Blogi: Hyvinvointia Herrassa
22.5.2025
Leirin opetuksissa käsiteltiin muun muassa luterilaista identiteettiä ja kristityn elämää. Kuva: Marianne Luoma
Nuorten paastonajan leiri pidettiin Jyväskylän Kiponniemessä 4.-6.4. Saimme nauttia uudesta majoitusrakennuksesta ja hyvästä seurasta. Paikalle kokoontui noin 25 nuorta ympäri Suomea. Leirin vetäjinä toimivat Jarno Gummerus, Matias Kröger ja Marianne Luoma.
Leiri alkoi perjantaina päivällisellä, jonka jälkeen oli tutustumista ja vanhojen tuttujen kohtaamista. Isoset olivat myös järjestäneet iltaohjelmaa pelien ja sketsien myötä.
Lauantaina Jarno ja Matias opettivat kristittynä elämisestä. Kysymykset kuten “Miksi olet kristitty?” ja “Miksi olet juuri luterilainen kristitty?” olivat pinnalla ja herättivät keskustelua.
Tutkimme myös leirin aihetta Raamatun avulla raamisryhmissä. Opetusten ytimenä oli Jeesus, uskon ja pelastuksen lähteenä. Armovälineiden ja sakramenttien tärkeys ja arvo korostuivat myös opetuksessa.
Vilpoisasta ilmasta huolimatta pelailimme polttopalloa ja muita pihapelejä. Kuva: Matias Kröger
Lauantai-iltana saimme saunoa kauniissa auringonlaskussa. Muutamat leiriläiset uskaltautuivat myös käymään avannossa. Kuva: Aino Koskela
Illat kuluikivatkin hyvin pitkälti pelien ja seurustelun merkeissä. Läpi leirin vallitsi mukava ja rento ilmapiiri. Sunnuntaina saimme kokoontua yhteiseen messuun yhdessä paimenvaimojen kanssa, jotka viettivät Kiponniemessä omaa viikonloppuaan samaan aikaan.
Teksti: Aino Koskela ja Lotta Pohjola
Viikonlopun aikana miehet kokoontuivat keskustelemaan päivien teemoista pienryhmissä. Kuva: Kari Puustinen
Tammikuun viimeisenä viikonloppuna noin 70 eri-ikäistä miestä ympäri Suomen kokoontui Jyväskylään Lähetyshiippakunnan miestenpäiville. Päivät alkoivat kokoontumisella, ruokailulla ja pienryhmiin jakautumisella. Ryhmissä tutustuttiin hieman tarkemmin ja pohdittiin toiveita tulevalle viikonlopulle. Ilta päättyi lämminhenkiseen rupatteluun ja makkaranpaistoon kodalla.
Paavo Eiden pohti kristityn miehen roolia nuoren miehen näkökulmasta. Kuva: Kari Puustinen
Lauantain ensimmäinen varsinainen ohjelma oli Paavo Eidenin pitämä alustus kristityn miehen roolista nuoren miehen näkökulmasta. Tämän jälkeen aiheesta keskusteltiin pienryhmissä ja kokoonnuttiin saliin jakamaan ryhmissä nousseita pohdintoja muillekin.
Lauantaina iltapäivällä kuultiin piispa Juhana Pohjolan opetus. Kuva: Kari Puustinen
Ruokailun ja lyhyen päivälevon jälkeen piispa Juhana Pohjola piti opetuksen kuningas Josafatin elämästä ja siitä, miten voimme nykyajan miehinä ottaa siitä opiksemme. Lisäksi opetus painottui siihen, miten voi olla samaan aikaan luja ja haavoittuva mies.
Muun muassa pastori Eero Kaumi käytti puheenvuoron lauantai-illan seuroissa. Kuva: Kari Puustinen
Tauon ja vapaan keskustelun jälkeen ohjelma jatkui Kalle Väätäisen johtamilla seuroilla. Eero Kaumin esimerkin innoittamana miehet intoutuivat jakamaan omia ajatuksiaan miehen ruokouksesta ja rukouksen tärkeydestä. Lauantai-illan kruunasi yhteinen saunominen, avanto ja makkaranpaisto.
Yhteiset ruokailut olivat olennainen osa viikonlopun ohjelmaa. Kuva: Kari Puustinen
Sunnuntaina miesten päivien lopuksi Kiponniemessä järjestettiin messu, johon osallistui myös Jyväskylän Jesajan luterilainen seurakunta kokonaisuudessaan. Tämän jälkeen oli aika kokoontua vielä kerran syömään. Lounaan ja kirkkokahvien jälkeen miehet hyvästelivät toisensa lämpimissä tunnelmissa ja lähtivät kukin kotiaan kohti. Kokonaisuudessaan miestenpäivät olivat onnistuneet ja eri elämänvaiheissa olevat miehet saivat toisiltaan tukea neuvojen ja ymmärryksen muodossa.
Teksti: Tiitus Erola
Leiri pidetään Kiponniemen toimintakeskuksessa Jyväskylässä 4.-6.4.2025.
Kutsumme leirille vuosina 2007-2010 syntyneitä nuoria.
Leirin aiheena on Elämä kristittynä.
Vetovastuussa ovat pastorit Jarno Gummerus ja Matias Kröger sekä Marianne Luoma.
Leirillä on luvassa muun muassa seuraavaa:
Leirin hinta on 94 € / henkilö, jos ilmoittaudut viimeistään 17.3. Jos ilmoittaudut 18.-20.3. välisenä aikana, leirin hinta on 11 4 €. Ei sisarusalennusta. Jos tarvitset tukea leirimaksun maksamiseen, ole yhteydessä Matiakseen tai Jarnoon.
Leirille ilmoittautuminen on päättynyt. Myöhässä tulleita ilmoittautumisia emme valitettavasti voi ottaa vastaan.
Varaudumme järjestämään kyydit Jyväskylän Matkakeskukselta Kiponniemeen ja takaisin leirin alussa ja lopussa. Muista siis ilmoittautumisen yhteydessä kertoa mahdolliset kyydin tarpeesi sekä juna- tai linja-auton aikataulut!
Leiriä koskeviin kysymyksiisi vastaa Matias Kröger. Olethan rohkeasti yhteydessä!
Maanantaina vietettyihin kuninkaallisiin hautajaisin asti Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta vietti virallista suruaikaa, maan historian pitkäaikaisimman hallitsijan, kuningatar Elisabet II:n, siirryttyä ajasta iankaikkisuuteen 96 vuoden
iässä. Hän oli ehtinyt kantaa kruunua 70 vuotta.
Kuningattaren kuolema monella tavalla pysäytti koko maan. Julkisia tapahtumia peruttiin tai lykättiin, ylimääräisiä jumalanpalveluksia järjestettiin kiireessä, ja sunnuntain saarnat kirjoitettiin uudestaan. Radio- ja TV-kanavat täyttyivät suorista lähetyksistä, joissa seurattiin ikivanhoja seremonioita vallan vaihtuessa sekä keskusteltiin edesmenneestä valtiaasta.
Yksi teema on noussut yli kaiken: Elisabetin poikkeuksellinen ja kaikesta päätellen särkymätön velvollisuudentunto. 21-vuotiaana kruununprinsessana annettu lupaus piti loppuun asti: ”Omistan koko elämäni, olkoon se sitten lyhyt tai pitkä, teidän palvelemiseenne”. Vielä kaksi päivää ennen kuolemaansa hauras kuningatar vastaanotti eroavan pääministerin ja hänen juuri nimitetyn seuraajansa.
On todettu aivan oikein, että Elisabetin omistautuminen hänelle uskotulle tehtävälle oli poikkeuksellista ja esimerkillistä. Kuinka paljon paremmassa hoidossa maailmamme olisi, jos useammat meistä samalla tavalla omistautuisivat velvollisuuksiensa täyttämiseen!
Lähes yhtä suuren huomion on saanut toinen merkittävä piirre tässä aikamme suurhenkilössä: Hänen vahva omakohtainen kristillinen uskonsa, josta hän julkisesti todisti vuosi toisensa jälkeen. Yhden todistajan mukaan, Elisabet kerran ilmaisi toivonsa, että Jeesus palaisi hänen elinaikanaan, ”koska mikä olisikaan hienompaa kuin saada laskea kruununi hänen jalkojensa juureen!”
Nämä kaksi piirrettä Elisabet II:ssa eivät osuneet yhteen hänen persoonassaan vain sattumalta. Hän oli sisäistänyt, ei vain kasvatuksessa iskostetut arvot, vaan Pyhän Raamatun opetuksen.
Jeesus itse tähdensi opetuslapsilleen, että toisin kuin pakanamaailmassa, ”joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne” (Mark. 10:42–43). Samoin apostoli Paavali kehottaa: ”Kaikki, mitä teette, se tehkää sydämestänne, niin kuin Herralle eikä ihmisille, tietäen, että te saatte Herralta palkaksi perinnön; te palvelette Herraa Kristusta” (Kol. 3:23). Elisabet ymmärsi saaneensa vastuullisen palvelutehtävän ja parhaansa mukaan pyrki palvelemaan Herraa Kristusta olemalla uskollinen kutsumuksessansa.
Luterilaiset Tunnustuskirjat kehottavat kristittyjä edesmenneiden pyhien kunnioittamiseen. Teemme sen ensinnäkin kiittämällä Jumalaa ja toiseksi tarkkailemalla Jumalan armoa pyhien elämässä oman uskomme vahvistamiseksi. ”Kolmas kunnioittamisen muoto on, että me jäljittelemme pyhiä, seuraten ensinnä heidän uskoaan, sitten myös muita hyveitään, joita jokaisen tulee oman kutsumuksena mukaisesti jäljitellä” (Apol. XXI:6).
Ei moniakaan meistä ole kutsuttu vuorenhuipulle johtamaan yhteiskuntaamme, saati sitten kansakuntia. Ei moniakaan meistä ole kutsuttu johtamaan seurakuntaa, saati sitten kirkkoa. Ani harva meistä jättää nimensä historiankirjoihin.
Kaikkien kastettujen nimet on kuitenkin kirjoitettu teurastetun Karitsan elämänkirjaan. Olemme saaneet jumalallisen kutsumuksen Kristuksen ruumiin jäseniksi. Siksi myös meidän palvelustehtävämme tässä maailmassa, olkoon se suuri tai pieni, on jumalallinen kutsumuksemme. Jäljittelemällä Elisabetia ja muita pyhiä, seuraamalla heidän uskoaan ja sitten myös muita hyveitään, voimme olla täydellisen varmoja siitä, että mekin saamme jonain päivänä laskea kruunumme Karitsan jalkojen juureen.
Tapani Simojoki
Kirjoittaja on Englannin evankelis-luterilaisen kirkon (ELCE) pastori.
