Jumalanpalvelus elämäksi, seurakunta kodiksi!

Samuelin luterilainen seurakunta: Keitä olemme?

Historiaa lyhyesti

Puhu, Herra; palvelijasi kuulee. (1. Sam. 3:1–10)

Seurakuntamme toiminta alkoi vuonna 2003. Tuolloin pastori Sakari Korpisen johdolla Lahden Diakonialaitoksen Betel-salissa kokoontunut jumalanpalvelusyhteisö järjestäytyi nimellä Samuel-yhteisö. Syksyllä 2008 toiminta siirtyi Lahden adventtikirkon tiloihin. Alkukeväästä 2012 yhteisö kutsui pastorikseen Harri Huovisen. Piispa Matti Väisänen vihki hänet neljän muun pappiskandidaatin kanssa paimenvirkaan Lahdessa saman vuoden toukokuussa, sekä asetti hoitamaan tehtäväänsä elokuussa. Keväällä 2013 Samuel-yhteisö oli valmistelemassa Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan perustamiskokousta, joka järjestettiin niin ikään Lahdessa. Samassa yhteydessä yhteisö liittyi osaksi Lähetyshiippakuntaa ja uudisti nimensä muotoon Samuelin luterilainen seurakunta.

Jumalanpalvelus elämäksi

Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta. Uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat. (Ap. t. 2:42)

Kristillisen seurakunnan keskeinen elämänmuoto on ensimmäisestä helluntaista lähtien ollut messu eli ehtoollisjumalanpalvelus. Herran päivänä, sunnuntaina, on kokoonnuttu rukoilemaan, murtamaan leipää, kuulemaan apostolien opetusta ja iloitsemaan yhteydestä Jumalaan ja toisiin kristittyihin. Samuelin seurakunnan työnäkynä on rakentaa jumalanpalveluselämää tälle apostoliselle perustalle, uskollisena pyhälle Raamatulle ja luterilaiselle tunnustukselle.

Kaiken toimintamme lähtökohtana on usko Raamattuun Jumalan erehtymättömänä ilmoitussanana ja Jeesukseen Kristukseen tämän ilmoituksen keskuksena ja avaimena. Jeesus Kristus ja hänen ristinkuolemansa on myös jumalanpalveluksen keskus. Hän antaa itsensä luetussa ja saarnatussa Jumalan sanassa sekä pyhässä ehtoollisessa.

Jumalanpalveluksemme ovat kaikille avoimia. Ehtoollispöytään on kutsuttu jokainen kastettu ja konfirmoitu luterilaista uskoa tunnustava kristitty, joka kaipaa Jumalan anteeksiantamusta elämäänsä. Pyhällä ehtoollisella jaetussa leivässä ja viinissä otamme vastaan Kristuksen todellisen ruumiin ja veren syntien anteeksiantamukseksi. Ehtoollisella emme ole koskaan yksin, vaan liitymme siinä Kristukseen ja Hänen seurakuntaruuumiiseensa, sekä siten myös toisiin Hänen Ruumiinsa jäseniin. Siksi ehtoollisyhteys on ilmaus syvimmästä mahdollisesta yhteenkuuluvuudesta ja opillisesta yksimielisyydestä toinen toistemme kanssa. Myös lapset, joille kristillisen uskon perusasioista ja ehtoollisen merkityksestä on opetettu, ovat vanhempiensa kanssa tervetulleet ottamaan vastaan nämä Herran lahjat. Ehtoollispöytään voi tulla myös vastaanottamaan siunauksen. Katso aiheesta lisää täältä.

Oma paikka…

Seurakunnassa tahdomme piirtää tätä Herran antamaa yhteyttä esiin myös käytännön elämässä. Haluamme opetella elämään yhteisönä, jossa jokaisella jäsenellä on oma paikkansa ja jossa kristittyjen yhteys voi ulottua messun loppuvirren yli arkielämään asti.

Yhteisöllisyyteen panostaminen ei toki tarkoita sitä, että kaikkien on pakko osallistua kaikkeen ja innostua kaikesta. Voit aivan hyvällä omallatunnolla tulla vain lepäämään Jumalan valmiissa töissä. Kaikki kristillinen aktiivisuus nouseekin juuri evankeliumin lahjojen vastaanottamisesta sekä elämästä niiden yhteydessä!

…koko perheelle.

Messu ei ole vain aikuisten asia, vaan kaikenikäiset ihmiset ovat tervetulleita Kristuksen lahjojen äärelle. Pyhäkoulussa Sanaa opetetaan pienemmille seurakuntalaisille sopivalla tavalla. Rippikouluikää nuoremmille lapsille pidetään myös ehtoolliskoulua, joka tähtää ensimmäiseen ehtoolliseen vanhempien kanssa. Olet lämpimästi tervetullut Jumalan perheväen yhteyteen!