Lausunto äitiyslakiehdotuksesta

Viime keväänä Lähetyshiippakunta yhdessä eräiden muiden kristillisten yhteisöjen kanssa antoi eduskunnan lakivaliokunnalle alla olevan lausunnon liittyen vireillä olevaan äitiyslakiehdotukseen. Tänään 16.2.2018 valiokunta julkaisi lakiehdotusta puoltavan mietintönsä.

Lakiehdotuksen mukaan lapselle voitaisiin vahvistaa toiseksi äidiksi nainen, joka on antanut suostumuksen hedelmöityshoitoon.

Lausunto:

EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE

Me allekirjoittaneet kristilliset yhteisöt katsomme, että kansalaisaloitteena vireille tullutta lakiehdotusta äitiyslaiksi (KAA 3/2016 vp) ei tule säätää esitetyssä muodossa, sillä lapsella ei voi olla kahta äitiä. Lisäksi huomautamme, että esitetty sääntely tulee rajoittamaan oikeutta saada lapsen isyys vahvistettua.

Kansalaisaloitetta on kampanjoitu niin, että äitiyslaki ei voisi teoriassakaan viedä isää keneltäkään ja että vastaava lainsäädäntö olisi voimassa kaikissa muissa Pohjoismaissa ja useimmissa Länsi-Euroopan maissa (www.aitiyslaki.fi).

Näin asia ei todellisuudessa ole.

Mikäli lapselle vahvistettaisiin hedelmöityshoitoon suostumuksen antanut äidin naispuolinen kumppani toiseksi äidiksi, niin lapselle ei voitaisi sen jälkeen enää koskaan vahvistaa isää. Ei vaikka lapsen synnyttänyt äiti ja biologinen isä ja 15-vuotta täyttänyt lapsi niin haluaisivat. Tämä on isyyslain periaatteiden vastaista ja heikennys isyyslain 3 §:n 3 momentissa säädettyyn mahdollisuuteen saada siittiöitä luovuttaneen miehen isyys vahvistettua hedelmöityshoidon antamisen jälkeen annetun suostumuksen perusteella, sillä voimassa oleva hedelmöityshoitolaki ei tunne naispareille annettuja hedelmöityshoitoja.

Äitiyden käsite on oikeudellisesti täysin vakiintunut. Äiti on lapsen synnyttäjä – nainen, joka on kantanut lastaan ja antanut hänelle syntymän (engl. gave birth). Muualla Pohjoismaissa ja Länsi-Euroopassa samoin kuin muuallakin maailmassa lapsen äiti on hänen synnyttäjänsä. Toista äitiä ei lapselle vahvisteta.

Kirkot ovat opetuksessaan aina lähteneet siitä, että lapsella on biologinen äiti ja isä. Lapselle voidaan joutua vahvistamaan hänen huoltoaan tukemaan myös muita aikuisia. Tällöin on kysymys kuitenkin toisenlaisesta vanhemmuudesta. Lapsen etu ei näissäkään tapauksissa edellytä äitiyden käsitteen irrottamista biologisesta yhteydestään.

Esitetyn uudistuksen tavoite lapsen kahden juridisen vanhemman vahvistamiseksi on toteutettavissa muutenkin kuin muuttamalla äitiyden käsitettä lakiehdotuksessa esitetyllä tavalla. Myös mahdollisuus lapsen isyyden myöhempään vahvistamiseen tulisi säilyttää lapsen biologisten vanhempien ja myös lapsen itse sitä halutessa.

Oikeuskäytännössämme on biologisen alkuperän tuntemisen ja sen oikeudellisen vahvistamisen ja julkistamisen katsottu olevan henkilön identiteetin tärkeitä osia ja kuuluvan perustuslain 10 §:ssä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvatun yksityiselämän suojan ydinalueeseen. Myös YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 7, 8 ja 9 artiklat turvaavat tätä lapselle kuuluvaa perustavaa laatua olevaa oikeutta.