Tämä oli ensimmäinen nuortenleiri, josta me nuoret olimme itse vastuussa. Ideoimme ohjelmaa, opetusten aiheita ja kysymyksiä opetuksiin. Leiripomoina toimivat Mikko Forma ja Anne Vähätalo-Forma ja ohjaajina Ulla Jalonen ja Lassi Lehtinen.
Leiri alkoi perjantaina 8.7. majoittautumisella. Sen jälkeen vaihdettiin kuulumisia ja sitä seurasi
Bloggaajat Henna Heimovirta (vas.) ja Silja Soramies leiritunnelmissa
raamattuopetus aiheena seurustelu ja avioliitto, jonka pitivät Samuli ja Riikka Korpinen. Kävimme mm. läpi mitä asioita kannattaisi ottaa huomioon, kun miettii millaisen puolison itse haluaisi. Kristityn puolison tärkeyttä korostettiin. On helpompaa selvitä kriiseistä ja erilaisista ongelmista, kun on usko samaan hyvään ja armolliseen Jumalaan. Ilta jatkui iltaohjelmalla, jossa leikimme ja lauloimme yhdessä. Sen jälkeen menimme kappeliin, jossa pastori Harri Lammi piti iltahartauden.
Tämä leiri poikkesi muista leireistä siten, ettei meillä ollut tarkkaa sovittua nukkumaanmenoaikaa. Halukkaat saivat valvoa isossa salissa pelaillen ja jutellen niin pitkään kuin halusivat. Jokainen oli kuitenkin itse vastuussa siitä, että jaksaisi osallistua seuraavan päivän ohjelmaan. Itse olimme innokkaina mukana valvomassa muiden kanssa. Pelailimme ja lopulta osa meistä kerääntyi sohvalle juttelemaan ajankohtaisista asioista, jotka liittyvät ja vaikuttavat nuoren kristityn elämään. Auringon noustessa viimeisetkin valvojat (me mukaan lukien) vetäytyivät huoneisiinsa nukkumaan.
Valvomisesta huolimatta heräsimme innokkaina uuteen aamuun ja muutaman kahvikupillisen jälkeen väsymyskin haihtui. Aamuhartauden jäkeen pastori Markus Nieminen puhui meille nuoren kristityn roolista maailmassa ja seurakunnassa. Saimme vastauksia moniin mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin. Maailma määrittelee ihmisen arvon sen mukaan, kuinka paljon hyötyä ihmisestä on. Jeesuksen silmissä me olemme arvokkaita, koska olemme hänen omiaan. Emme voi antaa Hänelle mitään, sillä Hän on jo antanut itsensä meidän puolestamme.
Puolen päivän jälkeen meillä oli ohjelmassa kanavat, joista sai valita itselleen mieluisen vaihtoehdon.
Harri ja Airi Lammi pitivät leirillä opetuksen islamista.
Vaihtoehtoja olivat sportti-, leivonta-, lautapeli- ja tuunauskanava. Itse menimme lautapelikanavaan, jossa pelasimme Aliasta. Kanavia seurasi päiväkahvit, jonne leivontakanava oli leiponut porkkanakakkua.
Seuraavan opetuksen pitivät Harri ja Airi Lammi. He kertoivat meille lähetystyöstään Afganistanissa ja miten islam vaikuttaa siellä. He avasivat meille uusia asioita islamista ja miten meidän tulisi suhtautua muslimeihin. Muslimit tarvitsevat Kristusta ja anteeksiantoa siinä missä mekin. Meistä oli rohkaisevaa kuulla, miten Jumala oli pitänyt huolta Lammien perheestä kaikkien vaarojenkin keskellä.
Illalla vesisodan jälkeen oli uintia ja saunomista. Sen jälkeen keräännyimme grillaamaan makkaraa ja paistamaan lettuja. Iltaohjelma pidettiin rannassa. Ohjelmassa oli nuorten puheenvuoroja, sketsejä, laulua ja Harri Lammin pitämä opetustuokio Jeremiasta ”Älä sano: minä olen nuori.” Jumala on valmistanut meidät, Hän tuntee meidät, Hän on pyhittänyt meidät ja Hän on myös asettanut meidät. Rannalta menimme iltahartauteen, jonka jälkeen saimme taas pelailla ja jutella isossa salissa.
Vesisota kirvoitti leiriläisistä villejä kiljahduksia ja leveitä hymyjä.
Aamulla menimme kimppakyydeillä Loimaan Hyvän Paimenen seurakunnan messuun. Messun jälkeen söimme lounaan, jonka seurakunta oli meille järjestänyt. Leiri päättyi virallisesti siihen.
Olemme samaa mieltä siitä, että tälläisiä nuortenleirejä tulisi järjestää uudestaan ja useammin. Saimme vaikuttaa paljon eri asioihin ja opetukset antoivat eväitä arkeen ja tulevaisuuteen. Leiristä jäi mahtava olo ja paljon käteen. Kristitty nuori tarvitsee muita kristittyjä nuoria, sekä kristittyjä esikuvia ympärilleen antamaan voimia, tukea ja turvaa.
Leiriterveisin Henna Heimovirta ja Silja Soramies
