Suuret asiat voivat syntyä joskus näennäisesti hyvin pienestä. Niin kävi Lähetyshiippakunnan historian ensimmäiselle musiikkileirille, jonka tarve tuli lausutuksi ilmoille ihan tavallisilla hämeenlinnalaisilla kirkkokahveilla viime keväänä.

Lähes 40 kirkkomusiikin ystävää kokoontui Loimaan evankeliselle opistolle syyskuun toisena viikonloppuna 8.–10.9.2023 oppimaan uutta, jakamaan kokemuksiaan sekä vaikuttumaan luterilaisen uskon innoittaman musiikin rikkaudesta. Joukossa oli seurakuntien kanttoreita, kuorolaulun harrastajia, eri soittimien taitajia sekä muita musiikin ystäviä. Kaikkia yhdisti halu palvella seurakuntia ja kirkkoamme musiikin lahjoin. Musiikkileirin suunnitteluryhmänä ja pääkouluttajina olivat musiikin rautaiset ammattilaiset Päivi Pohjola sekä Miikkael ja Eerika Halonen.

Hetkipalvelusten rytmittämää ohjelmaa

Perjantai-illan ohjelmassa oli lyhyen tutustumistuokion jälkeen piispa Juhana Pohjolan johdantoluento musiikin asemasta Raamatussa. Illan aikana pohdittiin myös sitä, miten musiikki voi seurakunnassa yhdistää kaiken ikäisiä aina ”vauvasta vaariin” – ja luonnollisesti vähän väliä kajautettiin yhdessä sopiva virsi. Ilta päättyi vesperiin eli iltarukoukseen, kuinkas muuten.

Lauantai alkoi puolestaan laudeksella eli aamurukouspalveluksella. Aamupäivän opetusosuus koostui luterilaisen jumalanpalvelusmusiikin historiasta ja muodosta sekä psalmilaulun alkeista ja traditiosta. Luennot kirvoittivat vilkasta keskustelua ja innostunutta psalmilaulantaa.

Lauantai-iltapäivän työpajoissa leiriläiset jakautuivat ottamaan tuntumaa kuorolauluun, harjoittelemaan orkesterisoittoa sekä oppimaan lisää kanttorina toimimisesta. Pienryhmissä muun muassa prepattiin aloittelevia kanttoreita, kokeiltiin erilaisia tapoja rakentaa alkusoittoja ja opeteltiin säestämään rikkaasti sointumerkeistä.

Seurakuntien käyttöön äänitetyt psalmit ja musiikkitoimikunta

Lauantain kääntyessä iltaan leiriläiset kokoontuivat äänittämään seurakuntien käyttöön esimerkkipsalmit kirkkovuoden kunkin kolmen Luterilaisissa virsissä julkaistun psalmisävelmän mukaisesti. Samassa iltahetkessä perustetiin Lähetyshiippakuntaan myös musiikkitoimikunta sekä keskusteltiin tämän ensimmäisen musiikkileirin nostattamista ajatuksista. Illan sai päättää rukous illan päättyessä eli kompletorio.

Lauantain työpajoissa leiriläiset valmistelivat myös musiikkiosuuksia sunnuntain messuun ja kesäjuhlien kiitosjuhlaan. Niinpä viimeistään musiikkileirin päättäneessä Kesäjuhlan kiitosjuhlan messussa saatettiin todeta, että seurakunta todellakin ratkesi soimaan!

 

Teksti: Jussi-Pekka Rauha

Katso täältä tallenteet Kesäjuhlan kiitosjuhlan messusta ja päiväjuhlasta.

Lähetyshiippakunnan Kesäjuhlan kolmas ja viimeinen juhlapäivä Loimaan evankelisella opistolla on käynnistynyt. Viikon tärkein hetki koitti, kun juhlaväki kokoontui viettämään yhteistä messua. Juhlateltta täyttyikin eri-ikäisistä ja eri puolelta maatamme saapuneista osallistujista. Juhlamessun liturgeina toimivat piispa Juhana Pohjola ja hiippakuntadekaani Joel Kerosuo. Saarnan piti emerituspiispa Risto Soramies. Messun musiikista vastasi Miikkael Halosen johtama musiikkitiimi, joka koostui kuorosta ja orkesterista.

Lähetyshiippakunnan seurakunnista ja aiemmista Kesäjuhlista tuttuun tapaan messu käynnistyi juhlavasti ristisaatolla seurakunnan seisoessa.  Ristisaaton aikana kuoro ja soitinryhmä esittivät juhlavan ja hartaan Sovituksen hymnin. Sen on säveltänyt ja sanoittanut pastori Harri Lammi, joka tunnetaan myös Kesäjuhlan operatiivisena johtajana. Hymni kuultiin nyt ensimmäistä kertaa Kesäjuhlassa.

Kristuksen evankeliumi on suurin leiviskä

Juhlamessussa saarnasi emerituspiispa Risto Soramies. Tänään vietetään 10. sunnuntaina helluntaista, joten päivän evankeliumi on Matteuksen evankeliumin 25. lukuun kirjoitettu vertaus palvelijoista, joiden haltuun isäntä oli uskonut leivisköitä eli talentteja.

Saarnassaan piispa Soramies totesi, ettei kyseinen sana tarkoita meidän kykyjämme tai ominaisuuksiamme, vaikka moniin kieliin onkin vakiintunut käsite ”talent”, jolla viitataan luonnonlahjaan, taipumukseen tai kykyyn. – Leiviskät tarkoittavat kaikkea sitä, mitä olemme saaneet lahjaksi Jumalalta, koko elämää. Se on kutsumus, jota hoitamaan meidät on pantu, piispa Soramies opetti.

Saarnassa piispa puhuttelikin erilaisissa elämäntilanteessa eläviä kuulijoita heidän elämäntilanteisiinsa liittyvien kutsumusten hoitamisesta. Erityisesti piispa rohkaisi kutakin kuulijaa omien kutsumuksien uskolliseen hoitamiseen. Päivän evankeliumissa kolmas palvelija teki toisin kuin muut, sillä hän ei yrittänyt saada leiviskällään aikaan voittoa, vaan kaivoi sen maahan. Soramiehen mukaan tämä tarkoittaa, ettei hän vain toiminut liian vähän, vaan hän ei toiminut lainkaan. Näin ollen me kristityt emme saisi laiminlyödä kutsumuksiamme, jotka Jumala on meille antanut.

Varsinainen leiviskä on piispa Riston mukaan kuitenkin Kristuksen kaikkein pyhin evankeliumi. – Kullakin kristityllä on käytettävissään tarpeeksi evankeliumia, ja yli tarpeenkin. Sitä hän on kutsuttu käyttämään runsain määrin. Joka katsoo olevansa vain vähäinen syntinen, tarvitsee vain vähän evankeliumia – yhden leiviskän verran ehkä. Toinen tarvitsee kaksi leiviskää ja kolmas viisi. Pääasia, että kukin käyttää sitä tarpeeksi, saarnasi Soramies. Hänen mukaansa kristityn on muistettava tämän leiviskän lahja erityisesti silloin, kun hän kutsumuksiaan hoitaessaan joutuu kohtaamaan omat syntinsä: – Muista silloin saamasi leiviskä, aarre, jonka Jeesus itse lahjoitti kasteessasi: Tuo kaikkein pyhin evankeliumi siitä, mitä Jeesus Kristus on tehnyt puolestasi. Muista Jeesusta Kristusta, piispa kehotti.

Saarnan jälkeen siirryttiin viettämään ehtoollista. Juhlamessu päättyi arvokkaasti luterilaiseen virteen 895 ”Oi Kaananmaa” sekä orkesterin ja kuoron esittämään kappaleeseen ”Valtias, Herra, kuink’ ihana on nimes’”.

Iltapäivällä Kesäjuhlan päätösjuhla

Kesäjuhla jatkuu tänään iltapäivään saakka. Messun jälkeen juhlaväelle on tarjolla lounasta. Iltapäivällä luvassa on vielä Päätösjuhla, jonka teema on ”Sanan varassa tuulta päin”. Juhlassa puhuvat emerituspiispa Matti Väisänen, piispa Juhana Pohjola, Lähetyshiippakunnan pastorit Sakari Korpinen ja Ilkka Pöyry sekä Tapani Simojoki, joka palvelee paimenena Englannin evankelis-luterilaisessa kirkossa.

 

Juhlamessun pääset seuraamaan tallenteena täältä. Kesäjuhlan päätösjuhlaa voit katsella täältä.

Piispa Juhana Pohjola piti lauantaina 5.8. Lähetyshiippakunnan Kesäjuhlassa ajankohtaisluennon. Luentonsa aluksi hän palasi 10 vuoden takaisiin tunnelmiin, jolloin Lähetyshiippakunta perustettiin. Samalla hän loi jo katsetta tulevaan. – Kiitoksella muistamme työn perustan laskeneita sukupolvia ja samalla tunnustamme elävämme sukupolvien taitevuosia, Pohjola kertoi. Hänen mukaansa nuoret jo kyselevät, millainen tulee olemaan kolmannen sukupolven hengellinen kenttä ja Lähetyshiippakunta.  Ajakohtaisluennossaan piispa maalasikin kuvaa kolmannen sukupolven kirkosta.

”Lähetyshiippakunta elää lähetyskentällä”

Pohjolan mukaan kolmas sukupolvi kohtaa elämänsä aikana ainakin kolme suurta mahdollisuutta ja haastetta. Ensinnäkin he tulevat todistamaan, kun suuret väkijoukot vetäytyvät länsimaissa pois kristillisestä uskosta ja kirkosta.  – Lähetyshiippakunta elää lähetyskentällä, piispa kiteytti. Kun suuret massat vetäytyvät pois kristillisen kirkon yhteydestä, tunnustavien kristittyjen asema muuttuu. Heidän on vähemmistönä opittava kohtaamaan evankeliumin kanssa hyvin eri tavoin ajattelevia ja eläviä ihmisiä, kun yhteinen kristillinen arvopohja on murentunut. Samalla he elävät jo nyt maailmassa, jossa kristilliset käsitykset ja kristityt nähdään yhä enemmän uhkana yhteiselle hyvälle. Kolmannen sukupolven myötä Lähetyshiippakunnan viimeiset siteet kansankirkkoon kaksoisjäsenyyksineen katkeilevat, ja sukupolvi voi rakentaa tulevaisuuden kirkkoa ilman jatkuvaa sisäistä taistelua kansankirkon raameista. – Se, onko meidän mielekästä tulevaisuudessa rekisteröityä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi, on avoin kysymys, Pohjola linjasi ja totesi, että siinäkin löydämme johdatuksessa yhdessä ratkaisun. Hän toivoi, että jossain vaiheessa Lähetyshiippakunnalle avautuu mahdollisuus suurista eroista huolimatta asiapitoiseen suhteeseen Suomen ev.lut. kirkon kanssa.

Luennossaan piispa Juhana nosti esille, ettei Jeesus pakota ketään pysymään luonaan. Sen sijaan hän kysyy, kuuntelee ja keskustelee. Pohjola kysyikin, voisimmeko mekin toimia samoin. Pohjolan mukaan ”eläminen vapauden avaruudessa ilman pakottamista” näkyy todellisuudessa, jonka kolmas sukupolvi kohtaa. Monille heidän sukupolvensa jäsenille kirkkomme edustaa vierasta ja suorastaan pelottavaa vähemmistökulttuuria. Jotta ihmisillä olisi mahdollisuus tulla ja löytää paikkansa, heillä tulee olla aikaa, tilaa ja turvallisuutta kysellä ja tunnustella. Pohjolan mukaan tämä korostuu myös kodeissa, kun nuoremme elävät kodin uskonperinnön ja ympäröivän koulu- ja mediamaailman kasvavassa jännitteessä.

Ruumiillisesti läsnä olevan Kristuksen varassa

 

Pohjolan mukaan kolmas sukupolvi saa edeltäjiensä tavoin tunnustaa elävänsä ruumiillisesti läsnä olevan Kristuksen varassa. Lähetyshiippakunnassa pitäydytään Jumalan sanan lupauksiin, koska siinä ihmiset kuulevat hänen äänensä. Kenelläkään ei ole oikeutta kaventaa sanaa eikä ottaa sitä pois. – Sanat eivät vain kerro Korkeimmasta, tai ole virikkeitä armollisuuteen tai pehmusteita turvallisessa tilassa. Ne eivät ole monitulkinnallisuuden hukkuva suo, Pohjola määritteli. Sen sijaan Jumalan pyhät, selkeät ja varmat sanat paljastavat ihmisen järkyttävän kadotuksen tilan, mutta lahjoittavat iankaikkisen elämän. Niiden kautta Pyhä Jumala puhuu ja toimii. – Olemme halunneet pitäytyä näissä iankaikkisen elämän antavissa pyhissä lahjoissa. Mitä voisimme ottaa niistä pois, mitä niihin lisätä! Tämä ei ole isien perinnön konservoimista eikä ahdaskatseista peruutuspeiliin tuijottamista vaan Kristuksessa elämistä, Pohjola linjasi.

Piispa Juhanan mukaan Lähetyshiippakunnan kymmenvuotisella matkalla on kohdattu monta vaikeaa tilannetta, mutta yhtä aihepiiriä ei ole koskaan tarvinnut miettiä: Löytyykö vielä toimintamahdollisuuksia?  – Me olemme eläneet avarassa paikassa, Pohjola summasi Kesäjuhlan tämänvuotiseen teemaan viitaten. Myös kolmannella sukupolvella on hänen näkemyksensä mukaan kenttä auki. Kirkolla on edelleen täydet kasvun mahdollisuudet heidänkin elinaikanaan. – Kun me toimimme Kristuksen iankaikkisen elämän sanan varassa, meillä on aina tilaa toimia. Mutta Jeesuksen tunnustamiselle on aina hintansa ja siinä meitä arjessa koetellaan. Mutta jos hän viekin ahtaaseen paikkaan, hän tekee sen avaraksi. Sillä kenellä olisi valta ajaa Herramme nurkkaan tai riistää häneltä toimintamahdollisuudet. Siksi vaikeneminen, vetäytyminen ja voivottelu eivät käy vaihtoehdoksemme, Pohjola puhutteli kuulijoitaan.

Rohkeasti Kristuksen sanan varassa

Kolmannen sukupolven kolmas haaste ja mahdollisuus onkin Pohjolan mukaan rohkeus elää Kristuksen sanan varassa. Ajankohtaisluentonsa lopuksi piispa kannusti kuulijoitaan tuomaan kirkkona julki Herran sanaa tässä ajassa ja maassa, elämään Kristuksen armosanoista ja rakentamaan seurakuntia kodeiksi ” itsellemme, seuraavalle sukupolvelle ja etsiville ja niille, jotka eivät vielä edes etsi”. – Tätä minä rukoilen kirkollemme, kun kolmas sukupolvi kasvaa ottamaan vastuuta seurakunnissamme. Tämä rohkeus ei tarkoita vain huutomerkkejä somessa tai kovaäänisiä kannanottoja työpaikalla vaan ennen muuta tulemista niin heikoksi, ettei voi elää ilman Kristuksen elämän sanoja, piispa rohkaisi.

 

 

Piispa Juhana Pohjolan Tienviittoja- ajankohtaisluennon voit katsella täältä.

Kesäjuhlan ohjelma jatkuu tänään iltapäivällä kanavien merkeissä, joita on tarjolla kaikenikäisille. Alkuillasta juhlaväki kokoontuu koko perheen iltajuhlaan. Juhlien ohjelmaa voit seurata Lähetyshiippakunnan YouTube-kanavalta. Radio Patmos lähettää ohjelmaa juhlateltasta viikonlopun aikana.

Sadepilvet olivat juuri väistyneet pois auringon tieltä, kun Lähetyshiippakunnan neljäs Kesäjuhla Loimaan evankelisella opistolla käynnistyi tänään iltapäivällä.  Tänä vuonna juhlan teema on ”Hän toi minut avaraan paikkaan”, joka nousee psalmista 18. Kesäjuhlan avajaisseuroissa juhla-alueelle kokoontunut kuulijajoukko sekä etäosallistujat internetin ja radion äärellä saivat kuulla ensimmäiset puheet juhlan teemaan liittyen.

Eksytyksen valtakunnasta avaraan maailmaan

Kesäjuhlan avasi pastori ja juhlan operatiivinen johtaja Harri Lammi. Avausrukouksen jälkeen Lammi kertoi kirjasta, joka oli puhutellut häntä viime paaston aikana. Kyseessä oli Friedrich Grummacherin 169 vuotta sitten kirjoittama teos Kärsivä Kristus, jonka sanoma sopii hätkähdyttävän hyvin myös meidän aikaamme. Grummacheria lainaten Lammi kuvasi, miten ihmiskunnalle käy, kun se luopuu Jumalan sanasta. Tilalle tulee eksytyksen valtakunta, jossa kaikki inhimilliset apukeinot sen siveettömyyden, raakuuden ja hillittömyyden korjaamiseksi ovat voimattomia. Onni on vain siellä, missä puhdas Jumala sana pääsee vaikuttamaan.

Myös Loimaan evankelisen opiston rehtori Tuomas Lankinen toivotti seuroihin kokoontuneen väen ja etäosallistujat tervetulleiksi Kesäjuhlaan. Lankisen mukaan Kesäjuhlan teemajae sopii Loimaalle varsin hyvin, sillä puolet pitäjän pinta-alasta on tasaista savimaata. Puheessaan Lankinen vertaili ihmisen ja Jumalan aikaansaamaa avaraa maailmaa: Ihmisen avara maailma on rajaton. Siinä kiinnitytään kaikkeen näkyvään ja ajalliseen. Sitä vastoin Jumalan avara maailma on autuas maailma, jossa kaikki ihmiset ovat autuaita.

Teemajae profetia Kristuksesta

Avajaisseuroissa puhuivat myös Lähetyshiippakunnan pastorit Eero Kaumi ja Hannu Mikkonen. Kaumi korosti, miten avara armo kuuluu kaikille. Taivas kokonansa on avattu jokaiselle ihmiselle Kristuksen Jeesuksen sovitustyön tähden. Yleisen vanhurskauttamisen ansiosta sovitus on valmiina jokaiselle ihmiselle. Sen ihminen ottaa vastaan, kun Jumalan sana synnyttää hänessä uskon. Kaumi rohkaisikin juhlavieraita käyttämään ripin lahjaa ja tunnustamaan syntinsä kenelle tahansa juhlaan osallistuvalle pastorille.

Pastori Hannu Mikkonen käsitteli puheessaan kuningas Daavidia, jolta teemajakeen psalmi on peräisin. Daavid oli vihollistensa ahdistamana joutunut piileskelemään kirjaimellisesti ahtaassa paikassa, luolassa, mutta Jumala oli pelastanut  hänet kaikkien vihollistensa käsistä. – Kesäjuhlan teemajae on profetia Kristuksesta, hänen kärsimisestään, kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan, Mikkonen opetti. Samalla tavoin kuin Daavid totesi psalmissa, että Herra on mielistynyt häneen, Taivaallinen Isä on mielistynyt meistä jokaiseen. – Armon veri- ja verivirta on nostanut sinut pelastuksen kalliolle, avaraan paikkaan. Vaikka ympärilläsi tai sisälläsi olisi tänään ahdasta, Jumala tarttuu sinuun ja pelastaa sinut vihollisestasi, vakuutti Mikkonen kuulijoilleen.

Juhla jatkuu ajankohtaiskeskustelun äärellä

Seuraavaksi Kesäjuhlan ohjelmassa on vuorossa Ajankohtaiskeskustelu, jossa Juha Vähäsarja, Mailis Janatuinen ja Santeri Marjokorpi pohtivat vastausta kysymykseen ”Mitä kristitty tekee, kun pelkoa kylvetään?”. Heidän keskusteluaan kuljettaa Eero Pihlava. Tätä klo 19 alkanutta tilaisuutta voit seurata suorana lähetyksenä tai tallenteena täältä, kuunnella äänilähetyksenä täältä tai Radio Patmoksen aalloilta.

 

Teksti: Pauliina Pylvänäinen

Moni suuntaa tänä viikonloppuna Loimaalle kirkkomme Kesäjuhlaan. Loimaan suunnalla on riittänyt ohjelmaa kuitenkin jo ennen juhlaviikonloppua. Niin nuoret kuin nuoret aikuiset ovat päässeet leireilemään ennen juhlaa ja samalla auttamaan juhla-alueen rakentamisessa. 

Nuorimmat leiriläiset nauttivat Mustajärven antimista

13–15-vuotiailla nuorilla on 2.–4.8. leiri Mustajärven leirikeskuksessa. Leirin teemana on ”Siunattu elämä?”. Aihetta pohditaan pastori Jarno Gummeruksen ja pastori Mikko Ahon johdolla. Leiriä on vetämässä myös nuorisotyön koordinaattori Jenni Typpö. 

 

Leiri aloitettiin keskiviikkona totuttuun tapaan oman huoneen etsimisellä sekä keittiön laittaman ruuan nauttimisella. Tämän jälkeen leiriläiset tutustuivat toisiinsa Jennin johdolla. 35 nuoren leirille mahtui niin vanhoja ystäviä kun uusia tuttavuuksia. Ensimmäinen ilta kuluikin rennosti tutustumisen ja yhteisen hengailun parissa – eikä toki saa unohtaa saunomista ja uintia! Sade ei haitannut illan menoa. Päivän päätteeksi pidettiin yhteinen hetkipalvelus. 

 

Torstaipäivään on mahtunut opetuksia, yhteistä tekemistä ja olemista, pientä kisailua ryhmissä sekä tietenkin hyvää ruokaa. Tämän lisäksi nuoret ovat myös ilmoittautuneet talkoovuoroihin Kesäjuhlaan. Nuoria voi nähdä juhlassa siis muun muassa ruokaa jakamassa tai makkaraa paistamassa. 

 

– Parasta ensimmäisessä päivässä oli päästä pitkän ajomatkan jälkeen vihdoin perille ja syömään hyvää ruokaa. On tosi kiva, että täällä on myös tuttuja, Taavi kommentoi leirin alkua. 

 

Vanhemmat nuoret leireilevät opistolla

16–18-vuotiaat nuoret puolestaan viettävät pari vuorokautta Loimaan evankelisella opistolla. Leirillä on sama teema kuin Mustajärvellä. Aiheeseen pureudutaan pastori Hannu Mikkosen johdolla. Hänen lisäkseen leiriä vetävät Heidi Savolainen ja Juulia Kiviranta. 

 

Leiri alkoi Loimaalla hyvin samanlaisissa tunnelmissa kuin Mustajärvellä. Opisto on nuorille ja vetäjille hieman vieraampi leireilypaikka kuin tutuksi tullut Mustajärvi. Tämä ei kuitenkaan tuottanut ongelmia, vaan tavat ja paikat tulivat nopeasti tutuiksi. Ensimmäinen ilta kului tutustuen ja oleillen. 

 

Torstaina leiriläiset heräilivät uuteen aamuun maukkaan aamupalan ja aamurukouksen saattelemina. Aamupäivällä nuoret pääsivät mukaan Kesäjuhlan rakentamiseen. 26 ahkeraa leiriläistä kantoi juhlatelttaan penkkejä odottamaan viikonlopun juhlavieraita. 

 

Ensimmäistä kertaa nuorten kesäleirillä oleva Samuel kommentoi leiriä: – Leiri on ollut varsin mukava. Syöminen on ollut parasta. Olen pelannut poikien ja yhden talkooleiriläisen olevan kanssa “Secret Hitler” -korttipeliä. Se oli kivaa.

 

Torstai-ilta jatkuu nuorten leireillä yhteisesti. Loimaan opiston nuoret saapuvat Mustajärvelle, missä koko nuorten joukko pitää yhteisen iltaohjelman leikkien, sketsejä seuraten ja yhteislauluja laulaen. Tämän jälkeen päästään saunaan, mikä on varsinkin vanhemmille nuorille juhlaa, koska Loimaan opistolla ei tätä mahdollisuutta ole. Iltapala valmistetaan nuotion äärellä ja sään salliessa se saadaan myös nauttia pihalla. Yhteisen iltarukouksen jälkeen Loimaan porukka palaa takaisin leirialueensa rajojen sisäpuolelle. 

 

Nuoret aikuisten talkoot alkoivat tiistaina

 

Nuorten leirien lisäksi nuoret aikuiset ovat mukana Loimaan menossa. Nuorten aikuisten vuosittainen talkooleiri järjestetään Kesäjuhlan alla tiistaista perjantaihin. Talkooleirillä on tehty yhdessä paljon vaihtelevia työtehtäviä telttojen pystyttämisestä erilaisiin askarteluprojekteihin. Talkooleiriläisten vastuulla on ollut myös alueen yövartiointi pareittain. Sää on ollut vaihteleva, ja pilven reunalta on putoillut vettä, mutta myös aurinko on paistanut. Sadekaan ei ole haitannut, kun tiimihenki on ollut hyvä. Töiden jälkeen leiriläiset ovat keskustelleet yhdessä synnistä, kuolemasta ja perkeleestä. Vapaa-ajalla on pelailtu ja katsastettu Mustajärven sauna.

Talkooleiriläisten mielestä Kesäjuhla on hyvä aloittaa etuajassa tulemalla talkoisiin. Yhteisöllinen leiri lämmittelee viikonloppua varten ja leirillä aloittaminen pidentää juhlaa. Näin eräs leiriläinen kommentoi kokemustaan: – On ollut ilo palvella ja auttaa mahdollistamaan Kesäjuhlaa. Ollaan oltu tehokkaita ja saatu hoidettua hyvin vastuutehtävämme.

 

Teksti: Jenni Typpö