Kuvakooste opetusmatkalta Keniaan

Blogi
1.11.2018

Mitä jos seurakunta pääsisi kokoontumaan messuun vain viisi kertaa vuodessa? Tai harvemmin? Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on keskimäärin yksi luterilainen pastori kahtatoista seurakuntaa kohden. Kun puhutaan keskiarvoista täytyy ymmärtää että monilla seurakunnilla tilanne on todella vaikea. Normaalin seurakuntaelämän järjestäminen kaikkialla on hyvin vaikeaa. Tähän haasteeseen kirkkomme saa olla tarjoamassa apua Keniassa. Vuosien ajan olemme olleet tukemassa http://www.lhpk.fi/lahetys/lahetyskeskus-afrikkaan/ projektia. Tarkoitus on opettaa afrikkaisia uskon opettajiksi. Viime vuodesta lähtien olemme saaneet olla lähettämässä pastoreita opettamaan rakenteilla olevaan kouluun – Lutheran school of theology (LST).

Kesällä lähetimme Leena ja Tuomo Simojoen perheineen Nairobiin auttamaan LST:n rakentamisessa. Leena vastaa viestinnästä ja tiedotuksesta. Tuomo on kerännyt lukemattomia käytännöllisten töiden lankoja käsiinsä ja näin vapauttanut James-pastoria opetustyöhön.

1.-15.10. sain olla pitämässä koulussa kurssia Augsburgin tunnustuksesta. Parikymmentä oppilasta neljästä eri maasta imi luterilaista teologiaa ja sen syviä raamattujuuria suurella innolla. Tämän esityksen tarkoitus on paljastaa matkan näkymät vierailevan opettajan näkökulmasta. Samalla tarkoitus on auttaa jokaista miettimään omia mahdollisuuksiaan lähteä auttamaan koulun rakennustöissä. Monenlaiset rakennus- ja kädentaidot ovat tarpeet rakennustyömaata muistuttavalla koululla. Myös koulun viljelykset ja eläimet ovat oiva työkenttä ahkerille käsille. Jos haluaisit harkita lyhytaikaiseen vapaaehtoistyöhön lähtöä, ole yhteydessä oman seurakuntasi pastoriin tai suoraan Tuomo Simojokeen: tuomosimojoki[at]lutheransinafrica.com.

Etappi 1, Helsinki-Doha. Kauas on pitkä matka. Tätä reittiä matkaa kertyi lähes 10 000 kilometriä ja lentoaikaa 12 tuntia.

Etappi 2, Doha-Nairobi. Kauas on pitkä matka. Tätä reittiä matkaa kertyi lähes 10 000 kilometriä ja lentoaikaa 12 tuntia.

Matka LST:lle kestää noin tunnin Nairobista. Ajomatkalla ehtii saada tuntumaa paikalliseen maisemaan.

LST sijaitsee reilusti yli kilometrin korkeudessa. Oppilaiden takeista voi arvioida auringonlaskun jälkeisen lämpötilan.

Sain olla opettamassa tätä jaloa joukkoa. Tänä vuonna oppilaiden joukossa on monta Kenian kirkon evankelistaa jotka on lähetetty opiskelemaan pappisvihkimystä varten. Charles herra (ensimmäinen oikealta) on toiminut evankelistana 40 vuotta. Yhä on kova into oppia lisää!

Kun opetellaan Augsburgin tunnustusta opetellaan Raamattua. Lyhyen kurssin keskeisenä tavoitteena oli opettaa ettei luterilainen tunnustus ole mitään muuta kuin Raamatullisen uskon sanoittamista. Tässä tutkitaan 9. artiklaa.

Ruokala on vasta suunnitteluasteella. Tässä oppilaiden väliaikainen ruokala ja teetauko.

Kirjastorakennus on saamassa kohta yläkerran käyttökuntoon. Opetus tapahtuu tämän talon alakerrassa.

Tässä on jo valmista. Tulevassa hallintorakennuksessa on nyt majoitushuoneita kerrossänkyineen odottamassa talkoolaisia. Mukavuuksiin kuuluvat wi-fi yhteys, lämmin suihku, vesivessa, aurinkosähkö ja ällöttäviä hyönteisiä vähemmäksi syövät liskot.

Hyönteisiä ei tarvitse pelätä kovin paljoa. Tämäkin on muuttunut hämähäkin verkossa vaarattomaksi.

Melkein valmis vierastalo tulee jatkossa toimimaan talkooryhmien majoituspaikkana.

Vierastalon sisään tulee oma keittiö ja myös pyykinpesumahdollisuus.

Talkoolaista odottaa pölyisen päivän jälkeen lämmin suihku.

Viikon aikana oppilaat hoitavat monia käytännöllisiä tehtäviä. Tuomo Simojoki jakaa tässä viikon töitä.

Kanoja, kalkkunoita, lehmiä ja melkoinen ala viljelyksiä. Tätä kaikkea on tarkoitus tulevaisuudessa laajentaa jotta koulu voisi itse ruokkia kasvavan oppilas joukon. Oppilaat auttavat päivittäin näissä tehtävissä ja moni talkoolainen tulee löytämään itsensä näiden asioiden ääreltä.

Kaikki aika ei kulu töissä. Auringonnousun aikaan voi lähteä etsimään kirahveja tai muita eläimiä. Tällä lenkillä taidettiin nähdä gaselli.

Auringon ehtiessä korkeammalle varjo käy lyhyeksi. Täällä on vaara sekä palelluttaa että polttaa nahkansa.

Afrikassa ei ole aina kuuma. Huomaa neulepaidan tarve pilvisenä päivänä.

Mitä siellä Afrikassa sitten syödään? Tämä taisi olla yleisin ruokalaji.

Lihaakin näkyi pöydässä joka päivä. Friteerattu makkara? perunoiden ja kasvisten kanssa.

Aamiainen. Paistettuja nakkeja, paistettua paahtoleipää ja paikallinen hedelmä. Uskon ettei kukaan joudu valittamaan ruokien suhteen vaikka pientä tottumista ehkä vaaditaan.

Viikonloppuna on vapaata ja silloin ehtii leikkiä turistia kaupungissa tai kiivetä vaikka viereiselle vuorelle (paikallisten mielestä kukkula).

Sunnuntaisin matka vie Nairobiin englanninkieliseen messuun.

Tulee mukaan!

Jani-Matti Ylilehto

Jani-Matti Ylilehto

Pastori

Kokkola ,