Seurakuntien yhteisöllisyyttä vahvistetaan
12.12.2024
Seurakuntien musiikkityöstä kiinnostuneet kokoontuivat lauantaina Koinoniassa. Kuva: Janne Koskela
Lähetyshiippakunnan musiikkityön toimikunta kutsui seurakuntien kanttoreita ja muita musiikkityössä mukana olevia tapaamiseen Koinonia-keskukseen lauantaina 23.11.24. Yhteisellä lounaalla – kiitos emännille! – aloitettuun päivään saapuikin parikymmentä musiikki-ihmistä pääasiassa pääkaupunkiseudulta, mutta muutamia myös eri puolilta maata, yksi Sodankylästä asti!
Lounaan jälkeen varsinainen ohjelma aloitettiin pastori Janne Koskelan toimittamalla Ad sextam -hetkipalveluksella.
Musiikkityön kuulumisia kertoi ja päivän ohjelmaan johdatteli toimikunnan puheenjohtaja Anneli Vaahtoranta. Samassa yhteydessä kiitoksin ja kukin muistettiin Miikkael Halosta, joka on toiminut ansiokkaasti Kesäjuhlan musiikkivastaavana niin säveltäjänä, sovittajana, muusikkona kuin yleisorganisaattorina viime vuosina. Syksyllä 2023 muodostetun Musiikkityön toimikunnan puheenjohtajan tehtävää Miikkael on hoitanut ensimmäisen toimintavuoden ajan. Miikkael on nyt siirtymässä toistaiseksi syrjään tästä vastuutehtävistä.
Janne Koskelan johdolla tutustuttiin uuteen messuohjelmaan, joka on tarkoitus ottaa seurakunnissa käyttöön uuden kirkkovuoden alkaessa tai lähiviikkoina sen alettua. Todettiin, että isoja muutoksia entiseen ei ole tulossa, mutta joissakin kohdin on entistä enemmän valinnan mahdollisuuksia. Pastorit ja seurakunnat voivat näin ollen paikallisesti päättää sopivista toteutustavoista.
Jussi-Pekka Rauha esitteli uusia virsisuosituksia. Kuva: Janne Koskela
Luterilaisia virsiä -kirjan käyttöä helpottamaan Musiikkityön toimikunta on laatinut kaksikin virsisuosituslistaa. Toisessa listassa on luetteloitu kirkkovuoden eri sunnuntaille ja pyhäpäiville sopivia virsiä, toiseen listaan on järjestetty virsiä raamattuviitteiden mukaan. Näitä apuvälineitä ovat olleet laatimassa lähinnä Jussi-Pekka Rauha Seinäjoelta sekä Mari ja Petri Hiltunen Kouvolasta. Raamattuviitelistauksen on tehnyt Marja Simojoki Seinäjoelta. Nämä dokumentit on tarkoitus saada kaikkien nähtäville Lähetyshiiippakunnan nettisivuille lähiaikoina. Virsisuosituslistoja kokoontuneelle väelle esitteli Jussi-Pekka Rauha.
Erkki Pitkäranta luennoi seurakuntaveisuun kehittymisestä. Kuva: Janne Koskela
Erkki Pitkäranta johdatteli tiiviissä ja erittäin opettavaisessa esityksessään ymmärtämään seurakuntaveisuun kehittymistä alkukirkon ajoista nykyiseen Suomen ev. lut. kirkossa käytössä olevaan virsikirjaan asti. Esityksen kuluessa laulettiin yhdessä eri aikojen virsiä. Ensimmäinen oli Aurelius Ambrosiuksen 300-luvulta peräisin olevaan tekstiin perustuva ja keskiaikaisella melodialla veisattava virsi 549. Viimeisenä laulettiin F. G. Hedbergin virsi 123 (sävelmä kansantoisinto Sortavalasta), joka on otettu suomalaiseen virsikirjaan v. 1938.
Kimmokkeena Erkki Pitkärannan esitykselle on ollut ensimmäisen luterilaisen laulukirjan (Achtliederbuch) julkaisemisen 500-vuotisjuhlavuosi. Myös Erkki Pitkärannan esitelmä on tarkoitus saada nähtäville Lähetyshiippakunnan nettisivuille.
Päivän aikana nautittiin musiikin lisäksi pöydän antimista. Kuva: Janne Koskela
Musiikkipäivän lopuksi oli halukkaille lyhyt opetustuokio. Vapaan keskustelun jälkeen iloittiin yhteisestä uskosta ja musiikin lahjasta harjoittamalla neliäänistä virsilaulua. Ennen kotimatkaa hiljennyttiin Vesper-hetkipalvelukseen.
Ehkä ensi vuonna uudelleen!
”Nyt laulan sydän täynnä iloa Kristuksen, kuninkaani kunniaa. Huuliltaan virtaa vapaa armahdus. Se kurjan ikuinen on omaisuus.” LV 803:1
Teksti: Vesa Vaahtoranta
Tässä on uusi käsiohjelma, joka otetaan messuissamme käyttöön talven aikana. Kuva: Janne Koskela
Vaikka luterilaisen messun liturgialla on yli kahden tuhannen vuoden pituiset perinteet, se on silti elävää ja jokainen sukupolvi tuo siihen omat muutoksensa. Viimeisten parin vuoden aikana Lähetyshiippakunnan konsistorin asettama liturgiatyöryhmä on perehtynyt kirkkomme messujärjestykseen, tutkinut ja tarkastellut sen sisältöä, taustaa ja liturgian eri osien teologisia painotuksia. Selvitystyön tuloksena laadittu uusi messujärjestys säilyy pitkälti samanlaisena kuin edeltäjänsä, mutta joitakin muutoksia on toki luvassa. Uudistetun messujärjestyksen mukaista jumalanpalvelusta ryhdytään seurakunnissa viettämään talven aikana.
Esko Murto oli yksi messujärjestystä uudistaneista pastoreista. Kuva: Sami Niemi
Pastoreista koostuneen liturgiatyöryhmän jäsen Esko Murto kertoo, että uusi messujärjestys tuo mukanaan muutaman pienen muutoksen, jotka koskevat esimerkiksi Raamatun lukukappaleiden välistä musiikkia ja seisomista tiettyjen liturgian osien aikana.
Vanhan ja Uuden Testamentin lukukappaleiden välissä oleva tuttu vastausmusiikki, joka alkaa virren sanoilla ”Sanasi, Herra, anna valoksemme” saa nyt rinnalleen muutaman vaihtoehdon. Ne vaihtelevat kirkkovuoden ajankohdan mukaan.
– Katsoimme, että messujärjestykseen on hyvä sisällyttää joitain asioita, joilla kirkkovuoden eri vaiheet tulevat liturgiassa esiin muutoinkin kuin vain joidenkin osien poisjättämisenä, Murto kertoo ratkaisun taustoista.
Toinen muutos on askel kohti rukouskäytäntöä, joka monelle saattaa olla tuttu ulkomaan matkoilta: Seurakunta seisoo messun alussa päivän rukouksen aikana ja myöhemmin myös ehtoollisrukouksessa Pyhä-hymnistä aina ehtoollisen jakamiseen asti. Murron perustelu tälle käytännölle on yksinkertainen:
– Seisomisen suhteen ajattelemme, että osoitamme siten kunnioitusta ehtoollisessa läsnä olevalle Kristuksen ruumiille ja verelle.
Hänen mukaansa suomalais–skandinaavisessa jumalanpalveluksessa istutaan todella paljon, jos sitä verrataan muiden kirkkojen messun viettoon.
– Toki emme ajattele, että kaikkea pitää kopioida ulkomailta, koska se olisi lähtökohtaisesti jotenkin hienompaa. Vertaaminen antaa kuitenkin hyvän kannustimen miettiä omia tapoja, Murto pohtii.
Pastori Murto on liturgiatyöryhmän työskentelyn päätteeksi vastannut myös uuden messujärjestyksen mukaisen käsiohjelman saattamisesta painokuntoon. Murto kertoo, että messun käsiohjelman ulkoasua on hiottu, ja pientä stilisointia on tehty siellä täällä. Murto esitteli painotuoreen käsiohjelman viime lauantaina Lähetyshiippakunnan hiippakuntakokouksessa. Parhaillaan uusia käsiohjelmia jaetaan seurakuntiin. Jokainen seurakunta käy pappinsa johdolla läpi uuden messujärjestyksen ja ottaa sen omaan tahtiinsa käyttöön sitten, kun siihen on riittävästi tutustuttu.
