Jumalanpalvelus elämäksi, seurakunta kodiksi!

”Minä olen Herra, sinun Jumalasi”

Olin hiljattain kuuntelemassa opetusta ensimmäisen laintaulun käskyistä. Tämän opetuksen tiimoilta keskusteluun nousi ajatus, että kaikissa uskonnoissa olisi pohjimmiltaan sama jumala. Tämä ajatushan johtaisi siihen, että pääsisit taivaaseen, edustit sitten mitä uskontokuntaa tahansa. Keskustelu kävikin kiivaana, onneksi sen puolesta, että kristinuskon Jumala on ainoa oikea Jumala, joka ei hyväksy rinnalleen muita jumalia.

Minä, Herra, se on minun nimeni, minä en anna kunniaani toiselle enkä ylistystäni epäjumalille (Jes. 42:8).

Raamatun pohjalta voimme todeta, että ei ole olemassa muita kuin se Jumala, josta Sana puhuu. Eikä Hän hyväksy rinnalleen (saati sitten tilalleen) ketään muuta. Käskyopetuksen kuluessa keskusteluun nousi myös erilaisten jumaluuksien olemassaolo. Raamatussahan puhutaan Baalista, Molokista ja muista epäjumalista, joiden puoleen israelilaisetkin harhautuivat vaelluksensa aikana. Nämä jumaluudet eivät kuitenkaan ole muuta kuin ihmisten keksintöä ja tekoa, olivatpa sitten puisia tai kivisiä. Niissä ei ole henkeä, eivätkä ne pysty tekemään mitään ihmisten hyväksi.

Mitä nyt epäjumalille uhratun lihan syömiseen tulee, niin tiedämme, ettei maailmassa ole yhtään epäjumalaa ja ettei ole muuta Jumalaa kuin yksi (1.Kor. 8:4).

Paavalikin opettaa Korinttolaiskirjeessä, että Jumala on yksi. Epäjumalat ovat vain ihmisten keksintöä ja joka niihin turvaa, heittää elämänsä hukkaan. Raamatussa epäjumalat ovat hyvin konkreettisia ihmisille, jotka niitä palvovat. He suorittavat uhrimenoja ja käyvät kumartamassa epäjumalankuvia. Tänä päivänä ja meidän kulttuurissamme epäjumalia on kuitenkin vaikeampi tunnistaa. Epäjumalana voivat toimia raha, ruoka, päihteet, jopa muut ihmiset, joiden varaan rakennat elämäsi. Liiallinen luottamus mihin tahansa muuhun kuin elävään Jumalaan on epäjumalanpalvelusta.

Mikä siis neuvoksi, jos huomaat, että joku tai jokin elämässäsi on nousemassa epäjumalan asemaan? Vastauksen voi löytää muun muassa seuraavasta psalmista, jossa Jumala sanoo:

”Koska hän riippuu minussa kiinni, niin minä hänet pelastan; minä suojelen hänet, koska hän tuntee minun nimeni. Hän huutaa minua avuksensa, ja minä vastaan hänelle, minä olen hänen tykönänsä, kun hänellä on ahdistus, minä vapahdan hänet ja saatan hänet kunniaan.” (Ps. 91: 14-15.)

Pauliina Lahti
Nehemian luterilainen seurakunta
Joensuu