Maailman ihanin kirja (osa 2)

Blogi
28.1.2016

Mailis uusiEräs Markuksen seurakuntalainen sanoi minulle tammikuun alussa silmät loistaen: ”Nyt olen päättänyt tehdä, kuten sinä olet moneen kertaan neuvonut: luen Raamattua 20 minuuttia joka päivä!” Ilahduin kovasti. Sillä jos on jotakin, mitä minä Lähetyshiippakunnalle toivon ja rukoilen, se on raamattuherätys. Kristityt, jotka ovat vahvoja Raamatussa, ovat vahvoja myös monessa muussa asiassa.

Minulla itselläni on tänä vuonna juhlavuosi. Marraskuussa 2016 tulee kuluneeksi puoli vuosisataa siitä, kun aloitin jokapäiväisen Raamatun lukemisen. Nuorempi sisareni oli käynyt edellisenä kesänä körttien rippikoululeirin, jossa hänet oli opetettu lukemaan Raamattua säännöllisesti. Päätin seurata sisareni esimerkkiä, mikä olikin elämäni tärkein päätös. Me ihmiset emme voi päättää, että ”rupeamme uskomaan” Jeesukseen. Usko ei ole meidän vallassamme, mutta armonvälineiden käyttö on – ja uskohan syntyykin juuri niiden kautta.

Kansanlähetyksessä meitä nuoria opastettiin 70-luvulla, että Raamattu on luettava läpi joka vuosi. Seurasin tuota neuvoa kymmenen vuoden ajan. Olen neuvosta syvästi kiitollinen, sillä Raamatun kertomukset, nimet ja opetukset tarttuivat hyvin nuoreen päähäni. Nyt ne eivät enää yhtä helposti tarttuisikaan.

Seuraavan tärkeän opetuksen sain Japanin opiskelijalähetyksessä, missä minua neuvottiin lukemaan Raamattua kynä kädessä, sanaa mietiskellen, lyhyitä pätkiä kerrallaan. Niistä muistiinpanoista syntyi ihan oma Raamatun kommentaarini, myöhemmin useitakin. Yhtään kirjaa, raamattupiirikysymystä tai raamattuluentoa minulta ei olisi syntynyt ilman noita muistiinpanoja.

Raamattu on kuin Jeesuksen muotokuva. Evankeliumitekstit näyttävät meille hänestä tärkeimmän: kasvot. Siksi niitä käsitellään joka sunnuntai kirkossa. Mutta Jeesuksessa on toki paljon muutakin kuin kasvot. Pelastushistorian tapahtumat ja ihmiset, eri aikakausina esiintyneet profeetat ja apostolit piirtävät kaikki eteemme jonkin kohdan rakkaan Vapahtajamme muotokuvasta. Joka tahtoo oppia tuntemaan ”koko Jeesuksen”, sen pitää lukea koko Raamattua säännöllisesti jonkin järkevän systeemin mukaan.

Nettisivuiltani www.ilosanomapiiri.fi löytyy lukuohje ”Lue Suuri kertomus” niille, jotka eivät ole lukeneet Raamattua vielä koskaan läpi. Sen systeemin mukaan Raamatun kirjat luetaan aikajärjestyksessä, ja ”tylsimmät” luvut hypätään yli. (Tosin Raamatussa ei ole tylsiä lukuja ollenkaan, mutta se asia valkenee lukijalle vasta useammalla lukukerralla.)

Jos luet Raamattua 20 minuuttia päivässä, se tekee 120 tuntia vuodessa. Se on sama asia, kuin että olisit opiskellut Raamattua intensiivisesti 15 päivää 8 tuntia kerrallaan. Laskepa vain, mitä se tekee kymmenessä vuodessa. Etkö siis tahtoisi tehdä juuri nyt sitä ratkaisevaa päätöstä, että rupeat lukemaan Raamattua joka päivä? Sitä päätöstä et varmasti tule katumaan.

Mailis Janatuinen
Lähetyshiippakunnan vapaaehtoinen naistyöntekijä

Samuli Siikavirta

Pastori

Helsinki: Markus ,