
17.-19.4.2026 Lähetyshiippakunnan nuoret aikuiset pääsivät viettämään keväisiä hetkiä Mustajärven leirillä Salomon elämään perehtyen. Markuksen seurakunnan pastori Janne Koskela kertoi Salomosta ja hänen viisaista ja tyhmistä päätöksistään ja pienissä ryhmissä pohdittiin temppelirakennuksen yksityiskohtia ja merkitystä.

Ensimmäinen osa Salomon elämästä kuultiin jo perjantaina. Tämä kokemus orientoi leiriläiset aikaan 900 eKr. Opimme paljon kulttuurista, jossa Salomo eli ja myös ympäröivien maiden tavoista. Pohdimme kulttuurin merkitystä Raamatun tarinoihin ja sitä, miten paljon ajan ja tapojen tunteminen avaa kertomuksia entisestään.
Tutustumisleikissä piirsimme toisemme yksityiskohta kerrallaan. Tulokset olivat sekoitus todellista taitoa ja taiteellista vapautta.

Perjantain ylellinen sauna-aika merkitsi tällä leirillä naisille todellista pätsiä, kun saunan lämpötila olikin kuumennuksen aikana kiivennyt huomattavasti tarkoitettua korkeammalle. Edellisillä leireillä kun lämpötila oli liian matala. Onneksi järvi oli tälläkin leirillä lähellä, ja iltahämärässä sinne pääsi helposti pulahtamaan.
Hetkipalveluksia toimitti Jannen lisäksi nuoret aikuiset itse. Oliver piti perjantain vesperin ja Hannes aloitti lauantain laudeksella.
Salomon tarina jatkui lauantaina, ja monelle tuttu kuva upeasta ja täydellisen viisaasta kuninkaasta koki säröjä, kun opimme jälleen kerran, että kukaan, edes Salomo täydessä loistossaan, ei ole täydellinen. Toki ehdimme myös pelata rosvoa ja poliisia sekä syödä monta herkullista ateriaa.

Iltaohjelmatiimi oli Konstan johdolla järjestänyt illaksi live action -roolipelin, jossa leiriläiset pääsivät vieraiksi Salomon häihin. Leiri oli jaettu kuuteen pöytään, joilla jokaisella oli oma tehtävänsä illan aikana. Puolet pöydistä saivat suoritettua tehtävänsä ja kaikilla leiriläisillä oli hauskaa. Salomolle järjestettiin morsiamenryöstö ja diplomaatit lähtivät kotimaahansa tyytyväisinä tekemiinsä yhteyksiin.

Kuten kaikki hyvät asiat, myös Salomo-leirin pitää aikanaan loppua. Tehokkaan loppusiivouksen ja pienen tikunpoistotoimenpiteen jälkeen suuntasimme porukalla kohti Loimaan Evankelista kansanopistoa. Saarnaa kuuntelimme auringon kirkastamassa kirkkosalissa ja lounastimme yhdessä alakerran salissa.
Leirin viimeinen teko oli jo perinteeksi muodostunut hali-/kättelyrinki, jossa jokainen pääsee kertaalleen tervehtimään jokaista leiriläistä. Perinnettä vastaan hyvästelyrinki oli tehokas ja kotiin päästiinkin lähtemään ajoissa.
Kiitos leiriläisille, kiitos Jannelle, kiitos Mustajärvelle. Siunausta kesään ja nähdään uudestaan syksyllä!
Kuvat: Hilja Kantoluoto, Janne Koskela
Teksti: Minna Särkkälä