes kuukausittain Sipoossa tervehtimässä Hildéneitä. Piispa Matti Väisänen osallistui Helgen ruumiinsiunaukseen Sipoossa. Siunauksen toimitti Valon kappelissa 4.5.2024 pastori Tord Carlström.
Päätän muistokirjoitukseni Helgen Naantalissa pitämänsä esitelmän johtopäätöksiin, joissa hän halusi osoittaa, mikä on ”oikea aamenemme” Lutherin oppiin: ”Kirkon aamen Raamatulleen tulee selvimmin julki oikeassa jumalanpalveluksessa, uskontunnustuksessa ja virsissä. Kaikki nämä aamenet ovat ylistystä siitä, mitä ihmiset ’pyhinä uskovaisina ja karitsaisina, jotka kuuntelevat Paimenen ääntä’ ovat saaneet Jumalan kaikkinaisen sanan, synninpäästön, oikean opetuksen, ehtoollisen pyhän Kristus-osallisuuden ja pyhien yhteyden kautta.”
Rovasti Helgellä oli joka tilanteessa selkeä ja kirkas ”aamen” ja siksi meillä on ihana toivo hänestä.
Sakari Korpinen
Apostoli Johanneksen seurakunta
Hei,
olemme kaksi miestä Lohjan Pyhän Ristin luterilaisesta seurakunnasta, joilla on kutsumus viedä evankeliumia maahanmuuttajien keskuuteen.
Sizar Jaghlassian, joka on syyrialainen pappi ja jolla on suuri palo viedä evankeliumia Suomessa asuvien arabien keskuuteen.
Jari Heiska, ravintolakoulun opettaja, jolla on 27 vuoden työkokemus maahanmuuttajien kanssa työskentelystä.
Aloitamme kokoontumiset Koinonia-keskuksessa noin kerran kuukaudessa. Ensimmäinen kokoontuminen on lauantaina 25.1. klo 15 osoitteessa Kalevankatu 53, 00180 Helsinki.
Kaikki, jotka ovat kiinnostuneita kokoontumaan Raamatun tutkimisen äärelle arabian tai englannin kielellä, ovat tervetulleita!
Terveisin,
Sizar Jaghlassian
0408677734
ja
Jari Heiska
0505597494