Jumalanpalvelus elämäksi, seurakunta kodiksi!

Usein kysyttyä

Tältä sivulta löydät usein usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin.

Lisätietoa hiippakunnasta löydät mm. vasemmanpuoleisesta valikosta otsikon ”Tietoa Lähetyshiippakunnasta” alta

Hiippakunnan perustaminen

Ketkä perustivat Lähetyshiippakunnan?

Lähetyshiippakunnan perustivat 17.3.2013 25 seurakuntaa valtuutettujen edustajiensa välityksellä. Nämä seurakunnat olivat syntyneet pääasiassa vuonna 2000 perustetun Suomen Luther-säätiön työn tuloksena.

Miksi sillä on tällainen nimi?

Suomen evankelisluterilainen kuvastaa lähetyshiippakunnan jatkuvuutta suomalaisen luterilaisuuden suhteen. Lähetyshiippakunta ei ole julistamassa uutta oppia tai luomassa vanhalle luterilaisuudelle vierasta seurakunnallista elämää, vaan liittyy siihen evankelisluterilaiseen uskoon jota Suomessa on tunnustettu jo kauan ennen meitä.

Lähetyshiippakunnaksi sitä kutsutaan siksi, että sen tarkoitus ei ole vain vaalia perinteitä ja säilyttää oppia, vaan myös saarnata, kutsua ja levittää evankeliumia niin suomessa kuin muissakin maissa. Evankeliumi luo aina lähetyksen ja terve seurakunta on aina lähettävä seurakunta. Samalla on ymmärrettävä että Suomessa yhä harvempi tuntee evankeliumin ja uskoo Kristukseen vapahtajanaan; maamme on tulossa ja suurelta osin tullut jo lähetyskentäksi. 

Hiippakunnaksi sitä nimitetään siksi, että se on 1) useasta seurakunnasta koostuva kirkollinen rakenne, jota 2) johtaa piispa. Tällaista kutsutaan kirkollisessa sanastossa hiippakunnaksi; nimi viittaa piispan asun päähineeseen eli hiippaan. Yhden piispan kaitsema alue on hiippakunta.

Miten hiippakunta eroaa herätysliikkeistä?

Monet herätysliikkeet tekevät arvokasta työtä julistuksessa, sielunhoitotyössä ja lähetyskentillä. Ne eivät kuitenkaan oman toiminta-ajatuksensa mukaisesti ole halunneet perustaa seurakuntia, vaan ovat mieltäneet tehtävänsä toisin. Tästä johtuen ne ovat kiinni Suomen ev.lut. kirkon hallintorakenteessa, taloudessa ja toimintamuodoissa. Lähetyshiippakunta ja sen seurakunnat sen sijaan tarjoavat kokonaisvaltaisen seurakuntayhteyden, siihen sisältyvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen.

Hiippakunnan seurakunnat kutsuvat pastorinsa, hiippakunnan piispa vihkii ja kaitsee pappeja, seurakuntien yhteyteen voidaan kastaa ja niiden jäseneksi liittyä. Vastaavasti seurakunnan jäsenet kantavat vastuun taloudesta ja toiminnasta. Useiden herätysliikkeiden piirissä on nähtävissä merkkejä kehityksestä kohti seurakunnallisempaa toimintaa mm. perustettujen jumalanpalvelusyhteisöjen kautta. Lähetyshiippakunta haluaa tehdä yhteistyötä kaikkien luterilaista kirkollista uudistusta haluavien kanssa.

Mitä ovat hiippakunnan perustaneet seurakunnat?

Nämä seurakunnat ovat itsenäisiä jumalanpalvelusyhteisöjä, joissa ihmiset kokoontuvat säännöllisesti rukoilemaan, kuulemaan evankeliumin saarnaa, nauttimaan ehtoollisen lahjan ja kokemaan näin kristittyjen yhteyttä. Seurakunnat ovat järjestäytyneet yhdistyspohjaisesti. Niillä on oma nimi ja ne vastaavat itse toiminnastaan. Ne ovat kutsuneet itsellensä pastorin, joka kantaa hengellistä vastuuta seurakunnasta. Jäsenyys seurakunnassa ei perustu asuinpaikkaan. Ne ovat näin malliltaan henkilöseurakuntia.

Onko Lähetyshiippakunta itsenäinen kirkko?

Lähetyshiippakunta on osa ”yhtä, pyhää, yhteistä ja apostolista kirkkoa”, joka tunnustetaan kirkon uskontunnustuksissa.

Luterilaisen tunnustuskirjojen mukaan kirkon kirkoksi varsinaisesti tekevät puhtaasti julistettu evankeliumi ja oikein toimitetut sakramentit. Siksi Lähetyshiippakunta siinä hoidettujen armonvälineiden tähden ja voimasta on todellisesti kirkko.

Järjestäytymismuodoltaan hiippakunta on rekisteröimätön yhdistys. Lähetyshiippakunta ei ole rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta.

Jäsenyys hiippakunnassa

Miten voin liittyä Lähetyshiippakuntaan?

Lähetyshiippakunta jäseneksi voi tulla liittymällä jonkin sen seurakunnan jäseneksi. Kristitty ei ole tarkoitettu elämään yksin. Jokainen tarvitsee seurakuntayhteyden. Se tarkoittaa osallisuutta Jumalan sanan saarnasta, ehtoollisesta, kasteesta ja paimenhoidosta. Siihen kuuluu myös liittyminen seurakunnan jäseneksi. Jäsenyys ilmaisee itselle ja muille, että minä kuulun tähän seurakuntaan.

Seurakunnan jäseneksi voidaan ottaa evankelisluterilaista uskoa tunnustava kastettu, joka tahtoo uskossaan ja elämässään sitoutua evankelisluterilaiseen tunnustukseen.

Seurakunnan jäsenyyttä haetaan kirjallisesti ja hakemuksen hyväksymisestä päättää seurakunnan hallitus. Ole rohkeasti yhteydessä lähiseurakuntasi pastoriin!

Olen eronnut Suomen ev.lut. kirkosta. Mitä kristillisiä toimituksia voin pyytää Lähetyshiippakunnassa?
Lähetyshiippakunnan seurakunnan yhteydessä voi kulkea koko elämän matkan. Se antaa osallisuuden jumalanpalveluselämään, kristittyjen yhteyteen ja kirkollisiin toimituksiin. Lähetyshiippakunnan paimenet palvelevat seurakuntalaisia pyhissä toimituksissa kuten kaste, konfirmaatio, avioliittoon siunaaminen ja hautaan siunaaminen.
Voiko Suomen ev.lut. kirkon jäsen kuulua Lähetyshiippakunnan seurakuntaan?

Kyllä voi. Lähetyshiippakunta haluaa vaalia yhteyttä niihin Suomen ev.lut. kirkon jäseniin ja työntekijöihin, jotka käytännössä haluavat elää ja toimia tunnustukselliselta luterilaiselta pohjalta.

Voiko Suomen ev.lut. kirkosta eronnut liittyä Lähetyshiippakunnan seurakuntaan?

Kyllä voi. Lähetyshiippakuntaa haluaa tarjota luterilaisen vaihtoehdon ja seurakuntayhteyden niille, jotka eivät voi uskonopillisista ja omantunnon syistä kuulua enää Suomen ev.lut. kirkkoon, mutta haluavat uskoa ja elää luterilaisen uskon pohjalta.

Lähetyshiippakunnan toiminta

Kuinka paljon seurakuntia ja jäseniä hiippakuntaan kuuluu

Kesäkuussa 2016 Lähetyshiippakuntaan kuului 32 seurakuntaa, joissa jäseniä oli noin 1800.

Seurakunnant löydät täältä: Lähetyshiippakunnan seurakunnat

Lisää tilastotietoa Lähetyshiippakunnan seurakunnista: Lähetyshiippakunnan tilastot

Kuka tai ketkä lähetyshiippakunnassa käyttävät valtaa?

Hiippakunnassa päätöksenteko ja vallankäyttö on hajautettu ja rajattu. Perustavin taso on hiippakuntakokous. ”Hiippakunnan ylintä päätösvaltaa käyttää hiippakuntakokous.” (5 luku 1 §) Hiippakuntakokous koostuu pääosin seurakuntien lähettämistä maallikkoedustajista sekä seurakuntapapistosta. Siellä päätettyjen asioiden toteuttamisesta ja käytännön hallinnosta vastaa  kokouksen valitsema hiippakuntaneuvosto. Papiston kaitsennassa, teologisissa ratkaisuissa sekä kurinpidollisissa asioissa hiippakunnassa valtaa käyttävät hiippakunnan piispa sekä piispan apuna toimiva konsistori. Lähetyshiippakunnan juoksevista asioista ja hallinnosta vastaa hiippakunnan kanslia, jota johtaa hiippakuntadekaani, joka palvelee yhdessä hiippakuntasihteerin ja kansliasihteerin kanssa.

Miten hiippakunnan talous järjestetään?

Lähetyshiippakunnan toiminnan rahoittavat yksinomaan sen piiriin kuuluvat seurakunnat vapaaehtoiskannatuksen pohjalta.

Mitä hiippakunta tekee?

”Lähetyshiippakunta toteuttaa kirkon Herraltaan saamaa lähetystehtävää tukemalla seurakuntia, niiden pastoreita ja kaikkia kristittyjä oikean uskon levittämiseksi, säilymiseksi ja uudistumiseksi, kristillisen elämän elpymiseksi ja vahvistumiseksi ja kristillisen rakkaudenpalvelun ja diakonian toteutumiseksi.” (Hiippakuntajärjestys 2 luku 1 §)

Tekeekö Lähetyshiippakunta Lähetystyötä ulkomailla?

Kyllä tekee. Ulkolähetyskohteisiin voi tutustua tarkemmin täältä.

Lähetyshiippakunnan yhteydet

Mikä on Lähetyshiippakunnan suhde Luther-säätiöön?

Suomen Luther-säätiö on perustanut vuodesta 2000 alkaen jumalanpalvelusseurakuntia. Tämä työ on luonut pohjaa Lähetyshiippakunnan syntymiselle. Luther-säätiö jatkaa hiippakunnan yhtenä taustayhteisönä toimintaansa monien hiippakunnan toimivien pappien työnantajana ja talouden hoitamisessa. Luther-säätiö on hiippakunnan tukijäsen ja haluaa olla mukana hiippakunnan rakennustyössä

Mikä on Lähetyshiippakunnan suhde Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon?

Lähetyshiippakunta on syntynyt Suomen evankelis-luterilaisen kirkon parissa, mutta se ei ole osa sen hallintorakennetta. Lähetyshiippakunta syntyi hengellisessä hätätilanteessa Suomen ev.lut. kirkossa ja katsoo osaltaan jatkavansa sen hengellistä perinnettä. Tämä näkyy usealla eri tavalla. Hiippakunta pitäytyy samaan raamatullis-tunnustukselliseen oppipohjaan kuin mikä on Suomen ev.lut. kirkkokin tunnustuspohja. Sen jumalanpalveluselämä rakentuu samaan liturgiseen traditioon. Piispallisesti johdettu hiippakuntarakenne itsessään myös edustaa samaa historiallista jatkuvuutta kuin Suomen ev.lut. kirkossa on vallinnut. Lisäksi moni Lähetyshiippakunnan seurakuntien jäsen kuulu myös Suomen ev.lut. kirkkoon. Näin Lähetyshiippakunta kantaa osaltaan vastuuta niistä ev.lut. kirkon jäsenistä, jotka ovat jätetty hengellisesti kodittomiksi omassa kirkossaan.

Mitkä ovat Lähetyshiippakunnan kansainväliset yhteydet?

Lähetyshiippakunta allekirjoitti 7.11.2015 kirkollista yhteyttä ja yhteistyötä koskevan asiakirjan sisarhiippakuntien kanssa Ruotsissa (Missionsprovinsen i Sverige)  ja Norjassa (Det evangelisk-lutherske stift i Norge).

Lähetyshiippakunta neuvottelee kirkollisesta yhteydestä solmimisesta usean luterilaisen kirkon kanssa.

Lähetyshiippakunta on myös hakemassa jäsenyyttä International Lutheran Councilista (ILC).