Nuorten leiri + jatkis Mustajärvellä 12.9.-14.9.2025
18.6.2025
Lasten ja varhaisnuorten leiri (7–14-vuotiaille), Pohjoinen rovastikunta
Aika: 14.-15.3.2025, eli perjantaista lauantaihin. Leiri alkaa klo 17 ja päättyy klo 15.30.
Osoite: Korivaaran koulu, Niirasentie 2, Muhos
Hinta: 35 €, sisaralennus 5 €
Teema: Sankareita, onko heitä
Ilmoittautuminen tälle leirille on päättynyt.
Leirin vetäjinä toimivat pastorit Antti Leinonen ja Hannu Mikkonen. Ota yhteyttä heihin, jos kaipaat lisätietoja!
Etenkin nuorisotyön organisointiin on luvassa pieniä uudistuksia tänä vuonna. Kuva: Pauliina Pylvänäinen
Kirkkomme nuorisotyön toiminta on ilahduttavasti kasvusuunnassa. Kasvun myötä onkin ryhdytty kiinnittämään enemmän huomiota, miten nuorisotyön suunnittelusta saataisiin pitkäjänteisempää. On haluttu saada tiedonkulku toimimaan niin, että kaikki kohderyhmät saavutettaisiin tehokkaasti. Lisäksi tapahtumia ja leirejä pyritään järjestämään yhä laadukkaammin ja turvallisemmin. Näiden kehittämiskohteiden innostamina Lähetyshiippakunnan kasvatus- ja erityisesti nuorisotyön organisointiin tehdään tänä vuonna muutamia muutoksia.
Vapaaehtoisista vastuunkantajista koostettu kasvatustyön toimikunta on palvellut nuoriso- ja muuta kasvatustyötä lähes kymmenen vuoden ajan muun muassa kartoittamalla nuorisotyön yhteyshenkilöitä, laatimalla kasvatustyön strategiaa ja etsimällä Sinut on kutsuttu -tapahtuman järjestäjiä. Keskeisin työ on kuitenkin tehty toimikunnan koordinoimissa tiimeissä, joissa on kehitetty muun muassa kirkkomme pyhäkoulutyötä sekä järjestetty viime vuosina Kesäjuhlan lasten, varhaisnuorten ja perheiden ohjelmat. Tänä vuonna tärkeä työ, jota toimikunnassa on tehty, jatkuu, vaikka varsinainen toimikuntatyöskentely päätettiin marraskuussa. Suurin osa toimikunnan jäsenistä jatkaa edelleen tiimien vastuutehtävissä.
Myös valtakunnallinen pyhäkoulu- ja varhaisnuorisotyö sekä valtakunnalliset nuorten leirit järjestetään jatkossa tiimimuotoisesti. Lapsityön suhteen toiminta jatkuu siis kuten toimikunnan aikana. Nuorten leirien osalta tavoitteena on, että jokaiselle leirille muodostettaisiin pastoreista ja vapaaehtoisista koostetut vetäjätiimit, jotka järjestävät leirin mahdollisesti useampana vuonna peräkkäin. Tämä mahdollistaa leirien suunnittelemisen ja kehittämisen pidemmällä aikajänteellä.
Kasvatustyön toimikunnan puheenjohtajana viime vuosina toiminut Päivi Pohjola toivoo, että tiimit kokoaisivat jatkossa laajasti vapaaehtoisia mukaan:
– Toimikunnan keskeisin työ on tähänkin asti tehty juuri tiimeissä. Siten tehty muutos ei ole kovin suuri. Jatkossa toivottavasti toimivia tiimejä, joissa vapaaehtoiset voivat palvella, saadaan vain entistäkin enemmän ja laajemmalla sektorilla.
Kasvatustyön koordinaattori on henkilö, johon nuoret ja vanhemmat voivat ottaa yhteyttä leireihin ja muuhun nuorisotyön liittyvissä asioissa, ideoissa ja kysymyksissä. Kuva: Pauliina Pylvänäinen
Yksi organisaatiouudistuksen keskeisistä tavoitteista on ollut pitkäjänteisen suunnittelukulttuurin luominen. Tämä edellyttää, että vuosittain valtakunnalliset ja alueelliset tapahtumat kalenteroidaan selkeästi ja hyvissä ajoin. Nuorten ja heidän vanhempiensa näkökulmasta pidetään tärkeänä, että tiedossa on selkeästi yksi henkilö, jolta etenkin tulevista leireistä ja niihin liittyvistä asioista voi tiedustella, ja johon ottaa muutoinkin yhteyttä mieltä askarruttavissa asioissa.
Näillä perusteilla aiemmin käytössä olleet rippikoulu- ja nuorisotyön vastuupastori -nimikkeet on poistettu ja niiden tilalle on kehitetty entuudestaan tuttua kasvatustyön koordinaattorin tehtävänkuvaa. Jatkossa koordinaattorin tehtävänä on vastata erityisesti leirien käytännön järjestelyistä: leirien aikatauluttamisesta ja kokoonpanoista, leirikeskusten varauksista sekä turvallisuus- ja vakuutusasioista. Koordinaattori myös ylläpitää nuorisotyön nettisivuja ja hoitaa nuorisotyöhön liittyvien tapahtumien tiedottamista.
Kasvatustyön koordinaattorina toimii hiippakuntasihteeri Pauliina Pylvänäinen. Hän toivoo, että nuoret ja heidän vanhempansa ottaisivat matalalla kynnyksellä yhteyttä nuorisotyöhön liittyvissä asioissa:
– Muiden töitteni vuoksi en pysty osallistumaan jokaiselle leirille ja tapahtumaan, mutta minuun saa olla yhteydessä kaikessa nuorisotyöhön liittyvässä. Vien sitten asiat eteenpäin henkilölle, joka asiasta vastaa ja perusteellisesti tietää.
Uudistuksessa pyrittiin luomaan pohjaa myös nuorisotyössä jatkuvasti kerääntyvän hiljaisen tiedon jakamiselle. Katsottiin, että nuorisotyötä tekevien keskinäisen vuorovaikutuksen lisääminen ja kertyneiden kokemusten jakaminen voisivat tuoda uusia oivalluksia toiminnan kehittämiseen. Lisäksi pidettiin käytännöllisenä, että nuorisotyön strateginen kehittäminen olisi jatkossa aiempaa työntekijävetoisempaa.
Näitä vastuita varten perustettiin nuorisotyön suunnittelijan tehtävänkuva. Suunnittelija toimii käytännössä toteutettavan nuorisotyön taustalla, työntekijät ja vapaaehtoiset yhteen tuovana voimana. Hän vastaa nuorisotyön strategian päivittämisestä ja laatii vuosisuunnitelman valtakunnallisen nuorisotyön tapahtumista. Tavoitteena on jakaa työntekijöiden työkuormaa tasaisesti.Suunnittelija työskentelee myös vuorovaikutuksen edistämiseksi nuorisotyön toimijoiden välillä järjestämällä heille palavereita ja koulutuksia.
Nuorisotyön suunnittelijana aloittaa pastori Eero Pihlava. Hän ryhtyy tehtävään kiitollisin mielin:
– Sekä leirit, että seurakuntien nuortenillat toteutetaan pitkälti vapaaehtoisvoimin. Olen saanut monena vuonna kiittää eri tilanteissa taitavia seurakuntalaisia, jotka antavat aikaansa ja varojaan nuorten eteen. Toivottavasti tahtotila pysyy vastaisuudessa samanlaisena ja osaan tukea suunnittelijana niin työntekijöitämme kuin seurakuntien vapaaehtoisia merkityksellisellä tavalla.
Nuoret kokoontuvat jatkossakin leireille Kiponniemen toimintakeskukseen. Kuva: Pauliina Pylvänäinen
Kasvatustyön valtakunnallinen toiminta on viime vuosina keskittynyt pääsääntöisesti kahteen paikkaan: Kiponniemen toimintakeskukseen Jyväskylässä sekä Loimaan Evankelisen opiston tiloihin, kuten Mustajärven leirikeskukseen. Tilat ovat osoittautuneet kirkkomme tarpeisiin nähden toimiviksi ja tarjontaan verrattuna sopivan hintaisiksi. Tällä hetkellä siis näyttää, että nuorisotyön valtakunnalliset leirit järjestetään jatkossakin Loimaalla ja Jyväskylässä. Lasten- ja varhaisnuorten leirien sijainnit ja tilavaraukset hoidetaan puolestaan rovastikunnittain.
Sekä Jyväskylässä että Loimaalla leirikeskukset sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien varrella, mutta käytännössä julkisilla liikennevälineillä matkustavat nuoret tarvitsevat leirien järjestäjiltä kyytiapua päästäkseen viimeiset kilometrit perille. Leirien järjestäjät ovat kiitollisia vapaaehtoisille paikallisille perheille, jotka ovat nuorille kyytejä tarjonneet. Samalla järjestäjät toivovat, että jatkossa kyydin tarpeista ilmoitettaisiin hyvissä ajoin, jotta niiden järjestäminen olisi sujuvampaa.
Nuorisotyön tulevista tapahtumista pyritään jatkossa tiedottamaan säännöllisesti kuukausittain. Tiedotteet julkaistaan Lähetyshiippakunnan nettisivuilla, mutta niitä jaetaan myös nuorisotyön tiedotusta varten perustetussa WhatsApp -ryhmässä sekä sähköpostilla nuorisotyön yhteyshenkilöille, jotta nämä välittäisivät tietoa eteenpäin omissa seurakunnissaan. Kaikkien kiinnostuneiden kannattaa siis seurata näitä kanavia, jotta saa tietoa tulevista tapahtumista ja pääsee ilmoittautumaan niihin, kun vielä on paikkoja vapaana!
Tulevia nuorten tapahtumia pääset katselemaan täältä.
Ensi kesän lasten ja varhaisnuorten leirien ajankohdat voit katsoa täältä.
Myös ensi kesänä tarvitsemme leireille paljon innostuneita isosia. Kuva: Matti Reinikka
Vaikka talvi on vasta alussa, ensi kesän leirien suunnittelu on jo käynnissä. Nyt etsimme isosia leireille! Isoshaku on käynnissä 2.-14.1.2025. Isoseksi voi tulla joko Lähetyshiippakunnan isoskoulutukseen tänä vuonna tai aiemmin osallistunut nuori, tai muun tahon järjestämän isoskoulutuksen käynyt. Tärkeintä on oikea isosen asenne ja innokkuus olla mukana!
Tarvitsemme eri ikäisiä isosia niin rippi- kuin lasten ja varhaisnuorten leireille. Kunkin leirin päivämääriin pääset tutustumaan alta. Isosena toimiminen on palvelutehtävä, josta ei makseta palkkaa. Majoitus ja ruokailu leireillä ovat toki maksuttomat, ja matkakustannuksista kotoa leiripaikalle voi saada korvauksen.
Pääset nyt ilmoittautumaan myös Sinut on kutsuttu (SOK) -tapahtuman järjestäjätiimiin. Tapahtuma järjestetään Espoossa lauantaina 4.10. Siellä tarvitaan paljon vastuunkantajia erilaisiin tehtäviin, joten tehtävissä riittää valinnanvaraa!
Rippileirien isosten valinnoista ilmoitetaan tammikuun aikana. Lasten- ja varhaisnuorten leirien isoset selviävät myös talven mittaan. Edellisinä vuosina rippileireille ilmoittautuneita isosia on ollut paljon enemmän kuin olemme voineet ottaa. Tähän kannattaa varautua tänäkin vuonna – ja toisaalta yrittää uudestaan nyt, jos aiemmin ei ole tärpännyt!
Ilmoittaudu isoseksi täyttämällä tästä linkistä avautuva lomake huolellisesti! Lomake on lähetetty onnistuneesti, kun kiitosviesti ilmestyy näytöllesi. Et saa sähköpostiisi vahvistusviestiä.
Mustajärvellä 3.-14.6.2025
Kiponniemessä 24.6.-5.7.2025
Kesän ensimmäinen rippileiri on parhaillaan käynnissä Mustajärven leirikeskuksessa. Kuva: Katariina Lohtander
Vuoden 2024 Lähetyshiippakunnan kesän ensimmäinen rippileiri käynnistyi 4. kesäkuuta Mustajärvellä Loimaan Mellilässä. Parikymmenpäistä leiriläislaumaa on paimentamassa rippikoulutyön pastorit Eero Pihlava ja Mikko Aho, sekä apuvetäjänä Heidi Savolainen, apunaan kuusihenkinen isosporukka. Leirin puolivälissä Heidin paikan ottaa nuorisotyön teologi Pauliina Pylvänäinen.
Säät suosivat leirin alussa, kun aurinko paistoi täydeltä terältä. Sen myötä lisättiin ensimmäiseen päivään yksi ylimääräinen uintihetki ja riittävän veden juomisen merkitystä painotettiin. Ensimmäisenä päivänä keskiössä oli hyvän leiri-ilmapiirin perustusten rakentaminen: tutustumisleikit, ryhmäytystehtävät, yhteiset pelisäännöt ja hyvä ruoka loivat puitteet fyysiseen ja henkiseen turvallisuuteen. Ensimmäisen illan iltahartaudessa muistutettiin siitä, kuinka Jumala on aina johdattanut ja varjellut kansaansa kaikissa vaaroissa; erämaan ääriolosuhteissa, kansan keskinäisissä kärhämissä ja oman syntisen sydämen uhatessa:
”Jumalanpalveluksesta Jumalan vaeltava kansa sai aina uudestaan ja uudestaan avun. Palatessaan toistuvasti Jumalan kasvojen eteen erämaassa vaeltanut Israelin kansa sai anteeksi syntinsä ja voitti siten myös omassa itsessään asuvan vihollisen. Siksi mekin tällä leirillä joka päivä palaamme Herran kasvojen eteen. Mitä tahansa pahaa ja väärää päivän aikana on tehnyt, ajatellut tai sanonut, Jumala on Kristuksen takia ne anteeksiantanut. Synnit on sovitettu ja niin meillä on rauha. Siksi me saamme tänään ja joka ilta käydä rauhassa levolle ja nukahtaa. Ja siksi saamme seuraavana aamuna nousta uuteen armon päivään.”
Isoset ovat järjestäneet leirille hauskaa vapaa-ajan ohjelmaa. Kuva: Katariina Lohtander
Hyvin nukutun yön jälkeen alkoi toisena päivänä työskentely oppisisältöjen parissa. Isosten vetämän raamiksen jälkeen ryhdyttiin Mikko-pastorin johdolla kertaamaan seurakuntajaksolla opittuja asioita. Kertaus huipentui pelastushistorian aikajanan luomiseen leirikeskuksen seinälle. Isosten suunnittelemien ryhmäskabojen kautta saatiin myös mukavaa leikkimielistä kilpailua ryhmien välillä ja vapaa-aikana pelailtiin lentopalloa, mölkkyä ja heiteltiin frisbeetä. Illalla saunojen ja uinnin jälkeen nautittiin iltaohjelmasta, jossa laulettiin, leikittiin ja naurettiin kovaäänisesti isosten mainioille sketseille.
Jo muutaman päivän jälkeen leirin tunnelma on lämmennyt ja keskustelut niin tunneilla kuin tuntien ulkopuolella ovat tulleet vilkkaammiksi. Uusia yhteyksiä ihmisten välille on syntynyt ohjattujen ja ohjaamattomien keskustelujen kautta. Myös leirin yhteisten vastuutehtävien hoitaminen on sujunut mainiosti. Loppuleirin kannalta odotukset ovat siis kohonneet entisestään!
Leirin puolivälissä sunnuntaina on tulossa retkipäivä, jonka myötä päästään piipahtamaan Turkuun, ensin Pyhän Paavalin luterilaisen seurakunnan messuun, jonka jälkeen kulttuurivierailulle Tuomiokirkkoon. Viimeisenä iltana perjantaina siirrytään Loimaan evankeliselle opistolle, josta lauantaina suunnataan yhteiseen konfirmaatioon Mellilän kirkkoon.
Kuka olet? Eetu Aitto-oja
Onko leirielämä entuudestaan tuttua? Olin jo viime kesänä Lähetyshiippakunnan Raamattuopistolla pidetyllä leirillä. Se kesti neljä päivää.
Mitä odotat eniten riparilta? Että oppii enemmän kristinuskosta ja tutustuu uusiin ihmisiin.
Aiheuttiko ulkoläksyt harmaita hiuksia? Välillä, ainakin käskyjen ja uskontunnustuksen yhden uskonkappaleen selitys.
Onko leiriporukassa monta uutta kasvoa? Suurin osa on uusia, muutaman tiedän.
Millä yhdellä sanalla kuvailisit leirin tämän hetkistä tunnelmaa? Yhteisöllinen.
Sinut on kutsuttu -tapahtumassa tavattiin vanhoja tuttuja ja tutustuttiin uusiin ihmisiin. Kuva: Arto Jääskeläinen
Tänä vuonna tapahtuman ohjelma rakentui ”Sinut on kutsuttu valoon” -teeman ympärille. Kuva: Arto Jääskeläinen
Tapahtumaan, jota myös lyhenteellä ”SOK” kutsutaan, tulee joka vuosi väkeä niin lähiseudulta kuin kauempaa Suomesta. Tarjolla on kaikille osallistujille yhteisiä tilaisuuksia sekä erillistä ohjelmaa eri-ikäisille. Moni tulee tapahtumaan mm. hyvien opetusten ja yhteisten lauluhetkien lisäksi tapaamaan tuttuja ja nauttimaan yhteishengestä. Useille tapahtumaan osallistuminen on tullut jokavuotiseksi tavaksi. On mahtavaa huomata, että tapahtumaan tulee joka vuosi myös monia ensikertalaisia.
Tänä vuonna aikuisten kanavissa oli tarjolla Lauri Gummeruksen pitämä opetus addiktioista ja Päivi Räsäsen pitämä opetus kristillisestä arvopohjasta. Nuorille (15+) oli tarjolla mm. Jarno Gummeruksen opetus seurustelusta ja Esko Murron opetus siitä, mitä messussa tapahtuu.
Avominne klinikoilla vastaavana ohjaajana työskentelevä Lauri Gummerus luennoi addiktoista. Kuva: Sami Niemi
Kansanedustaja Päivi Räsänen puhui kristillisen arvopohjan vaikutuksista lapsiin ja perheisiin. Kuva: Arto Jääskeläinen
Ohjelmassa oli myös viime ja tulevan kesän riparimiitti, jossa nuoret näkivät riparikavereitaan. Varhaisnuoret pääsivät kuulemaan Juuso Mäkistä, aiheena Kristittynä koulussa, sekä Kalle Väätäisen opetusta Jumalan valosta, joka kääntää paatuneenkin.
Riparimiittiin kokoonnuttiin pastori Mikko Ahon johdolla. Kuva: Sami Niemi
Pastori Juuso Mäkinen säesti varhaisnuorten kanavaan osallistuneiden yhteislaulua. Kuva: Sami Niemi
Iltapäivällä jokainen osallistuja sai valita itselleen mieluisen toimintarastin, johon osallistua. Liikunnallisen ja musikaalisen rastin lisäksi oli vaihtoehtona askartelua ja lautapelien pelailua sekä näyttelemistä. Päivälliseksi oli tarjolla koulun pihalla valmistettua pyttipannua.Koko perheen iltaohjelmassa yksi ohjelmanumeroista oli Ville Ryösön upea konsertti. Lopuksi pidettiin vesper pastori Esko Murron johdolla. Päivän tunnelma vaikutti erittäin mukavalta ja lämminhenkiseltä.
Koululle yöksi jääneillä ilta jatkui vielä yhteisen hengailun ja esimerkiksi pingis- ja pöytäjalkapallopelien parissa. Sunnuntaina koululla yöpyneet siirtyivät yhdessä messuun Tampereen adventtikirkolle. Messun toimitti Esko Murto. Messun jälkeen kirkkolounasta oli tarjolla halukkaille.
Sunnuntain messussa palveli pastori Esko Murto. Kuva: Sami Niemi
Messun jälkeen tarjolla oli vielä kirkkolounas. Kuva: Arto Jääskeläinen
Tapahtumaan osallistunut nuori, Emmy Jääskeläinen, kommentoi sunnuntaina kokemuksiaan seuraavasti:
SOK on tosi tärkeä tapahtuma nuorille, koska se auttaa pitämään yhteyksiä kavereihin, joita ei muuten näe kovin usein. Tapahtuma kerää yhteen porukkaa ympäri Suomea ja on ihana nähdä kavereita. Nuorilla oli hauskaa yhdessä ja käsittääkseni kaikille jäi ihan hyvä fiilis. Mulla oli ihan älyttömän hauskaa. Oli hyvä, kun nuorille järkättiin se oma iltaohjelma, niin pysty valvomaan vaikkapa koulun salissa. Oli ihanaa valvoa ja nauraa yhdessä. Yövalvonta oli myös järjestetty tosi hyvin. Koko perheen iltaohjelmaan olisin kuitenkin toivonut lisää pelejä tai yhteisleikkejä. Superiso kiitos vielä kaikille tapahtuman järjestäjille ja muille, ketkä olivat mukana suunnittelemassa tapahtumaa! Näin jälkikäteen on haikea fiilis ja jo ikävä ystävii.
Suuret kiitokset siis kaikille tapahtumaan osallistuneille ja sen järjestäneelle Tampereen Pyhän Johanneksen luterilaiselle seurakunnalle! Lähetyshiippakunnan kasvatustyön toimikunta selvittää, missä tapahtuma ensi vuonna järjestettäisiin.
Teksti: Päivikki Nokelainen
Nuorten kesäjuhlakampauksia Loimaalla elokuussa 2023. Kuva: Janne Koskela
Kun tulen koulusta, päällä on täysi härdelli. Kello on puoli neljä perjantaina, on siis täysin normaalia, että äiti istuu keittiön pöydän ääressä tekemässä viittäkymmentä täytettyä ruisleipää ja olohuoneesta kuuluu imuroinnin ääntä. Syksyn ensimmäinen koululais- ja nuortenilta on alkamassa kahden ja puolen tunnin päästä.
Hämeenlinnan Matteuksen seurakunta, kotiseurakuntani, järjestää illat, mutta lapsia ja nuoria tulee tänne hyvin monista paikoista. Toisille toiminta saattaa olla aivan naapurissa, toiset saavat istua autossa jopa puolitoista tuntia päästäkseen iltaan. Olen kuitenkin aivan varma, että nuortenillat ovat sen arvoisia. Sen lisäksi, että paikalla on muiden seurakuntien väkeä, on illoissa silloin tällöin myös muita vierailijoita. Itse olen useamman kerran pyytänyt iltaan käymään jonkun koulukaverini. Jotkut käyvät vain kerran eivätkä tule uudestaan, mutta jotkut saattavat käydä monta kertaa.
Illat on jaettu kahteen osaan, koululaisiin ja nuoriin. Paikalla on kuitenkin myös paljon sekä aikuisia että alle kouluikäisiä lapsia. Koululaiset aloittavat iltansa opetuksella, me nuoret menemme ensin aktiviteettiin. Niinpä kellon lähestyessä kuutta siirryn läheiselle koululle, missä nuorien tämänkertainen aktiviteetti on. Aktiviteetit vaihtelevat joka kerta. On ollut pihapelejä, korista, jalkapalloa, sählyä, pimeäpiilosta, pesäpalloa, frisbeegolfia, lautapelejä, askartelua. Silloin, kun ilta on meillä, minä ja veljeni tavallisesti ohjaamme aktiviteetin. Näin alkusyksystä olemme ulkona ja pelaamme pihapelejä.
Aktiviteettien jälkeen palaamme takaisin meille syömään iltapalaa. Leivät, jotka äiti teki aikaisemmin, ovat isolla hopeisella tarjottimella. Meidän syötäviemme lisäksi tarjolla on ihmisten mukanaan tuomia herkkuja. Jo nyt pino on huvennut huomattavasti ja kippo, jossa oli suklaata, on melkein tyhjä. Eteinen on täynnä kenkiä ja ilma tuntuu kuumalta niin monen ihmisen ollessa samassa tilassa. Poskeni alkavat heti punoittaa kuumasta. Otan ruokaa ja menen kavereideni kanssa huoneeseeni syömään, koska pöydissä ei ole tilaa. Ajattelen kavereitani, jotka käyvät näissä illoissa. Yksi on jokaisessa illassa, yksi asuu kaukana, mutta tulee silti iltoihin aina kun voi, yhteen tutustuin juuri näiden iltojen vuoksi. En ole varma, millainen suhteeni heihin olisi ilman nuorteniltoja.
Kun olemme syöneet, luvassa on opetus. Syksyn ja kevään opetuksilla on aina jokin teema, jota kaikki opetukset noudattavat. Pienempien puolella on viime vuosina käyty muun muassa Raamatun eläimet ja Raamatun punainen lanka, meidän viimeisin teemamme oli Suuria kysymyksiä Raamatun äärellä. Opetuksen pitäjät vaihtelevat.
Koululaisillat ovat olleet minulle merkityksellisiä hyvin pienestä. En edes muista aikaa ennen iltoja. Vuosien aikana iltojen suosio on noussut, ja vaikuttaa siltä, että nyt tämä on tärkeää muillekin: kävijäkeskiarvo viime aikoina on ollut noin viisikymmentä henkeä. Se koostuu paitsi lapsista ja nuorista, myös aikuisista, jotka ovat tulleet paikalle paitsi kuskeiksi, myös kuuntelemaan opetusta ja keskustelemaan. Syksyllä nuortenillat ovat aina kiintopiste, jota odottaa. Joskus koulussa voi tuntea olonsa ulkopuoliseksi kristittynä, ja silloin nämä illat ja uskovaisten kaverien säännöllinen näkeminen auttaa. Sen jälkeen on aina helpompi muistaa, että ei ole ainoa.
Ester Nieminen,
Pyhän Matteuksen luterilainen seurakunta, Hämeenlinna
Raamattuopiston kirkkosalissa laulettiin innokkaasti.
Ester, synnin yössä me loistamme, tähdet kädessä Kristuksen. Milloin Kristus kointähti koittaa ja tullessaan ikuisen aamun tuo?
Yli viisikymmenpäinen lapsijoukko laulaa upouutta leirilaulua Suomen Raamattuopistolla, jossa pidettiin 19. – 21. kesäkuuta lasten ja varhaisnuorten ”Ester ja Mordokai” -leri. Aiempina vuosina on leireillä kuultu jo ikivihreiksi muodostuneet laulut mm. Daavidista, Joosuasta ja Eliasta. Tästä pastori Juuso Mäkisen säveltämästä laulusta voi odottaa samanlaista kestosuosikkia.
Leirillä käydään läpi Esterin kirjaa. Isosten esittämissä näytelmäjaksoissa sukelletaan Suusaniin, mahtavan Persian valtakunnan pääkaupunkiin, jossa seurataan Ester-nimistä juutalaistyttöä, josta tulee itse Persian suurkuninkaan Ahasveroksen eli Kserkseen puoliso. Tarinan draama syntyy, kun Esterin kasvatti-isä Mordokai ei suostu kumartamaan Persian pääministeriä Haamania, Hammedatan poikaa. Tämän takia Haaman päättää tuhota Jumalan kansan. Näytelmäjaksot ovat mukaansatempaavia ja komeasti puvustettuja. Täytyy myös ihailla isosten heittäytymistä rooleihinsa!
Ester ja Mordokai -näytelmä isosten näyttelemänä
Haaman suuttui, koska Mordokai ei palvo, arpoo päivän uskovien tuhoksi. Pääsiäinen vaihtui valitukseen, pelastus paaston surkeuteen.
Draamaosuuksien jälkeen siirrytään luokkatiloihin pastoreiden Juuso Mäkisen ja Aki Lahden opetustunneille. Vaikka ulkona on kova helle, sisällä Raamattuopiston luokissa on mukavan viileää. Lapset lukevat Esterin kirjaa läpi jae jakeelta ja saavat oppia, kuinka Jumala johdattaa kansaansa usein mahdottomiltakin tuntuvien tilanteiden läpi. Vaikka vastustajat raivoavat, on Jumala kuitenkin salatulla tavalla johdattamassa omiaan.
Juuso-pastori ja lasten opetustunti
Opiston ruuat maistuvat ja on ulkoleikkien vuoro. Talkoolaisten urakoimat kymmenet vesi-ilmapallot saavat kyytiä kun eri ryhmiksi jaetut leiriläiset käyvät taistoon vesipyssyjen ja vesipallojen voimin. Ryhmät kisaavat myös leiriolympialaisissa ja muissa leikkimielisissä kisoissa.
Vesisotaa!
Leirin maallikkovetäjänä toimii Heidi Savolainen, joka nuoresta iästään huolimatta on todellinen kesäleirien veteraani.
– Tämä on muistaakseni 20. leiri, jossa olen vastuutehtävissä. Lasten riemu puhuttelee vuosi vuodelta. Ihastuin itse jo 7-vuotiaana leirien tunnelmaan. Aikuiset ja isoset loivat rakastavan ja välittävän ympäristön, jossa lapsen on turvallista olla. Sitten myöhemmin isosen rooli alkoi kiinnostaa myös minua.
Heidi ja leirin lapsia
Heidi haluaakin nostaa isosten merkityksen lapsille. Hänen mielestään isosten koulutukseen kannattaa ehdottomasti satsata esimerkiksi isosleirin muodossa.
-Isosena oleminen on merkittävää työtä ja sillä on pitkällä tähtäimellä suuri arvo sekä lapsille, että myös isoselle itselleen, sillä hän oppii leirilllä vastuun kantamista ja velvollisuuden tunnetta. Usein lapset muistavatkin leireiltä juuri isoset, ei niinkään meitä aikuisia, Heidi nauraa.
Heidiä kiinnostaa kehittää leiritoimintaa edelleen. Hän on alkanut myös opiskella yhteisöpedagogiaa.
– Jokaisesta leiristä oppii. Tämä on ollut suurin leiri tähän asti. Vähän harmittaa se, että en ole ehtinyt kohdata kunnolla kaikkia lapsia. Täytyy olla kuitenkin kiitollinen, että kaikki on mennyt hyvin ilman haavereita!
Kun leiri lähestyy loppuaan, myös Esterin tarina huipentuu. Juutalaisten tuhoamista vaatinut Haaman joutuu itse hirsipuuhun jonka hän oli pystyttänyt juutalaiselle Mordokanille. Pastori Juuso Mäkinen kysyy opetuksessaan, ketkä ovat Esterin kirjan päähenkilöitä?
Esterin kirjasta tutun valtikan askartelua
Yksi lapsista oivaltaa henkilön, jota ei kirjassa nimeltä mainita, eli Jeesuksen. Todellakin tässäkin Vanhan Testamentin kirjassa puhutaan Jeesuksesta monella eri tavalla. Ester piilotteli aluksi juutalaisuuttaan, mutta oli lopulta valmis kuolemaan kansansa puolesta. Kuningas osoitti Esteriä armovaltikallaan vapauttaen tämän kuolemanrangaistuksesta.
Jeesus, sinä annoit puolestamme henkes, riipuit puussa syntisijen sijasta. Kolmantena päivänä heräsit, morsiamesi korotit!
Keskiviikkoiltapäivällä vanhemmat tulevat noutamaan lapsiaan ja vietetään lopuksi leirikirkko. Kiitollisena nousee mieleen myös aikuisten lapsille laulamat iltalaulut, jotka päättyivät toivotukseen: ” Kiitos tästä päivästä, se oli mukava, kun Jeesus oli mukana”!
Pihaleikkejä isosten johdolla.
Teksti ja kuvat: Matti Reinikka
