“Elämä on minulle Kristus” Fil.1:21

Lähetyshiippakunnan piispa Juhana Pohjola täyttää 50 vuotta.

Kiitollisena rajapyykistä Juhana tahtoo rohkaista seuraavaa sukupolvea elämään Kristuksen yhteydessä.

Piispa Juhanan 50-vuotisjuhla pidetään Koinonia -keskuksessa 23.4.2022 klo 14.00. Juhlaan voi osallistua myös nettilähetyksen kautta www.lhpk.fi -osoitteessa.

Onnittella voi lahjoituksen muodossa Lähetyshiippakunnassa tehtävän lapsi- ja varhaisnuorisotyön hyväksi. Lahjan voi antaa ajalla 1.4.-30.4.2022.

Tiedot lahjoitusta varten:

Saaja: Suomen Luther-säätiö
Keräystili: FI59 1023 3000 2354 52
Viitenumero: 1384

tai MobilePay lahjoituksena numeroon 47356

Sami Niemi

Hiippakuntasihteeri

Hämeenlinna ,

Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan piispa Juhana Pohjola kommentoi Venäjän Ukrainassa aloittamien sotatoimien ja Euroopan turvallisuustilanteen muuttumisen seurauksia.

– Elämme vakavia ja poikkeuksellisia aikoja Venäjän armeijan hyökättyä Ukrainaa vastaan. Sodan synkkä varjo on laskeutunut Euroopan ylle. Emme tiedä, mihin kaikkeen tämä inhimillinen murhenäytelmä johtaa, mutta tavalla tai toisella se koskettaa meitä kaikkia. Ajatuksemme ja rukouksemme ovat niiden luona, jotka sodan keskellä pelkäävät itsensä ja rakkaidensa puolesta. Kaiken epävarmuuden ja hädän keskellä saamme huutaa avuksi Kuningasten Kuningasta ja Rauhanruhtinasta. Meidän ja kansakuntien tulevaisuus on hänen väkevissä ja turvallisissa käsissään, piispa Pohjola rohkaisee.

Juhana Pohjola muistuttaa, että Jumala sanassaan varoittaa sodanlietsojia ja antaa lupauksia rauhan rakentajille ja pelon keskellä eläville. ”Sillä kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat.” (Matt.26:52) ”Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman.” (Matt.5:29) ”Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi; älä arkana pälyile, sillä minä olen sinun Jumalasi.” (Jes.41:10)

– Pyydän, että seurakunnissamme, niin kodeissa kuin messussa, rukoillaan rauhan puolesta Ukrainassa. Rukoilkaamme omalle esivallallemme viisautta sekä ihmisten kääntymystä Kristuksen puoleen, joka antaa todellisen rauhan ja toivon.

Rukous rauhan puolesta:

Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda meitä! Anna apusi niille, jotka Ukrainassa kärsivät. Ole turvana niille, jotka joutuvat jättämään kotinsa sodan uhatessa. Varjele erityisesti äitejä ja pieniä lapsia, raskaana olevia, sairaita ja vammautuneita.

Sinä olet tallannut kuoleman vallan jalkojesi alle; me rukoilemme sinua – auta ja lohduta niitä jotka sodan tähden menettävät perheenjäseniään, ja salli niiden, jotka kaatuvat, kuolla uskossa sinuun ja siten päästä luoksesi taivaan valtakuntaan.

Siunaa niitä, jotka joutuvat asettumaan vaaralle alttiiksi puolustaessaan laillista esivaltaa. Anna heille rohkeus ja taito täyttää kutsumuksensa velvoitteet. Suo, että taistellessaankin he seuraisivat oikeutta ja toimisivat kunniallisesti myös vihollistaan kohtaan.

Siunaa kaikki työ rauhan palauttamiseksi. Anna viisautta ja rohkeutta niille kansojen johtajille, jotka etsivät oikeudenmukaista päätöstä tälle sodalle. Siunaa oman maamme esivaltaa ja suojele meitä sodalta.

Sinä, Herra, tahdot totuutta ja oikeutta, mutta olet myös rakastava ja armollinen langenneita kohtaan. Herätä niiden omatunto, jotka ovat lietsoneet sotaa ja tuoneet väkivaltaa kansojen keskuuteen; saata heidät katumukseen ja uskoon niin että he saisivat syntinsä anteeksi, kun vielä armon aikaan on. Herra, pelasta heidän sielunsa! Armahda myös niitä, jotka tietämättään taistelevat väärämielisten johtajien puolesta.

Jeesus Kristus, sinä Elämän Leipä, joka tulit alas taivaista antaaksesi koko maailmalle elämän; sinun kädessäsi ovat kuoleman ja tuonelan avaimet. Sinä suostuit vihollistesi pilkattavaksi ja annoit itsesi ristiinnaulittavaksi, että kuolemasi kautta kuolema kukistettaisiin. Näin olet avannut meille uuden, elämään vievän tien oman ruumiisi kautta. Suo, että sanomat sodasta ja väkivallasta herättäisivät meidän maassamme ja ympäri maailmaa vielä monia etsimään pelastusta ja iankaikkista elämää sinussa, joka olet se todellinen Rauhan Ruhtinas. Herätä kirkkosi rukoilemaan ja ahkerasti kuulemaan ja julistamaan sinun sanaasi. Anna jopa tämän pahuuden palvella evankeliumisi leviämistä ja ihmisten iankaikkista autuutta. Herra armahda meitä!

Kuule meitä kaikkivaltias ja armollinen Isämme, sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Vapahtajamme kautta. Aamen. 

 

 

Lähetyshiippakunnan konsistori kokoontui 21.1.2022.

 – Kokouksessa vahvistettiin uuden liturgiaa käsittelevän työryhmän perustaminen. Työryhmän jäseninä toimivat Esko Murto, Samuli Siikavirta ja Joel Kerosuo. Työryhmän tehtävänä on laatia lyhyehkö, mutta silti riittävän yksityiskohtainen ”kuoriohjesääntö” nykyisen messuliturgian toimittamista ajatellen. Ohje annetaan tavalla, joka myös sisältää vapauden niissä asioissa joissa perustellusti on erilaisia toimintatapoja.

”On ollut kirkollemme suuri voimavara, että missä vain on mennytkin Lähetyshiippakunnan messuun, on voinut mennä luottavaisin mielin ja osallistua tuttuun liturgiaan. Samalla pienet variaatiot ovat kasvaneet. Tietty vapaus on ihan hyvä ja luterilainen periaate, mutta hyvä tarkastella ja vaalia myös yhtenäisyyttä”, hiippakuntadekaani Kerosuo kommentoi.

Työryhmän tehtävänä on tehdä papiston käyttöön myös muuten liturgista materiaalia kirkollisten toimitusten toteuttamiseen. Lisäksi työryhmän tehtäväksi annettiin ehdotuksen laatiminen ns. ehtoollispykälästä. Hiippakuntajärjestyksen päivityksen yhteydessä edellinen hiippakuntakokous esitti, että konsistori kävisi vielä tämän pykälän läpi ja tekisi ehdotuksen seuraavaan kokoukseen. 

– Konsistorin kokouksessa vahvistettiin Marko Kailasmaan aiemmin pyytämä ero pappiskollegiosta henkilökohtaisiin syihin vedoten. Lähetyshiippakunta kiittää Kailasmaata kaikesta palvelutyöstä ja toivottaa hänelle Jumalan siunausta uusiin haasteisiin.

– Konsistori käsitteli osallistumista Marssi elämän puolesta -työhön. Marssilla mukana olleet kirkot ja järjestöt kokoontuivat syksyllä ideoimaan yhteistyön jatkoa ja perustamaan verkoston marssille. Seurakuntia kehotetaan rukoilemaan elämän puolesta tulevana Marian ilmestyspäivänä 27.3.2022.

Hiippakuntadekaani Joel Kerosuo

Hiippakuntaneuvosto on kokouksessaan 9.12. valinnut Joel Kerosuon Lähetyshiippakunnan hiippakuntadekaaniksi. Kerosuo on 1.8.2021 alkaen toiminut tehtävässä virkaa tekevänä, kun Juhana Pohjola valittiin Lähetyshiippakunnan piispaksi. Kerosuo on ennen dekaanin tehtäviä toiminut 10 vuotta Lähetyshiippakunnan Joensuun seurakunnan pastorina.

Kerosuon jatkaessa vakituisena dekaanina, hänen seuraajanaan Joensuussa jatkaa syksystä saakka sijaisuutta hoitanut Matias Kröger.

Pastori Martti Vaahtoranta

Aiemmin lähetysteologina ja Lähetyshiippakunnan Rauman seurakunnan pastorina toiminut Martti Vaahtoranta palaa Lähetyhiippakunnan palvelukseen. Hän toimii Rauman seurakunnan avustavana pastorina ja teologisissa asiantuntijatehtävissä määräaikaisessa työsuhteessa 1.1.-31.8.2022.

Jenni Typpö

Hiippakuntaneuvosto on kokouksessaan valinnut Lähetyshiippakunnan uudeksi nuorisotyönkoordinaattoriksi Jenni Typön. Myös Typpö aloittaa tehtävässään 1.1.2022.

Lähetyshiippakunnan ja Luther-säätiön muodostamaa kaksoisrakennetta selkeyttämään ja vahvistamaan laadittu johtosääntö hyväksyttiin sekä hiippakuntaneuvostossa että Luther-säätiön hallituksessa. Johtosäännössä määritetään toimivalta johtoryhmälle, joka aloittaa työnsä vuodenvaihteessa. Johtoryhmään kutsuttiin jäseniksi Piispa Juhana Pohjola, hiippakuntadekaani Joel Kerosuo, Luther-säätiön hallituksen puheenjohtaja Raimo Savolainen, ja kansliasta Asko Iso-Kungas ja Sami Niemi.

Kankaanpäässä uusia alkuja

Kankaanpään vastuupastori Sami Salo

Marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina tapahtui useampia muutoksia Lähetyshiippakunnan seurakuntien vastuupastoreissa. Kankaanpäässä saatiin viettää juhlaa, kun paikallinen seurakunta järjestäytyi. Kankaanpään seurakunta valitsi nimekseen Pyhän Simeonin luterilainen seurakunta. Seurakunta kutsui vastuupastorikseen Sami Salon. Piispa Juhana Pohjola asetti Salon virkaan seurakunnan kutsun mukaisesti.

Lahdessa hyvästelyjä

Lahden seurakunnan väistyvä pastori Harri Huovinen ja vt. vastuupastori Hannu Kantoluoto

Myös Lahdessa vaihtui vastuupastori. Samuelin luterilaisen seurakunnan pastorina toiminut Harri Huovinen on sunnuntai-iltana (7.11.) lähettämällään kirjeellä pyytänyt eroa Lähetyshiippakunnan pappiskollegiosta ja Lahden Samuelin seurakunnan paimenuudesta. Huovinen katsoo, ettei voi toimia enää pastorina luterilaiseen tunnustukseen sitoutuen.

Huovinen kommentoi ratkaisuaan: ”Tiedän, että olen perheeni kanssa syvässä kiitollisuudenvelassa Teille kaikille siitä rakkaudesta, rohkaisusta ja tuesta, jota olette meille näiden vuosien aikana monin tavoin osoittaneet. Lämmin kiitos Teille kaikesta! Lähetyshiippakunnassa ja Teidän kanssanne on ollut hyvä tehdä työtä ja kasvaa.”

Lähetyshiippakunnan piispa Juhana Pohjola kommentoi Huovisen eroa: ”Tunnemme rakkaan veljen omantunnon arkana kristittynä, joka haluaa vaeltaa ehyellä sydämellä Jumalan edessä ja vilpittömin mielin myös seurakunnan keskellä. Paljosta olemme hänelle kiitolliset! Vaikka hänen päätöksensä tuntuu kipeältä, niin kunnioitamme sitä.”

Huovinen on kertomassa tulevana sunnuntaina ratkaisustaan Lahden Samuelin luterilaisen seurakunnan jumalanpalveluksen jälkeen. Paikalla on myös emerituspiispa Risto Soramies, koska piispa Pohjola on työmatkalla Yhdysvalloissa. Toistaiseksi seurakunnan vastuupastorina toimii Hannu Kantoluoto, kunnes seurakuntaan on valittu uusi pastori.


Jumalanpalvelus on kristityn perusoikeus

”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.” (Matt. 11:28)

Herra Jeesus Kristus kutsuu armollisesti meitä elämään yhteydessään. Kristitylle on luovuttamatonta päästä osallistumaan säännöllisesti jumalanpalvelukseen. ”He pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa.” (Ap. t. 2:42)

Ehtoollisjumalanpalvelus on kristillisen elämän keskus. Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan motto onkin: jumalanpalvelus elämäksi ja seurakunta kodiksi. Jumalan sanan saarnaamisen, kastamisen, synninpäästön julistamisen ja ehtoollisen jakamisen tulee jatkua kaikissa oloissa. Kriisien keskellä hengellisen avun tarve korostuu.

Maallinen esivalta on Jumalan hyvä säätämys kansalaisten turvaksi, hyvän järjestyksen ja perusoikeuksien ylläpitämiseksi. Kristillisen kirkon kutsumus on olla kuuliainen lailliselle esivallalle ja rukoilla sen puolesta. ”Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on. Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta; ne, jotka ovat, ovat Jumalan asettamat.” (Room. 13:1–2)

Vakavan pandemian keskellä valtiovalta on kantanut huolta kansalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Esivallalla on oikeus ja velvollisuus asettaa tarvittaessa tiukkojakin rajoituksia ja vaatimuksia taudin leviämisen estämiseksi, mutta sillä on samalla velvollisuus turvata perusoikeudet.

Poikkeusoloissa kirkoissa on otettu covid-19 -kulkutautitilanne vakavasti ja viranomaisten turvaohjeita on noudatettu. Esivaltakuuliaisuuden lisäksi kristittyä ohjaa vastuulliseen toimintaan rakkaus kaikkia lähimmäisiä kohtaan. Lähetyshiippakunnan seurakunnissa on kokoonnuttu messuun noudattaen viranomaisohjeita tunnollisesti.

Perustuslaissa turvataan jokaiselle kansalaiselle uskonnonvapaus. ”Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa.” (Perustuslaki 11 §)

Suomen valtioneuvoston esityksessä liikkumisrajoituksiin ollaan sisällyttämässä myös jumalanpalveluksiin osallistuminen. Kieltäessään uskonnon yhteisöllisen harjoittamisen — myös pienissä ryhmissä ja vastuullisin turvajärjestelyin — hallitus loukkaa uskonnonvapautta. Uskonnonvapaus ei toteudu eristyksissä, sillä uskonnonvapaudella on siihen sisältyvä ja aivan olennainen yhteisöllinen ulottuvuutensa, mikä tunnustetaan myös kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.

Vaikka tautitilanne on vakava, hallituksen esitys on tältä osin ylimitoitettu ja loukkaa niin yhteisöllistä uskonnonvapautta kuin yleistä oikeustajuakin. Esitys olisi myös vaarallinen ennakkotapaus uskonnonvapauden ydinalueeseen kuuluvien jumalanpalvelusten kieltämisestä.

Vetoamme valtiovaltaan, että se tunnustaa kristittyjen välttämättömän oikeuden saada osallistua jumalanpalveluksiin kaikissa olosuhteissa.

Kun Jeesus sanoo, ”Tulkaa minun luokseni”, kristityn oikeus on tulla.

Helsingissä 26.3.2021

Piispa Risto Soramies

Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan konsistori

Jumalanpalvelus on kristityn perusoikeus

Lataa tiedote pdf-muodossa