Blogi: Toisenlaiseen todellisuuteen

Blogissa pastori Eero Pihlava pohtii, miten Kristuksen ylösnousemus auttaa tulkitsemaan profeetta Jesajaa. Kuva: Freepik

Mutta sinun kuolleesi virkoavat eloon, minun ruumiini nousevat ylös. Herätkää ja riemuitkaa, te jotka tomussa lepäätte,sillä sinun kasteesi on valkeuksien kaste, ja maa tuo vainajat ilmoille. (Jes. 26.19)

Todellisuus on ihmiselle usein selkäkipuja, kauppareissuja ja vaivaa toimeentulon eteen. Samalla arkeemme sisältyy hämmästelyä aiheuttavia tilanteita. Aamun kuurainen maa saattaa viedä sinut aikamatkalle sadunomaiseen maailmaan. Läheisen hyväksyvä kosketus saattaa yllättää ja tuoda kyyneleet silmiisi. Fyysisen tuntemuksen ohella kosketuksessa asuu pitkään tunnistamattomana ollut kaipaus, joka saa vastauksen. Todellisuus on sekä ennalta-arvattavaa että salaisuutta.

Raamatun historiassa vuosi 701 eKr. on synkkä. Assyrian kuningas Sanherib oli piirittänyt Jerusalemin. Hänen sotaretkestään on säilynyt saveen kirjoitettuja nuolenpääkirjoituksia, joissa hän ylpeilee valloittaneensa Juudan maasta 46 muurilla varustettua kaupunkia. Yli 200 000 ihmistä karkotettiin. Kuningas Hiskia oli piiritetyssä Jerusalemissa kuin häkkiin suljettu lintu. Toisen kuningasten kirjan luvuissa 18 –19 kuvataan aikaan liittynyttä Assyrian uhoa ja Juudan kansan hätää.

Sodan ja kansallisen ahdingon aikana todellisuus tulee ahtaaksi. Arki on kipua, selviytymistä ja työtä päivittäisen leivän eteen. Jesajan kirjan luvut 24–27 avaavat kuitenkin ilmestyksen kaltaisen, hämmästystä herättävän näkymän. Kun maa murehtii ja tyhjennetään asukkaistaan (Jes. 24:1–6), Jumalan sana tuo valkeuden arjen keskelle.

Sanoma vapaudesta

Profeetta kuvaa kansalle todellisuuden hämmästyttävää ja selittämätöntä luonnetta. Runnellun maan ja poliittisen kuoleman kokeneen valtion keskellä voi olla toivo. Kaatuneiden omaisten ja piiritetyn kaupungin keskellä voi kuulua sanoma vapaudesta – pääsiäisen sanoma.

Profeetan sanoma kuolleiden ylösnousemuksesta lienee aikalaisille merkinnyt kansallista uudistusta. Noin 700 eKr kirjoitetut nuolenpäät kertovat, kuinka Jerusalem jäi valloittamatta. Vanha ”Rassamin sylinteri” -teksti ei kuitenkaan kerro, miksi Assyria vetäytyi Jerusalemin piirityksestä. Jakeissa 2 Kun. 19: 35–37 Assyrian vetäytymisen syyksi kuvataan Jumalan ihmeellinen väliintulo. Jumala pelasti jäännöksen kansasta.

Poliittisen henkiinjäämisen lisäksi profeetan sanat kuolleiden virkoamisesta ovat merkinneet hengellisen kuoleman väistymistä. Sekä profeettojen ennustukset Jerusalemin kukistumisesta että piiritys uudistivat muun muassa kuningas Hiskian uskoa ja toivat hänet lähemmäksi Jumalaa (Jer. 26:18–19, 2 Kun. 19).

”Sinä päivänä”

Jesajan kirjan luvut 24–27 ovat poikkeuksellisia, sillä tarkkojen historiallisten viittausten sijaan ne puhuvat erityisesti tapahtumista ”sinä päivänä”. Ajanhetki on koston päivä. Oikeus koittaa maan kuninkaille ja korkeuden sotajoukoille (Jes. 24: 21–). Sen päivän riemua kuvataan kuoleman ainaiseksi hävittämiseksi ja yltäkylläiseksi riemuateriaksi (Jes. 25: 6–9). Sinä päivänä kansan turvana ovat Jumalan rakentamat muurit ja portit (Jes. 26: 1-). Turmiovallat on tuhottu niin, ettei edes säily muistoa niistä (Jes. 26: 14).

Se päivä tuo tullessaan myös kuolleiden ylösnousemuksen. Silloin ”maa tuo vainajat ilmoille”. Herramme Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus tuo hämmästelyä aikaan saavan avaimen jakeen tulkintaan. Maahan kaivetut omaisemme nousevat kerran ylös Herran kaltaisesti. He, jotka ovat tomuun nukkuneet, nousevat ja näkevät päivän, jolloin ei kuolemaa ole.

Jumalan uskollisuus kansalleen Egyptissä, Jerusalemin säästäminen tai kansan vapautuminen Baabelin vankeudesta ohjaavat meitä luottamukseen. Muista sodan varjossa tai arkipäivän kapeassa todellisuudessa Herramme ylösnousemusta ja Jumalan pelastushistoriallista työtä! Silloin ahtaassa tilassa on hämmästyttävä avaruus. Silloin avautuu Jumalan mahdollisuudet huomioonottava todellisuus.

Teksti on julkaistu Pyhäkön lampun numerossa 2/2026.