Kesäjuhlaa edeltävä nuorten leiri Loimaan evankelisella opistolla 2006-2011 syntyneille

”Todistus Kristuksesta (1.Kor. 1:6)”- Mitä Kesäjuhlan tämänkertainen teema merkitsee nuorten elämässä? 

Kenelle?
Kaikille vuosina 2006-2011 syntyneille, seurakuntataustaan katsomatta.

Milloin?
Leiri alkaa ke 29.7 klo 16:30 päivällisellä ja päättyy pe 31.7 klo 12:30 lounaan ja lipunnoston jälkeen.

Missä?
Loimaan evankelisella opistolla, osoite Opistontie 4, Loimaa.

Mitä maksaa?
64 euroa (sisarusalennuksella 54 e)

Saanko kyydin junalta/bussilta leiripaikalle?
Kyllä, kun täytät tästä linkistä avautuvan lomakkeen ilmoittautumisen yhteydessä.

Mihin mennessä täytyy ilmoittautua?
Ilmoittautuminen on päättynyt.

Ketä leirille tulee?
Leiriläisiä sekä vetäjät Sami Salo, Jani-Matti Ylilehto, Marianne Luoma ja Johanna Rauha.

Keneltä voin kysyä lisää?
Pastori Sami Salolta (mielellään tekstiviestillä/WhatsAppilla/Signalilla tai soittamalla 0500 444 345)

Pastori Sakari Korpinen juhlii merkkipäiväänsä messun yhteydessä Helsingissä 22. helmikuuta. Kuva: Sami Niemi

Pastori Sakari Korpinen täyttää pian 80 vuotta. Syntymäpäivää juhlitaan Helsingissä, Pyhän Markuksen seurakunnan messun yhteydessä, 22. helmikuuta. Samalla julkaistaan merkkipäivän kunniaksi koottu juhlakirja. Kysyin tulevalta syntymäpäiväsankarilta, millaisin ajatuksin hän ottaa uuden vuosikymmenen vastaan, ja mitä menneet vuodet ovat hänelle antaneet.

Isä Sakari, mitä elämääsi kuuluu juuri nyt?

– Kiitos, ihmeen hyvää! Korjailen vanhaa kartanoamme Lindilää ja tutkin sen historiaa Hornien ajoilta. Kirjoittelen jännistä tapahtumista paikkakunnan lehteen. Olen avustava pastori Apostoli Johanneksen seurakunnassa – ja lämmitän kakluuneja, kun rakasta perhettämme saapuu kylään.

Mitkä ovat olleet tähänastisen elämäsi käännekohtia?

– Kun äitini alkoi synnyttää minua Helsingin Naistenklinikalla, pitivät professori Takala ja kätilö Vitikainen rukouksen, koska synnytyksestä tiedettiin tulevan vaikea.  Saatuani pyhän kasteen Vuolenkosken Nikkilän kartanossa 3.3.1946 on elämäni ollut yhtä seikkailua tai pyhiinvaellusta. Parhaimpia vuosia voisi kuvata Someron kirkonkylän suurten talojen nimillä: Kiiru, Hätä ja Hoppu.

Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa, jotka olet saanut oppia?

– Ensinnäkin isäni, rovasti Reino Korpisen elämästä ja työstä aloin ymmärtää pappeuden ”erilaisuuden”.  Olen pyytänyt nämä vuodet, että kehittyisin kokovartalopappina enkä ajautuisi imagon kiillottajaksi tai urankehittelijäksi. Isästäni ymmärsin, ettei oikean papin tuntomerkki ole menestys vaan hurskaus. Voi olla, että ”hurskaus” sanana voi kummastuttaa. Sillä tarkoitan, että pappi ei ole jokin uskonnollinen virkamies tai hallintojohtaja uskontohuollossa. Hän on todella sielunpaimen, joka etsii Jumalan kunniaa ja ihmisten pelastumista synnin, kuoleman ja perkeleen vallasta. Siksi hän mielellään pitää myös papin tuntomerkit päällään.

Toiseksi, minulle tuli selväksi, millainen on raamatullinen seurakunta, kun toimin pappina Kanadassa Ontariossa syksyllä 1997. Naantalin seurakuntapapin vuosinani seurakuntaoppi jäsentyi kansankirkossa kolmeen osaan: on messukävijät, sitten puoluepoliittisesti asetettu hallintoseurakunta ja kolmanneksi seurakunnan nimijäsenet, joita evankelioidaan. Ymmärsin vihdoin, että tällaiset tuhansien jäsenten seurakunnat ovat vieraita Uuden testamentin ja varhaisen kirkon elämässä. Suorastaan kammottavia ovat hyvinvointialueen kokoiset seurakunnat, joiden toimistosta papit tilataan toimituksiin. Seurakunta on Jumalan perhe, jossa jokainen jäsen tuntee paimenensa ja toisensa ja paimen seurakuntansa, jopa nimeltä! Ja missä pappi rukoilee yhtenään seurakuntansa puolesta ja seurakunta pappinsa puolesta, siellä tehdään Herran siunauksen alla taivasmatkaa.

Kolmanneksi, messun merkitys ei ole ollut minulle aina yhtä merkittävä, vaikka olen papin poika. Usein kyllä olen ihastellut eri puolilla Eurooppaa matkustellessani messussa kävijöiden määrää. Miksi ei Suomessa? Syitä lienee monia. Ensiksikin yliopistossa pappien opettajat eivät juuri käyneet messussa. Sitten pietistiset herätysliikkeet ovat saarnanneet messun kuolleeksi tapakristillisyydeksi ja ihannoivat piirejä, seuroja ja suurtapahtumia, aktioita. Mutta sunnuntaista toiseen osallistuminen messuun on kristityn elämän päälause. Tämän kirkastumisesta kiitän rakasta Pyhää Henkeä! Mikä helpotus onkaan papille ymmärtää sekin, että messun arvo ei nouse jostain hiotusta suorituksestamme, vaan siitä, että Herra itse on läsnä! Mitä minulla on kädessäni jakaessani Alttarin sakramenttia? Vastaus on suorastaan värisyttävä: Kristuksen ruumis ja Kristuksen veri! Kun tämä kirkastui minulle, messun toimittaminen on ollut valtava asia ja suuri ilo. Tietysti olen ajoittain hikoillut saarnan valmistamisen kanssa.

Millaista oli kasvaa aikuiseksi tunnustuksellisena luterilaisena?

– YLE:n Areenassa on vanha filmi Härkätien Somerosta. Väkeä valuu virtanaan kirkosta ulos kirkkokahvipaikkaan. Isäni kävelee jonkun muun papin kanssa kaftaani päällä ja minäkin pikkupoikana hyppelen joukossa. Vanhan kirkollisuuden Suomi oli sotien jälkeen yhä vahvasti katkismuskristillisyyden hapattama, jumalanpalveluksissa kävi kirkkokansaa, viikolla kyläseurat, rippikouluissa piti osata katkismus jne. Piispat valvoivat pappien opetusta. Herätysliikkeet olivat kirkon rikkaus, eivätkä todellakaan kirkon sivulaivaan ajettu ongelmajoukko.

Jo 1970-luvulla alkoi nopea painopisteen muutos ”ihmisten kysymyksiin” ja aktiviteetteihin. Kysymys Jumalan tuntemisesta, Kristuksen seuraamisesta ja pelastumisesta työnnettiin sivummalle. Modernia oli saarnata esimerkiksi kolmannen maailman kurjuudesta. Pahinta oli jo tuolloin se, että pappien koulutuksessa kunnollista eksegeettistä opetusta oli minimaalisesti. Muutenkaan teologiset tiedekunnat eivät pystyneet opettamaan papeiksi varsinkaan heitä, joilla ei ollut herätysliiketaustaa.

Herätysliikejärjestöt vielä vaikuttivat, mutta lämmittelivät takavuosien kansanherätysten muistoissa. Niin sanottu vitoslaisuus eteni, mutta oli sekaoppinen. Kansankirkko kyllä yritti löytää uuden tien ja alkoi kouluttaa miljoonia vieneen uutuuden eli liberaalin K-ohjelman mukaisesti papistoa, luottamushenkilöitä ja vapaaehtoisia uuteen aikaan.

Seurakuntaelämän keskus, messu, jäi täysin sivuosaan. Yhden koulutuksen muistan Naantalin rovastikunnastamme kuitenkin messuun liittyvänä. Papin piti jossain ryhmässä kuulostella, mistä aiheesta seurakuntalaiset tahtoisivat papin saarnaavan seuraavana pyhänä. Sitten jo todettiin, että saarnaajina voisikin olla seurakunnan nimekkäitä maallikkoja. Hehän ovat asiantuntijoita!

Itse ajattelen, että ilman muuta oikea kirkkokunta ja sen seurakunta on ”pappiskeskeinen”. Jos pappi luopuu jumalallisella valtakirjalla hänelle annetusta auktoriteetista, hän pettää Kristuksen. Paimen ja lauma -teologia on pyhästä Raamatusta ja se on selvitetty tarkkaan tunnustuksessamme.

Mihin suuntaan seuraavina vuosikymmeninä kuljettiin? 

– Oikeastaan jo 80-luvulla kansankirkon kaupunkiseurakunnissa vahvistui yhä enemmän yleisuskonnollisuuden aika. Kirkon Koulutuskeskuksessa Olavi Rimpiläinen yritti kuitenkin yhä johtaa koulutusta raamatullis-tunnustukselliseen suuntaan ja Mikael Lehtonen innosti messun toimittamiseen. Paavalin synodissa ei vielä annettu periksi ja edelleen uskottiin jopa kansankirkon uudistukseen. Tosin media ajoi koko ajan naispappeutta. Arkkipiispa Mikko Juva selvitti, että uskonpuhdistuksen ajan kysymykset olivat aikansa kysymyksiä ja vastauksia, meillä on nyt toiset.

90-luvulla tuli selväksi, että kansankirkko oli irrottautunut määrätietoisesti tunnustuksesta arkkipiispa John Vikströmin johdolla: ”Kansan ääni – Jumalan ääni!” Herätysliikkeillä olisi ollut Lutherin vasaraniskujen aika ja hengellisillä johtajilla peiliin katsomisen paikka. ” Onko pyhän Raamatun sana tosi? Määrittääkö pappisvala todellakin papin opetuksen?” Näitä pääkysymyksiä välteltiin kuin ruttoa. Pappien toimintaan alkoi tulla suvaitsevaisuushössötystä ”sielunhoidollisen otteen” nimellä.

2000-luvulla tuli selväksi, että valtionkirkoista oli kaikkialla maailmassa kehittynyt byrokraattisia hirviöitä, joissa raamatullinen oppi on sivuteema ja jäsenmäärän säilyttäminen tärkeintä. Kirkon opeista oli tullut ”arvoja”, joista voitiin neuvotella. Kristinusko sai väistyä yhä enemmän reunailmiöksi. Uskoni tuomiokapitulilaitokseen romuttui lopullisesti. Pyhällä Raamatulla, tunnustuksella ja pappisvalalla ei ollut enää mitään arvoa. Koetin joskus purkaa murhettani itkuun, joskus sarkasmiin ja joskus ironiaan. Se ei auttanut, ei tietenkään!

Kari Suomalainen sanoi aikoinaan, että suomalaiset ovat olleet aina oven vieressä, lakki kourassa ja korvat lymyssä kuuntelemassa, miten heitä on haukuttu ensin ruotsiksi ja sitten venäjäksi. Nyt alkoi uusi vaihe. Hengellisesti kodittomat eivät enää sopeutuneet kansankirkon epäraamatulliseen kurinpitoon, vaan alkoivat rakentaa Hengessä ja Totuudessa oikeita alttareita ja saarnastuoleja. Alkoi suurenmoinen Lähetyshiippakunnan seurakuntien aika. Papiston ihanteeksi tuli kuin itsestään vanha teema: oppinut ja hurskas mies!

Miten aiot viettää merkkipäivääsi?

Lähisukua tulee Lindilään paljon. Orkesterin kapellimestareina ovat Feeliks ja Mattias. Vietämme juhlamessua oman seurakuntamme kesken 15.2. Helsingissä Pyhän Markuksen luterilaisessa seurakunnassa vietetään juhlamessua 22. helmikuuta klo 10, jonne toivotan kaikki tervetulleiksi!

Tiedätkin jo, että syntymäpäiväsi kunniaksi Luther-kirjat ja Lähetyshiippakunta julkaisevat kirjan Oikeat alttarit ja saarnatuolit 22. helmikuuta Markuksen messun yhteydessä. Mitä toivot kirjalta?

– Tuntematta ja näkemättä minulle osoitettua juhlakirjaa sanon: ”Tolle, lege!” Eli se on: Ota ja lue!  Pyhä Augustinus kertoo kuulleensa lapsen laulavan nämä sanat, mikä johti hänen kääntymykseensä.

Kun Pyhä Henki saa vaikuttaa papin sydämessä sen, että lakkaa luottamasta itseensä ja alkaa luottaa Herraan, silloin voi tehdä toiveikkaasti työtä ja odottaa yllätyksiä.

Millaisin ajatuksin siirryt uudelle vuosikymmenelle?

– Olen taivaaseen matkalla, mutta pyydän yhä lisäaikaa elääkseni Liisan ja perheeni kanssa pyhän kasteen armossa Kristuksen evankeliumista.

”Kun tänään muistat, kuinka rakas Herra / on ollut uskollinen, hoitanut, / niin Samuelin lailla Mispan luona / voit kirjoittaa nuo sanat tunnetut: / Minua auttoi Herra tähän asti, / on läsnä ollut, vaikken huomannut, / ja siunannut kuin hän vain yksin siunaa, / ja antamansa kuorman kantanut.” (SK 415)

Lähetyshiippakunnan seurakunnan messuihin kokoontui viime vuonna lähes 92000 henkilöä. Kuva: Janne Koskela

Tilastotiedot Lähetyshiippakunnan seurakuntien toiminnasta ja taloudesta vuonna 2025 ovat valmistuneet. Sekä seurakuntien jäsenmäärän että tulojen perusteella katsoen luvut osoittavat toiminnan olevan kasvussa.

Pieniä muutoksia laskentatavassa

Vuonna 2025 messuja pidettiin yhteensä 53 yhteisössä, joista 47 oli järjestäytyneitä seurakuntia ja loput kuusi järjestäytyneiden seurakuntien yhteydessä toimivia kappeliseurakuntia. Messuja pidettiin yhteensä 49 eri paikkakunnalla. Aiemmista vuosista poiketen vuonna 2025 pidettyjen messujen määrässä on huomioitu myös muut kuin seurakunnan pääjumalanpalvelukset. Niinpä esimerkiksi paastonajan viikkomessut joidenkin seurakuntien kohdalla yhtäältä nostavat messujen määrää, toisaalta laskevat keskimääräistä kävijämäärää. 

Seurakuntien jäsenten osalta tilastoimme sekä koko jäsenmäärän että täysi-ikäisten jäsenten määrän. Vuonna 2024 jäseniä oli yhteensä 2749, joten jäseniä on vuoden aikana tullut lisää noin 140. Messujen kävijämääristä voikin päätellä, että osallistujien joukossa on tuttuun tapaan myös iso joukko heitä, jotka eivät ole vielä liittyneet seurakunnan jäseniksi.

Seurakunnat keräsivät yli kahden miljoonan tulot

Seurakuntien yhteenlaskettu tulos jäi toista vuotta peräkkäin plussan puolelle. Vuonna 2025 seurakunnat keräsivät tuloja yli kaksi miljoonaa euroa (2 015 460 €). Edellisvuoteen verrattuna seurakuntien tulot kasvoivat yhteensä noin 124 000 euroa. Tuloja kerättiin siis noin 6 % enemmän kuin vuonna 2024.

Seurakuntakohtaiset tilastot taulukkomuodossa

Vuoden 2025 seurakuntakohtaiset tilastot ovat esiteltynä alla olevassa taulukossa. Helpommin luettavaan muotoon saat ne avaamalla tämän tiedoston. Edellisvuosien vastaavat tilastot löydät osoitteesta lhpk.fi/tilastot.

*) Yhteisö ei ole järjestäytynyt seurakunnaksi.

**) Seurakunta toimii hallinnollisesti Rauman Pyhän Marian luterilaisen seurakunnan yhteydessä.

Kuva: Janne Koskela

Helsingin seurakuntien pastorit Janne Koskela ja Eero Pihlava järjestävät pyhäinpäivän aaton konsertin (31.10.). Konsertin teemana on kaipaus ja kristillinen toivo.

Konsertti alkaa perjantaina 31.10. klo 21.00 Koinonia-keskuksessa (Kalevankatu 53). Illan aikana kuullaan sekä hengellisiä lauluja että muuta musiikkia konsertin teeman äärellä.

Olette lämpimästi tervetulleita!

Konsertin äänilähetystä voit kuunnella tästä. 

__

Pyhäinpäivä kristittyjen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Luterilaisille päivä on merkittävä myös sen tähden, että uskonpuhdistaja Martti Lutherin teesit näkivät päivänvalon kaikkien pyhien päivän aattona. Lisätietoa pyhäinpäivästä löydät os. www.luterilainen.net

Suulliset käsitellyt ovat korkeimmassa oikeudessa harvinaisia. Päivä sai laajan mediahuomion. Kuva: Janne Koskela

Lähetyshiippakunnan piispa Juhana Pohjolan ja kansanedustaja Päivi Räsäsen rikosasiaa käsiteltiin tänään korkeimmassa oikeudessa. Heitä syytetään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. KKO:n käsittelyssä olivatkin Räsäsen kirjoittama ja Suomen Luther-säätiön julkaisema pamfletti ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi” sekä Räsäsen twiitti, joka koski Suomen evankelis-luterilaisen kirkon osallistumista Pride-kulkueeseen.

Aamupäivällä kuultujen Pohjolan ja Räsäsen todistelupuheenvuorojen jälkeen oli iltapäivällä jäljellä loppulausunnot suullisen käsittelyn päätteeksi. Kaiken kaikkiaan päivän ilmapiiri oli rauhallisempi kuin aiemmissa oikeuskäsittelyissä. Tämän oletettiin johtuvan siitä, että syyttäjät olivat vaihtuneet edellisen kerran jälkeen. Korkein oikeus antaa tuomionsa suullisen käsittelyn ja oikeusprosessissa tuotetun kirjallisen aineiston perusteella todennäköisesti ensi keväänä.

”Tahallista homoseksuaalien loukkaamista”

Tuomarit korkeimmassa oikeudessa. Kuva: ADF International

Erikoissyyttäjä Krista Mannerhovi tiivisti loppulausunnossaan syyttäjän syytteet. Hän nosti puheenvuorossaan esille, että käräjä- ja hovioikeus ovat aiemmin lausuneet käsiteltävänä olevien kirjoitusten olevan homoseksuaaleja loukkaavia. Nyt korkeimman oikeuden olisi arvioitava, ovatko kirjoitukset homoseksuaaleja kohtaan olleet riittävän loukkaavia, jotta kiihottamisrikoksen tunnusmerkistö täyttyy. Syyttäjän mukaan pamfletti asettaa homoseksuaaliset ihmiset eriarvoiseen asemaan suhteessa heteroseksuaaleihin. Räsäsen väite, että pamfletin kohdeyleisö oli rajattu, vain aikuisista koostuva ”lähdekriittinen” lukijakunta, on murentunut silloin, kun kirjoitus on ladattu internetiin kenen tahansa luettavaksi. Lisäksi syyttäjän mukaan pamfletin sanamuotoja on tulkittava yleiskielen lähtökohdista:

– Merkitystä ei ole sillä, miten konservatiivikristityt mahdollisesti tulkitsevat kirjoituksen sanamuotoja.

Syyttäjän mukaan pamfletti ei ole mielipidekirjoitus, vaan Räsänen on kirjoittanut sen esiintyen lääketieteen asiantuntijana ja on siten antanut väärän kuvan homoseksuaalisuudesta psykososiaalisen kehityksen häiriönä. Syyttäjä pitää tekoa tahallisena:

– Räsäsen on pamflettia laatiessaan täytynyt ymmärtää, että hänen kirjoituksensa loukkaa homoseksuaaleja.

Syyttäjä viittasi myös Räsäsen työhön kansanedustajana: Hänen on lainsäätäjänä täytynyt tietää, että homoseksuaalien loukkaaminen on kiihottamisena rangaistavaa.

Mannerhovin mukaan syyttäjä myöntää, ettei pamfletti ole alun perin ollut poliittinen, vaan uskonnollinen kirjoitus. Syyttäjän mukaan se on kuitenkin muuttunut poliittiseksi silloin, kun Räsänen on jakanut linkin pamflettiin Facebook-sivuillaan.

Pohjolan osalta syyttäjä halusi painottaa, ettei hän ole poistanut pamflettia nettisivuilta, vaikka asiasta aloitettiin esitutkinta ja sitä on käsitelty oikeusistuimissa.

Räsäsen twiitissä on syyttäjän mukaan kaksoismerkitys:

– Twiitissä haukutaan kirkkoa haukkumalla homoja.

Syyttäjä vaatii poistamaan pamfletista homoseksuaaleja loukkaavat kohdat. Lisäksi Räsäsen olisi poistettava käsiteltävä twiitti sivuiltaan. Lisäksi syyttäjä vaatii 10 000 euron sakkorangaistusta sekä Räsäselle että Suomen Luther-säätiölle.

Pamfletin jakaminen oli ainoa mahdollinen tapa puolustautua

Keskellä kansanedustaja Päivi Räsänen ja hänen oikeusavustajansa, varatuomari Matti Sankamo. Kuva: ADF International

Päivi Räsäsen loppulausunnossa oikeusavustaja Matti Sankamo totesi, että syyttäjä on ymmärtänyt väärin Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklan 8, jossa taataan oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta.  Sankamo nosti esille myös artiklan 14, mutta syrjintäkiellossa syrjintä ei kuitenkaan mene sanan- ja uskonnonvapauden edelle. Hänen mukaansa korkeimman oikeuden olisi tulkittava suppeasti niin sanottua kiihottamispykälää (RL 11:10), jotta se painottaisi harkinnassaan sananvapautta. Sankamon mukaan aiemmissa tyypillisissä kiihottamisrikoksista annetuissa tuomioissa on ollut havaittavissa selkeä loukkaamistarkoitus.

Sankamo painotti myös, että pamfletti on tarkoitettu opetuskäyttöön, kriittiseen ajatteluun kykenevän aikuisväestön luettavaksi. Hän puolusti myös Räsäsen toimintaa esitutkinnan aloittamisen jälkeen:

– Ainoa tehokas tapa puolustautua valtakunnansyyttäjän syytöstä vastaan oli jakaa linkki pamflettiin, jotta ihmiset voisivat lukea, mitä siinä oikeasti lukee.

Sankamo käsitteli myös pamfletin kohtaa, jossa homoseksuaalisuutta sanotaan ”psykososiaalisen kehityksen häiriöksi”. Hänen mukaansa käsite on pamfletin julkaisuaikana ollut asiallinen ja relevantti ilmaus. Lisäksi hän painotti, ettei pamfletista voi noukkia esiin yksittäisiä sanoja, jotka olisi tulkittavissa loukkaaviksi.  Sen sijaan lukija lukee koko kokonaisuuden.

Räsäsen twiittiä Sankamo puolusti vetoamalla uskontojen pyhien tekstien sananvapaussuojaan: Rajoituksia ei saa kohdistaa uskonnonvapauden ydinalueeseen eli tässä tapauksessa uskonnon pyhään tekstiin.

Lopuksi Sankamo otti esille asian aikaisemman käsittelyn oikeusistuimissa. Hänen mukaansa Räsänen on joutunut puolustamaan uskoaan sekä aluksi poliisikuulustelussa että myöhemmin eri oikeusistuimissa, mitä ei olisi pitänyt tapahtua. Sankamo toi myös esille, että Räsäsen kohdalla viranomainen on rikkonut neutraliteettivelvollisuuttaan. Näin on tapahtunut esimerkiksi silloin, kun syyttäjä on tulkinnut Raamattua oikeusistuimissa ja haastanut Räsäsen raamatuntulkintaa.

Pamfletin julkaisemisesta ei voi rangaista takautuvasti

Jyrki Anttinen ja Juhana Pohjola poistuivat loppulausuntojen jälkeen oikeussalista luottavaisin mielin. Kuva: Janne Koskela

Pohjolaa ja Suomen Luther-säätiötä koskevassa loppulausunnossa oikeusavustaja Jyrki Anttinen viittasi rikoslain laillisuusperiaatteeseen, jonka mukaan ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Hänen mukaansa syyttäjä pyrkii tietoisesti laajentamaan rikoslain tulkintaa.

– Näen tämän menettelyn sallimisen vaarallisena oikeusturvan kannalta. Toivon korkeimman oikeuden ottavan tähän kantaa, Anttinen esitti.

Anttinen käsitteli myös Pohjolan vastuuta pamfletin julkaisemisessa internetissä. Hän toi esille, että Pohjola ei ole erikseen halunnut nostaa tekstiä esille silloin, kun se julkaistiin. Hänellä ei ole ollut velvollisuutta tarkastaa aineiston lainmukaisuutta. Eikä hänellä ole ollut käsitystä, että toiminnassa olisi ollut jotain lainvastaista.

Anttinen tarkasteli asiaa myös uskonnollisen viestinnän suojan näkökulmasta: Tapauksessa on kyse kristillisen yhteisön uskonnollisesta viestinnästä. Sitä suojataan perustuslaissa uskonnon- ja omantunnon vapauden sekä sananvapauden säännöksillä ja myös kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.

Lopuksi Anttinen nosti myös esille käräjä- ja hovioikeuden tuomiot, joiden mukaan pamfletin tekstikohdat ovat loukkaavia:

– Tuomioistuimen ei kuitenkaan pitäisi koskaan ottaa kantaa moraalisiin kysymyksiin ja sanoa jotakin tekstiä loukkaavaksi.

Anttisen mukaan tapauksessa ei voi olla kysymys kiihottamisrikoksesta , koska siinä ei ole todettu olevan ”vihan motiivia”.

Prosessi itsessään on jo rangaistus

Jyrki Anttinen (oikealla) keskusteli ADF:n toiminnanjohtaja Paul Colemanin (keskellä) kanssa ennen suullisen käsittelyn alkamista. Kuva: Janne Koskela

Pohjolan ja Räsäsen oikeusprosessi on saanut laajasti julkisuutta ulkomailla. Korkeimman oikeuden käsittelyyn olikin saapunut myös kansainvälistä yleisöä sananvapautta puolustavasta ADF-järjestöstä. Järjestön toiminnanjohtaja Paul Coleman piti oikeusprosessia kansainvälisesti erittäin merkittävänä:

– Tämä on poikkeuksellisen tärkeä tapaus, koska nykyään ilmaisu verkossa, ja monin tavoin itse Raamattu, on oikeudenkäynnin kohteena. Näyttää siltä, että jokaisessa oikeusprosessin vaiheessa Päivin ja Juhanan uskoa ei voida erottaa Raamatun tekstistä, ja siksi, jos prosessi johtaa tuomioon, se merkitsee tavallaan kaikkien kristillisten opetusten kriminalisointia. Tämä ei ole tärkeää vain Suomessa, vaan ympäri maailmaa.

ADF järjesti kansainvälisen lehdistötilaisuuden etäyhteyksien avulla samana iltapäivänä. Siinä Coleman totesi, että vuosikausia kestänyt oikeusprosessi on rangaistus jo itsessään. Coleman pohti myös oikeusprosessin laajempia seurauksia:

–  Jos syyttäjä onnistuu kumoamaan aiemmat vapauttavat tuomiot, rikollisina ei pidettäisi vain Päivin vuonna 2019 kirjoittamaa twiittiä tai 2004 julkaistua pamflettia, vaan lopulta myös lukemattomia muita materiaaleja Suomessa voitaisiin pitää rikollisina, ja sillä voisi olla myös kansainvälisiä vaikutuksia.

Lehdistötilaisuudessa Pohjola kertoi iloinneensa laajasta kansainvälisestä huomiosta, jota oikeusprosessi on maailmalla saanut. Hän myös toivoi, että tapahtumat rohkaisisivat kristittyjä ympäri maailmaa tunnustamaan uskoaan rohkeasti:

– Tänään oikeussalissa kerroin, että olen kristitty, ja siksi toimin kuten olen toiminut. Rohkaisen teitä tekemään samoin.

Aiheesta muualla

ILC: Supreme Court of Finland holds new hearings in “Bible Trial”

ADF: Live from Court: Finland’s “Bible Tweet” Case Reaches Supreme Court in Landmark Free Speech Battle

CNE: In the final stage, prosecutor in Räsänen case focuses on a 21-year-old pamphlet

Seurakuntalainen: Sananvapausoikeudenkäynti päättyi Korkeimpaan oikeuteen – Päivi Räsäsen toiveissa on kolmas vapauttava päätös

Uusi tie: ”Minulla on velvollisuus taistella tämä loppuun”

Kotimaa: Päivi Räsänen vastasi syytteisiin korkeimmassa oikeudessa – Kotimaa seurasi hetki hetkeltä

Ennen suullisen käsittelyn alkua Juhana Pohjola keskusteli valtionsyyttäjä Mikko Männikön ja erikoissyyttäjä Krista Mannerhovin kanssa. Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto ei ollut henkilökohtaisesti paikan päällä. Kuva: Janne Koskela

Korkein oikeus toimittaa tänään suullisen käsittelyn Lähetyshiippakunnan piispaa Juhana Pohjolaa ja kansanedustaja Päivi Räsästä koskevassa rikosasiassa. Kuten aiempina vuosina käräjä- ja hovioikeudessa, heitä syytetään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syyttäjän näkemyksen mukaan Räsäsen kirjoittama ja Suomen Luther-säätiön julkaisema pamfletti ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi” sekä Räsäsen twiitti, joka koski Suomen evankelis-luterilaisen kirkon osallistumista Pride-kulkueeseen, ovat homoseksuaaleja solvaavaa vihapuhetta. Alemmissa oikeusasteissa syytteet hylättiin yksimielisesti. Niiden mukaan sanan- ja uskonnonvapauden rajoja ei ollut ylitetty.

”Päivi ja Juhana, olemme teidän tukena”

Tukimielenosoitukseen oli kerääntynyt runsaslukuinen joukko Räsäsen ja Pohjolan tukijoita. Kuva: Janne Koskela

Ennen suullisen käsittelyn alkamista Sanan- ja uskonnonvapaus ry järjesti tukimielenilmauksen Helsingin Kauppatorilla. Havis Amandan patsaan juurelle olikin kerääntynyt iso joukko Räsäsen ja Pohjolan kannattajia.

Soili Haverinen toivoi, että asian käsittely oikeudessa olisi nyt loppusuoralla. Kuva: Janne Koskela

Yksi järjestön perustajista on nykyään Suomen teologisen instituutin pääsihteerinä työskentelevä Soili Haverinen:

– Tämä on ollut pitkä piina. Toivon, että nyt saataisiin päätepiste tälle kuusi vuotta kestäneelle prosessille. Tämä on niin absurdia, että on edelleen vaikea uskoa, että tällaista asiaa joutuu käsittelemään.

Käsittely käyntiin asiaesittelyillä

Suullisella käsittelyllä korkein oikeus halusi selvittää muun muassa, mihin pamfletin ja twiitin julkaisemiseen alkaminen perustuu. Pohjolalta Korkein oikeus halusi selvittää, pitävätkö tämän antamat tiedon pamfletin julkaisemisesta Luther-säätiön, ja myöhemmin uudelleen Lähetyshiippakunnan verkkosivuilla, paikkansa.

Suullisen käsittelyn aluksi kerrattiin asian käsittelyn aiemmat vaiheet. Tämän jälkeen siirryttiin asiaesittelyihin, jossa vuorot oli varattu syyttäjälle, Räsäselle sekä erikseen Pohjolalle ja Suomen Luther-säätiölle.

Alkupuheenvuorossaan syyttäjä korosti, että sekä käräjä- että hovioikeus ovat katsoneet, että kirjoitukset loukkaavat homoseksuaaleja. Hän nosti myös esille, että tekstit ovat olleet julkisesti kaikkien ja kaikenlaisten lukijoiden saatavilla eikä pelkästään teologisista kysymyksistä hyvin perillä olevan aikuisväestön luettavana, kuten niiden julkaisemista on aiemmin puolustettu.

– Tekstit pitää lukea sellaisina kuin ne on julkaistu, hän painotti.

Räsäsen oikeusavustaja Matti Sankamo puolusti pamfletin julkaisemista sanoen, ettei sitä ole ollut tarkoitus käsitellä julkisuudessa tai kansallisesti:

– Opetuskäytössä se ei ole herättänyt huomiota, kritiikkiä eikä väärinkäsityksiä. Ainoastaan syyttäjä ja tutkintapyynnön tehnyt henkilö ovat kritisoineet.

Sankamon mukaan pamfletti osallistuukin asialliseen yhteiskunnalliseen keskusteluun, josta ei voi löytää halventavaa tarkoitusta.

– Pamfletin keskeisin sanoma syytteen kannalta on, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, homoseksuaalit ovat Jumalan luomia, ja kaikki ihmiset ovat syntisiä ja Jumalan edessä tasa-arvoisia, Sankamo tiivisti.

Pohjolan oikeusavustaja, varatuomari Jyrki Anttisen mukaan Pohjolalla ei ollut pamfletin julkaisemisen eikä sen internetiin siirtämisen aikaan mitään epäilystä, että teksti sisältäisi jotain lainvastaista. Sen löytäminen Lähetyshiippakunnan sivuilta edellyttää, että sitä täytyi tietoisesti hakea. Tutkintapyynnön teki teologi, joka oli etsinyt vihkosen aineistosta. Pohjolalla ei ole ollut mitään epäilystä, että se sisältäisi jotain lainvastaista.

Pamflettia ei kirjoitettu halventamismielessä

Jyrki Anttinen ja Juhana Pohjola odottivat levollisin mielin suullisen käsittelyn alkamista. Kuva: Janne Koskela

Tämän jälkeen siirryttiin todistelupuheenvuoroihin. Ensin Räsänen kuvaili pamfletin julkaisemisprosessia: Vuonna 2003 Luther-säätiö oli pyytänyt häntä kirjoittamaan vihkosen avioliittoteemoihin ja ajankohtaiseen parisuhdelakiin liittyen. Tuona ajankohtana useita teemaan liittyviä aiheita käsiteltiin eduskunnassa.

– En muista, että pamfletista olisi tullut minkäänlaista kriittistä palautetta, Räsänen kertoi.

Räsänen muisteli, että pamflettia koskevan esitutkinnan käynnistäminen oli hänelle suuri yllätys. Tapaus sai suuren mediahuomion, minkä vuoksi hän puolustautui julkaisemalla Facebook-sivuillaan linkin pamflettiin.

– En saanut silloin palautetta, jossa joku olisi loukkaantunut pamfletin sisällöstä, hän lisäsi.

Räsäsen mukaan pamfletti on nykyään vanhentunut, koska tutkimustyö on sen julkaisemisen jälkeen kehittynyt. Se laadittiin hyvin nopeasti:

– Kirjoitin sen kahdessa illassa, muutamassa tunnissa. Jos olisin tiennyt, että se näin perusteellisesti tutkitaan, olisin käyttänyt enemmän aikaa. Tämä vihkonen ei ole ollut itselläni aktiivisessa käytössä, Räsänen totesi.

Pohjolan todistelupuheenvuorossa käsiteltiin ensin Aamutähti- opetusvihkosarjaa, jossa käsiteltävänä oleva pamfletti on julkaistu.

– Olemme sarjassa julkaisseet 33 kappaletta opetusvihkoja, jotka käsittelevät kristinuskon peruskysymyksiä.

”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi” -pamflettia painettiin 3000 kappaletta. Pohjolan mukaan pamfletin otsikko tiivistää perustan ja lähtökohdan koko vihkolle, ja se myös toistuu tekstissä. Kyseisen raamatunjakeen perusteella jokaisella ihmisellä on ihmisarvo, yhdenvertainen asema. Myöhemmät ihmisoikeusjulistukset ammentavat tästä käsityksestä. Seksuaalinen elämä on tarkoitettu avioliittoon, ei sen ulkopuolelle.

Pohjola korosti, että otsikon raamatunjae on Raamatun tulkinnan periaate, kun puhumme avioliitosta. Käsityksen jakavat suurin osa kristikuntaa: roomalais-katoliset, ortodoksit, Suomen evankelis-luterilainen kirkkokin yksiselitteisesti 1990-luvulle saakka. Se edustaa klassista kristillistä moraalikäsitystä.

– En missään vaiheessa voinut ymmärtää, että pamfletti voisi sisältää loukkaavaa vihapuhetta. Ymmärrän, että kristillinen seksuaaliopetus voi herättää loukkaavia tunteita, mutta en ymmärtänyt sitä millään tavalla halventamismielessä.

Pohjola otti myös suoraan kantaa syyttäjän väitteisiin:

– En voi hyväksyä syyttäjän tapaa kieltäytyä näkemästä kirjoituksen ihmisarvolähtökohtaa, koko kirjoituksen leimaamista homovastaiseksi ja siksi asiayhteydessä irrotettujen ja päättelyketjujen kesken katkaistuiden kohtien tulkintaa homoseksuaaleja halventavaksi.

Pohjolan mukaan asialla on laajemmat seuraukset kristinuskon opettamisen kannalta:

– Jos kristillinen avioliittokäsitys julistettaisiin homofobiseksi, se olisi askel siihen suuntaan, että kristillinen opetus julistettaisiin vihapuheeksi.

Suullinen käsittely jatkuu iltapäivällä lounastauon jälkeen.

Ruotsin Missionprovinsenin Immanuel-kirkossa vietettiin lauantaina pappisvihkimysmessua. Kuva: Mari Hiltunen

Ruotsin Göteborgissa vihittiin lauantaina 18. lokakuuta pastoriksi israelilainen Sahar Sadlovsky Gold (33 v.). Hän on opiskellut teologiaa Göteborgin seurakuntatiedekunnassa ja suorittaa siellä loppututkintoa. Saharin perheeseen kuuluvat ruotsalainen vaimo Maria sekä lapset Thea ja Adiel.

Pappisvihkimys toimitettiin Ruotsin Missionprovinsenin Immanuel-kirkossa. Kirkko oli ääriään myöten täynnä ja virrenveisuu oli vähällä nostaa katon ilmaan. Vihkimisen toimitti piispa Bengt Ådahl ja häntä avusti piispa Lars Artman sekä tusinan verran pappeja Ruotsista, Suomesta, Tanskasta ja Saksasta. Suomen Lähetyshiippakuntaa edustivat juhlapäivänä Jari Kekäle, Sebastian Grünbaum sekä Petri ja Mari Hiltunen.

Vihkimisen toimittivat piispat Bengt Ådahl ja Lars Artman avustajineen. Kuva: Mari Hiltunen

Piispa Ådahlin vihkipuheen aiheena olivat Jesajan kirjan 41. luvun sanat: ”Sinä olet minun palvelijani, minä olen sinut valinnut”. Piispa puhui vihittävälle pastorille siitä, miten hänen tehtävänsä on mennä oman kansansa, israelilaisten luo, jotta he löytävät Messiaansa. Näin toteutuu Roomalaiskirjeen 11. luvun lupaus siitä, että ”kaikki Israel on pelastuva”. 

Yksi vihkimysmessun kohokohdista oli uskontunnustus, jonka vihittävä pastori luki äidinkielellään hepreaksi. Kuva: Petri Hiltunen

Vihkitoimituksen kohokohtia oli Sahar Sadlovsky Goldin uskontunnustus, jonka hän luki äidinkielellään, hepreaksi. Seurakunta Tel Avivissa tulee olemaan hepreankielinen.

Vihkimykseen osallistui iso liuta pastoreita eri maista. Kuvassa keskellä vastavihitty Sahar, kasvot kameraan päin. Kuva: Mari Hiltunen

Juhlat jatkuivat L. M. Engströmin kristillisen lukion tiloissa Göteborgin keskustassa. Lämpimässä tunnelmassa ja yhteisessä uskossa juhlittiin Sahar Sadlovsky Goldin pappisvihkymistä neljän tunnin ajan. Parikymmentä henkeä tahtoi käyttää lyhyen puheenvuoron ja rohkaista yhteistä Israelin lähettiämme. Mukana juhlassa oli myös amerikkalaisen Missourin-synodin edustajia.

Minä muistelin juhlassa sitä, miten Sahar Sadlovsky Gold näytti hänelle Jaffan rannassa Välimerta: 

– Tuolla vasemmalla on Afrikka, edessä on Eurooppa ja sivuilla Aasia. Silloin oli helppo ymmärtää, että evankeliumi lähti liikkeelle juuri täältä. Nyt evankeliumi ollaan palauttamassa sinne, mistä se kerran lähti maailmalle. Parasta, mitä voimme juutalaisille antaa, on Kristus. Emmekä me vain lähetä Saharia sinne vaan olemme jatkossa koko ajan mukana tässä työssä.

Tel Aviviin perustetaan piakkoin Israelin evankelis-luterilainen kirkko, joka kutsuu kaikkia juutalaisia hepreankielisiin luterilaisiin jumalanpalveluksiin. Näitä messuja ei enää hoideta Pohjoismaista käsin ja englannin kielellä, vaan paikallisen pastorin johdolla. Se on suuri kiitoksen aihe Taivaalliselle Isälle.

Saharin perheen on tarkoitus tulla kesällä 2026 Suomeen ja osallistua silloin Loimaan Kesäjuhlaan, jonne kaikki voivat tulla tapaamaan häntä ja hänen perhettään.

Lähetyshiippakunta osallistuu Saharin työn tukemiseen olemalla mukana työtä ohjaavassa kansainvälisessä Israelin komiteassa ja mentoriryhmässä sekä pastorien opetusmatkojen ja henkilökohtaisten kontaktien avulla. 

Israelin työtä voi tukea tilisiirtona viitenumeroilla, jotka löytyvät tältä sivulta . Voit lahjoittaa lähetystyölle myös MobilePay -numeron 40924 avulla.

”Jumalanpalvelus elämäksi, seurakuntakodiksi, lähetys elämäntavaksi!” kuuluu nyt Lähetyshiippakunnan slogan. Kuva: Mika Koivisto

Lähetyshiippakunnan hiippakuntaneuvosto piti vuoden viidennen kokouksensa viime viikon torstaina etäyhteyksien avulla. Kokouksessa neuvosto hyväksyi Pieksämäelle ja Raaheen perustetut seurakunnat Lähetyshiippakunnan jäseniksi, perusti Alfa ja Omega -toimikunnan nuorten aikuisten työn koordinoimiseksi ja valmisteli marraskuussa hiippakuntakokouksessa käsiteltäviä asioita.

”Jumalanpalvelus elämäksi, seurakunta kodiksi, lähetys elämäntavaksi”

Hiippakuntaneuvosto tarkastelee säännöllisesti Lähetyshiippakunnan strategiaa ja muokkaa sitä niiltä osin kuin havaitsee päivittämisen tarvetta. Tällä kertaa tarve nousi esiin Lähetyshiippakunnan motoksi nousseen visiolauseen ”Jumalanpalvelus elämäksi, seurakunta kodiksi” kohdalla. Lähetyshiippakunnan johtoryhmä esitti neuvostolle, että vision loppuun lisättäisiin kolmas kohta, ”lähetys elämäntavaksi”. Lisäyksen avulla haluttiin painottaa, että jokainen seurakuntamme ja seurakuntalainen on osallisen Pyhän Hengen kutsuvasta ja kokoavasta työstä. Lähetettynä oleminen ei vain ole projekti  vaan elämäntapa. 

Piispa Juhana Pohjola on jo aiemmin perustellut lisäystä blogissaan viitaten sekä jokaista seurakuntalaista että koko kirkkoa koskevaan kutsuun: ”Kokemus on osoittanut, että uusia ihmisiä tulee eniten mukaan seurakuntalaisten henkilökohtaisen kutsun myötä. Kun tunnustavat kristityt ovat maassamme pieni vähemmistö, todistajan tehtävä tulee yhä tärkeämmäksi. ’Lähetys elämäntavaksi’ merkitsee kuitenkin kirkon kokoista kutsua. Lähetys on ollut kirjoitettuna kirkkomme DNA:han.”

Hiippakuntaneuvoston jäsenet esittivät useita puoltavia lausuntoja vision muuttamiseksi. He pitivät tärkeänä, että kirkossamme ymmärrettäisiin lähetystyön laajuus niin kotimaassa kuin ulkomailla ja monet eri tavat toteuttaa sitä. Hiippakuntaneuvoston jäsen Janne Vanhala Kokkolan Andreaksen seurakunnasta kommentoi: 

– Lisäys on hyvä ja tervetullut tässä kohtaa lähetyshiippakunnan elämää. Lähetys kuuluu jokaiselle, niin kotona, kouluissa, töissä ja seurakunnassa sekä ihan hiippakunnan tasolla. Se ei ole pelkästään (Leena ja Tuomo) Simojoen hommaa.

Dekaani Joel Kerosuo korostaa, että Lähetyshiippakunnassa lähetys merkitsee ennen kaikkea seurakunnan elämäntapaa: 

– Lähetystyön yksikkö on seurakunta. Siinä työssä on jokaisella seurakuntalaisella oma paikkansa.

Hiippakuntakokous marraskuussa

Lähetyshiippakunnan hiippakuntaneuvosto on päättänyt kutsua hiippakuntakokouksen koolle vuosikokoukseen lauantaina 15. marraskuuta klo 13 alkaen. Kokous pidetään Koinonia-keskuksessa Helsingissä ja siihen voi osallistua myös etäyhteyksien avulla. Ennen kokouksen varsinaista alkua klo 10 pidetään Koinoniassa keskustelutilaisuus, jossa on tavoitteena pohtia, mitä kaikkea ”lähetys elämäntavaksi” seurakuntiemme ja kirkkomme elämässä merkitsee. 

Sekä aamupäivän keskustelutilaisuuteen että hiippakuntakokoukseen kutsutaan mukaan kaikki seurakuntien valitsemat hiippakuntakokousedustajat ja vastaavat pastorit. Seurakuntien puheenjohtajat sekä hiippakuntaneuvoston ja Suomen Luther-säätiön halliituksen edustajat kutsutaan seuraamaan kokousta. Hiippakuntakokoukseen ilmoittautuminen on nyt käynnissä. Kutsut ja ohjeet on lähetetty asianosaisille tänään sähköpostitse.

Miestenpäivät 30.1.–1.2.2026 

Jumalan armo elämämme perustana on luja ja muuttumaton. Tässä maailmassa ainoa pysyvä on kuitenkin muutos. Kuinka elää kristittynä miehenä muutoksen tuulissa? Mistä pitää tinkimättä kiinni? Missä on tarpeen uudistua ja muuttua?

Tervetuloa Lähetyshiippakunnan miestenpäiville Kiponniemen toimintakeskukseen (Kiponnimentie 84, Vesanka) 30.1.–1.2.2025.

Ohjelma

Perjantaina 30.1.

16.00 Tervetuloa! Sisäänkirjautuminen ja majoittuminen. 

• Tulijoita vastaanottamassa miestenpäivien vastuutiimi, päivien isäntänä Markku Forma.

17.00 Päivällinen

18.00 Avajaiset Kiponniemen salissa

• Tutustumista
• Alustus: ”Jumalan armahtava laupeus ja miehen uudistus” (Room. 12:1–2), Miika Nieminen. 
• Ryhmäkeskustelut

19.30 Makkaranpaisto ja vapaata keskustelua kodalla

21.30 Kompletorio salissa / Elias Ikäläinen

Lauantai 31.1.

08.00 Aamupala

09.00 Laudes / Aaron Sahipakka

09.30 ”Kristitty mies ennen ja nyt.”

• Ritarihuoneessa Paavo Eiden, Verneri Virtanen ja Markus Ristimäki. 
• Ryhmäkeskustelut

11.00 Ruokailu

13.00 Ad sextam / Janne Koskela

13.30 Raamattutunti: ”Niinkuin perheenisän tulee ne yksinkertaisesti opettaa perheväelleen”, piispa Risto Soramies

14.30 Kahvi

15.00 Pienryhmäkeskustelu Raamattutunnin pohjalta

16.00 Ulkoilu / vapaata olemista

17.00 Päivällinen

18.00 Seurat. Luterilaisten virsien ohessa puheenvuoroja pienryhmäkeskustelujen pohjalta. Seurat johtaa Eero Kaumi.

19.30 Saunat ja makkaranpaisto kodalla

21.30 Kompletorium / puhe Eero Kaumi, lit. Janne Koskela

Sunnuntai 1.2.

8.00 Herätys ja huoneiden siivous

9.00 Aamupala

10.00 Messu, saarna Risto Soramies, lit. Elias Ikäläinen, eht. av. Janne Koskela ja Miika Nieminen

12.00 Lounas ja lähtökahvit

Hinnoittelu

Voisitko sinä kutsua ja ehkä tarjota miestenpäivät jollekin, joka ei ole päässyt aiemmin mukaan? Hinta on sitä edullisempi, mitä aiemmin ilmoittaudut:

• 21.12.2025 mennessä: 155 eur sisältäen majoituksen ja ruokailut
• 18.1.2026 mennessä: 175 eur sisältäen majoituksen ja ruokailut
• 19.1.2026 alkaen: 195 eur sisältäen majoituksen ja ruokailut
• Yhden päivän hinta (sis. ruokailut, ei majoitusta): 90 eur
• Osallistumismaksu koko ajalta (sis. ruokailut) ilman yöpymistä ja aamupaloja: 120 eur

Lisätietoja voit kysyä pastori Miika Niemiseltä: [email protected] tai puh. 044 327 5007.

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu miestenpäiville viimeistään 16.1.2026 suoraan Kiponniemeen täyttämällä tästä linkistä avautuva lomake. Samalla voit maksaa osallistumisesi.