Lähetyshiippakunnan pastori tohtoriksi Cambridgesta

Lähetyshiippakunnan Pyhän Markuksen seurakunnan avustava pastori Samuli Siikavirta on valmistunut tohtoriksi Cambridgen yliopistosta. Yliopiston päärakennuksessa 25.4.2015 pidetyssä promootiossa Siikavirralle myönnettiin Doctor of Philosophy -tutkinto, josta käytetään lyhennettä PhD. Cambridgen yliopiston teologisessa tiedekunnassa suoritettu tutkinto vastaa Suomessa teologian tohtorin arvoa.

– Vaikka seremoniat olivat tutut jo aiemmista tutkinnoista, yli 800-vuotiaan opinahjon perinteet eivät koskaan jätä kylmäksi. Tilaisuus on latinankielinen, ja akateeminen arvo siirretään valmistuvalle rehtorin tai tämän sijaisen kosketuksella Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Rehtorin eteen polvistumisesta ja trinitäärisestä sanamuodosta saa tosin kieltäytyä esimerkiksi uskonnollisista syistä, Siikavirta kertoo.

Väitös kasteen ja kognition suhteesta

Samuli Siikavirran tohtorinväitös oli 3.12.2014. Hänen väitöskirjansa käsittelee Paavalin kasteteologian ja etiikan suhdetta Roomalaiskirjeen luvuissa 6-8. Hän liittyy siihen koulukuntaan, joka pyrkii välttämään aihepiirin käsittelyssä kielitieteestä lainattuja käsitteitä indikatiivi ja imperatiivi.

– Nuo eksegeettien hyvin usein käyttämät termit ovat niin ympäripyöreitä, että niillä voi tarkoittaa melkein mitä tahansa. Ne myös saattavat johtaa harhaan, ikään kuin Paavalin opetuksessa teologia olisi pelkkiä toteamuslauseita (indikatiiveja) ja etiikka käskyjä (imperatiiveja). Kokonaisuus on paljon monisyisempi. Onkin mielestäni paljon hyödyllisempää keskittyä siihen, mistä Paavali oikeasti kirjoittaa ja mikä hänen kirjeissään on keskeisintä, Siikavirta toteaa.

– Teologia ja etiikka kuuluvat Paavalilla erottamattomasti yhteen. Jos muutamme yhtä, muutamme myös toista. Tämä usein unohdetaan kirkkojen moraaliuudistuksissa, Siikavirta huomauttaa.

Kaste etiikan välineenä

Siikavirran mukaan Roomalaiskirjeen luvut 6-8 ovat keskeisin kohta tälle aihepiirille. Niissä kaste ja sen tiedostaminen ovat kaiken keskiössä.

– Itse asiassa aina, kun Paavali puhuu kasteesta Kristuksen kuolemaan, se on sekä kristologinen että eettinen asia. Paavali käyttää kastetta moraaliopetuksensa välineenä aina kun se hänen kirjeissään esiintyy, Siikavirta summaa.

Myös kasteen muistaminen on Paavalille tärkeä asia. Siikavirran väitöstyön otsikossa (Paul beyond ‘Indicative’ and ‘Imperative’: The Baptismal State in Christ and its Cognition as Paul’s Ethical Pattern in Romans 6-8) esiintyy tästä syystä sana ”kognitio”, tiedostaminen.

– Paavalin kasteopetukseen liittyy vahva tiedostamisen painotus. Kysymys: ”Ettekö tiedä?” toistuu usein, ja kaikki oikeastaan huipentuu luvussa 6 jakeeseen 11: ”Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.”

– Tämä kuolema synnille ja uusi elämä on saatu omaksi kasteessa, ja sen mukaisesti itsestä on tärkeää ajatella. Myös tietämisen, Hengen mielen ja oikeanlaisen ajattelutavan korostaminen luvuissa 7 ja 8 liittyvät kasteeseen, jossa on saatu Pyhä Henki, Siikavirta tiivistää.

– Yhä jatkuvasta synnin todellisuudesta johtuen Paavalin opetuksen mukaan on tärkeää tietää, mikä on se todellisuus, joka meitä oikeasti määrittää. Se ei ole synti vaan kaste Kristuksen kuolemaan synnille. Tämä puolestaan voi oikein muistettuna ja tiedostettuna auttaa kastettua myös välttämään syntiä, joskaan ei tässä ajassa täydellisesti. Paavalin mukaan me odotamme vielä lapseksi ottamista ja ruumiittemme lunastusta (Room. 8:23), Siikavirta täsmentää.

Paavali opettaa ihmisten kielellä mutta selkeän kristillisesti

Siikavirta joutui väitöskirjassaan peilaamaan Paavalin kasteopetusta ja kognitiivista painotusta muun muassa juutalaisiin kasterituaaleihin ja stoalaisen pakanafilosofian järjelliseen painotukseen. Niistä löytyi niin eroja kuin yhtäläisyyksiäkin.

– Paavali tunsi molemmat kielipelit. Hän oli juutalainen fariseus, joka tunsi myös kreikkalaisroomalaisen kulttuurin, Siikavirta taustoittaa.

– Paavalin kasteopetus tulee ennen kaikkea Kristukselta, vaikka myös juutalaisten kasterituaalien kehityskulusta voidaan nähdä, kuinka rituaalisen puhtauden saamiseksi suoritettuihin kasteisiin alettiin liittää myös eettistä merkitystä. Silti kristillinen kaste, joka lahjoittaa pelastuksen ja Pyhän Hengen, poikkeaa selvästi tästä taustasta.

– Stoalainen filosofia puolestaan oli tunnettua ensimmäisen vuosisadan Roomassa. Siihen kuului opetus, jonka mukaan oikein koulutettu mieli voi hillitä passioita eli intohimoja. Tästä syystä kognition painotus Paavalin kirjeessä Rooman kristityille saattoi heistä kuulostaa tutulta pakanafilosofiasta. Samalla kuitenkin kirjeen luku 7 antaa selvästi ymmärtää, että stoalaisuudesta poiketen kristinusko ei opeta täydellisen synnittömyyden mahdollisuutta. Ihmisen mieli voi toimia oikein vain Hengen ohjauksessa. Sen tulee ojentautua kasteen todellisuuden mukaan. Vain kasteessa Kristuksen kanssa synnille hukutettuna ja Jumalan palvelijaksi uuteen elämään nostettuna kristitty voi joskus osata tehdä oikeita valintoja, Siikavirta kiteyttää.

Uuteen elämänvaiheeseen

Viime vuoden loppupuolella Suomeen palannut Siikavirta jättää valmistumisensa myötä taakseen maan, jossa hän asui kahdeksan yhdeksästä viime vuodesta.

– Aloitin perusopintoni Cambridgessa syksyllä 2005. Pian kuulemma kutsutaan koolle jo kymmenvuotisvuosikokous. Aika pitkä aika se on. Asuminen Englannissa on varmasti jättänyt minuun peruuttamattomat jälkensä, Siikavirta tunnustaa.

Viime helatorstaina itsenäisen Lähetyshiippakunnan ensimmäisessä pappisvihkimyksessä papiksi vihitty Siikavirta aloitti osa-aikaisen pastorin työn Helsingissä marraskuussa. Elokuussa hän kokoaikaistuu Markuksen seurakunnan vastaavaksi pastoriksi Esko Murron lähtiessä opettamaan Kanadaan.

– Saksalainen kustantamo Mohr Siebeck julkaisee väitöskirjani syksyllä, ja sen muokkaamisessa riittää vielä tekemistä. On senkin vuoksi hyvä, että olen vielä osa-aikainen, tuore pastori toteaa.

– Odotan kuitenkin innolla sitä, kun voin täysipainoisesti keskittyä seurakuntatyöhön. Markuksen väki on ottanut minut hyvin vastaan. Se on seurakunta, jossa kastettuna elämistä saa rauhassa opettaa ja opetella samalla itsekin.

Kuvat © Pekka Siikavirta