Entä jos kaikki onkin totta!

Blogi
24.3.2016

Piispa Risto SoramiesLuterilaisen teologin ja muinaishistorian professorin Paul Maierin dekkari Luuranko Jumalan komerossa kertoo arkeologista, joka löytää vanhan haudan Israelissa, kaukana Jerusalemista. Haudassa olevat ihmisruumiin jäänteet osoittautuvat noin kaksituhatta vuotta vanhoiksi. Haudassa on papyruskääre. Kun se on vaivalloisesti saatu avatuksi ja vanha kirjoitus selvitetyksi, paljastuu ruumis Jeesus Nasaretilaisen ristiinnaulituksi ruumiiksi. Löytö osoitetaan lopulta huijaukseksi, mutta uutinen siitä ehtii vaikuttaa kristikunnassa ympäri maailmaa hirveän kriisin. Joillekin kirkoille löytö tosin ei ole järkytys, sillä niissä on jo pitkään opetettu, että Jeesus nousi kuolleista vain opetuslastensa sydämissä. Moni kristitty joutui kuitenkin pettymään uskossaan katkerasti.

Vaikka lukijana tiesin tietysti edeltäkäsin, että kysymyksessä on vain dekkari – hyvin kirjoitettu kylläkin – tunsin hyytävän viiman sisuksissani: “Entä jos todellakin olisi löytynyt Jeesuksen ruumis! Entä jos Jeesus ei olisikaan noussut kuolleista!” Näinhän joskus kysytään ja siten osoitetaan, kuinka olennainen juuri ruumiillisesti ylösnoussut Vapahtaja kristinuskolle on. Sellainen ajatusleikki voi opettaa paljon.

Mutta kysytäänpä toisin päin: entä jos uskoisimme, että Jeesus on totisesti ylösnoussut. No, uskommehan sentään niin. Eipä kristitty voi olla kristitty uskomatta ruumiillisesti ylösnousseeseen Jeesukseen! Hänhän on suorastaan uskomme varsinainen kohde ja sisältö! Mutta ihminen, kristittykin on kummallinen olento: hän tottuu parhaimpiinkin lahjoihin ja aarteisiin ja alkaa pitää niitä selviöinä. Merkillistä kyllä kristitty unohtaa helposti, kuinka suuri Vapahtajamme on ja kuinka suurenmoisia myös Hänen lahjansa.

Siis: entä jos onkin totta, että Jeesus Kristus on noussut kuolleista, niin sittenhän…

– kuolema on nielty ja voitto saatu! Kuoleman varsinainen pelotusase on menettänyt voimansa. (1 Kor. 15:54)

– herättämällä Poikansa kuolleista Jumala osoitti, että Jeesuksen uhri Golgatalla riitti kaikkien syntien hinnaksi! Minunkin! (Hepr. 10:10)

– Jeesus Kristus on todellakin läsnä siellä, missä kaksi tahi kolme kokoontuu Hänen nimeensä. (Matt. 18:20)

– ehtoollisessa Jeesus on läsnä ruumiillisesti leivässä ja viinissä. “Veri Jeesuksen kaikkein kurjimman puhdistaa voi…” (1. Kor. 10:16)

– mekin nousemme aikanamme kuolleista ihan konkreettisesti, konkreettisempaan elämään, kuin tämä ajallinen. Silloinhan tyytyminen puutteisiin ja jopa omaisuutemme ryöstöön tässä maailmassa on mahdollista! (Hepr. 10:34)

– meitä odottaa ikuinen elämä Jumalan kanssa. Tämä ajallinen elämäkään ei tosin ole leikintekoa, ja Jumala on tarkoittanut sen elettäväksi, mutta sen ilot ja murheet ovat tärkeimmilläänkin, ei viimeistä, vaan toiseksi viimeistä todellisuutta. (Room. 8:18)

– ne synnit, jotka yhä uudestaan kiusaavat kristittyjä, tulevat lakkaamaan. (1. Kor. 15:43)

– seurakunta, jonka puutteellisuudesta me aina kärsimme, tulee olemaan niin ihmeellinen, että on vaikea kuvitella, miten mekin saamme siihen kuulua. (Ilm. 21)

– ei nuoren poikani huudahdus ollutkaan lapsellinen, kun isäni kuoli yllättäen: “Tänään Vaari tapaa Aabrahamin ja Pietarin!” (Luuk. 16:22)

– evankeliumi kuuluu myös minulle, sillä juuri Ylösnoussut sanoi: menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa kaikille luoduille. Ennen ylösnousemusta evankeliumia julistettiin vain Israelille. (Mark. 16:15)

– meidän asiamme ovat hyvin, sillä Jeesus sanoi, että meille on parempi, että hän menee Isän tykö… (Joh. 16:7)

– voimme luottaa täysin synninpäästön sanoihin, sillä Ylösnoussut itse sanoi: “Joiden synnit te päästätte, niille ne ovat päästetyt!” (Joh. 20:23)

– tuo vaatimaton juhla, jossa vesi ja sana yhdistyvät, kaste, on Jumalan tahto ja taivaan portti, sillä Ylösnoussut käski tehdä kaikki kansat opetuslapsiksi kastamalla ja opettamalla. (Matt. 28:19)

– kasteessa kristityt on yhdistetty Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen pätevällä ja konkreettisella tavalla – ei vain symbolisesti, hienona ideana. Meidät, itsessämme kuolleet, on yhdistetty Häneen, joka sanoi olevansa Elämä. (Room. 6:5)

Hän on totisesti ylösnoussut! Halleluja!

Risto Soramies
Lähetyshiippakunnan piispa

Samuli Siikavirta

Pastori

Helsinki ,