Jumalanpalvelus elämäksi, seurakunta kodiksi!

Hiippakuntakuntakokous päivitti hiippakuntajärjestyksen

Piispa Risto Soramies puhuu Ad sextam -rukoushetkessä

Lähetyshiippakunnan vuosittainen hiippakuntakokous pidettiin lauantaina 17.11.2018 Helsingissä Koinonia-keskuksessa. Hiippakuntakokous on Lähetyshiippakunnan korkein päättävä elin, jossa seurakuntien ja pappiskollegion edustajat tekevät päätökset hiippakunnan toiminnasta. Iloinen puheensorina täytti kirkkosalin, kun 99 seurakuntien vastuunkantajaa ja papiston edustajaa ympäri Suomea tapasivat toisiaan pitkästä aikaa.

Kahtena edellisenä vuotena hiippakuntakokouksessa on tehty päätöksiä kirkollisen yhteyden solmimisesta. Tänä vuonna saimme iloisina merkitä tiedoksi ILC:n jäsenyyden. Lähetyshiippakunta hyväksyttiin International Lutheran Councilin jäseneksi aiemmin tänä syksynä. Voit lukea uutisen tapahtumasta täältä.

Hiippakuntakokous alkaa

Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksella oli käsiteltävänään hiippakuntajärjestyksen päivittäminen. Kuin huomaamatta Lähetyshiippakunta täytti viisi vuotta keväällä 2018. Kokemusta hiippakuntajärjestyksen toimivuudesta on kertynyt sen verran, että ensimmäiset korjaukset järjestykseen oli mielekästä tehdä. Mitään suurempaa rakenteellista remonttia ei kokoukseen tuotu, sillä hiippakuntajärjestys on osoittautunut vuosien saatossa hyvin laadituksi. Yksittäisten tarkennusten lisäksi hiippakuntajärjestykseen tehtiin kaksi isompaa muutosta.

Lähetyshiippakunta luterilaisena kirkkona

Ensimmäinen isompi tarkennus liittyi hiippakuntajärjestyksen ensimmäisessä luvussa määriteltyyn tunnustukseen ja olemukseen. Toisen ja kolmannen pykälän tekstin muotoiluja haluttiin tarkentaa siten, että Lähetyshiippakunnan kirkollinen luonne on selvemmin kirjoitettu auki. Aiemmin hiippakuntajärjestyksessä puhuttiin kirkollisesta rakenteesta ja olemusta määriteltiin suhteessa Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, mikä on selkeästi perustamisasiakirjaan kuuluva määrittely. Muutoksen perusteluteksti avaa kokonaisuutta:

”Aihetta hiippakuntajärjestyksen tarkistamiselle antaa myös Lähetyshiippakunnan piirtyminen esiin luterilaisena kirkkona niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Olemme solmineet kirkollisen yhteyden kolmen kirkon kanssa: Missionsprovinsen i Sverige, Det evangeliska-lutherske Stift i Norge ja Lutheran Church Canada. Lisäksi on käynnissä useita kirkolliseen yhteyteen tähtääviä keskusteluja muiden kirkkojen kanssa – myös Suomessa. Lisäksi Lähetyshiippakunta on hyväksytty tunnustuksellisten luterilaisten kirkkojen yhteistyöelimen International Lutheran Councilin jäseneksi vuoden 2018 syksyllä.

Näissä kirkolliseen yhteyteen tähtäävissä keskusteluissa olemme painottaneet kahta asiaa. Yhtäältä sitä, että Lähetyshiippakunta on luterilainen kirkko, joka itsenäisesti vastaa toiminnastaan ja taloudestaan sekä päätöksenteostaan. Toisaalta olemme tuoneet esille sen, että emme ole nähneet tarvetta rekisteröityä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi.”

Toinen ja kolmas pykälä hyväksyttiin seuraavasti:

2 § Lähetyshiippakunta on luterilainen kirkko Suomessa. Se on osa ”yhtä, pyhää, yhteistä ja apostolista kirkkoa” joka tunnustetaan kirkon uskontunnustuksissa. Sitä koskevat Jumalan sanassaan kirkolle antamat velvollisuudet ja lupaukset. Augsburgin tunnustuksen 7. artiklan määritelmän mukaan siinä hoidettujen armonvälineiden tähden ja voimasta se on todellisesti kirkko.

3 § Lähetyshiippakunta jatkaa osaltaan Suomessa vaikuttanutta luterilaista uskoa ja seurakunnallista elämää.

Korjatussa muotoiluissa Lähetyshiippakunnan kerrotaan nyt selkeästi olevan luterilainen kirkko. Emme määrittele historiallista jatkumoamme toisista kirkoista käsin, vaan suhteessa siihen luterilaiseen uskoon ja seurakunnalliseen elämään, joka Suomessa on vaikuttanut.

Järjestäytymismuoto pysyy rekisteröimättömänä yhdistyksenä muutoksesta huolimatta. Rekisteröityminen uskonnolliseksi yhdyskunnaksi ei ole toimintasuunnitelmassa.

Papin kutsuminen

Toinen isompi muutos hiippakuntajärjestykseen tehtiin pappien kutsumenettelyyn. Kohta oli aiemmin vajaa, joten koko kutsuprosessi piti kirjoittaa olemassa olevan kokemuksen perusteella uusiksi. Muutoksessa seurakunnan rooli kutsun antajana selkiytyy. Kutsumenettelyyn liittyvät vokaatiokeskustelut nousevat olennaiseen osaan. Tehtävänjako seurakunnan, dekaanin, piispan ja työnantajan välillä selkiytyvät.

Sääntömääräiset asiat

Hiippakuntakokouksessa päätettiin luonnollisesti myös sääntömääräisistä asioista. Vuoden 2017 toimintakertomus ja tilinpäätös hyväksyttiin. Samoin vuoden 2019 toimintasuunnitelma ja talousarvio hyväksyttiin ja hiippakuntaneuvoston erovuoroisten jäsenten tilalle tehtiin valinnat. Vuoden 2019 isoimmat muutokset liittyvät ulkolähetystyön kasvuun. Talousarviossa ulkolähetystyö kasvoi noin 57% vuoden 2018 talousarvion verrattuna. Lutherans in Africa -järjestö on entistä suurempi kumppani Lähetyshiippakunnalle. Mayn perheen työn rinnalle tulee Simojokien perheen työn tukeminen ja Lähetyshiippakunnan pastoreiden tekemät opetusmatkat Keniaan, Lutheran School of Theologyyn vakiintuvat. Isona uutena asiana toimintasuunnitelmassa vuodelle 2019 on myös Lähetyshiippakunnan kesäjuhlat elokuun ensimmäisenä viikonloppuna.

Pastori Eero Pihlava esittelee uuden hartauskirjan

Seuraa minua – Kirkkovuosi Jeesuksen seurassa

Kokouksen päätteeksi julkaistiin lähetyshiippakunnan uusi hartauskirja: Seuraa minua – kirkkovuosi Jeesuksen seurassa. Kirjatoimikunnan puheenjohtaja, pastori Eero Pihlava esitteli kirjan toimitusprosessia ja sisältöä. Kirja tuo kirkkovuoden tekstin sunnuntailta kotien viikkohartauksiin. Uusi kirja on saatavilla seurakuntien kirjapöydiltä ja Lähetyshiippakunnan kaupasta.

 

Teksti: Sami Niemi, hiippakuntasihteeri

Kuvat: Pastori Janne Koskela

Muokkaus 20.11.2018 kello 19.30. Korjattu Det evangeliska-lutherske Stift i Norge oikeaan muotoon.