Piispa Juhana Pohjola (keskellä) vihki lauantaina paimenvirkaan Lorenzo Murronen (edessä vasemmalla) and Joshua Salasin (edessä oikealla). Kuva: LCMS/Erik M. Lunsford)

Paavi Leo XIV:n valinnan jälkimainingit olivat vielä menossa, kun toinen kirkkohistoriaan jäävä tapahtuma järjestettiin Roomassa. Rooman luterilaisessa seurakunnassa piispa Juhana Pohjola vihki kaksi nuorta miestä paimenvirkaan. Lorenzo Murone ja Joshua Salas saivat pappisvihkimyksen hienossa juhlassa. Paikalla oli suuri joukko luterilaisia pappeja antamassa Raamatun sanoin matkaviittoja vihittäville. Yksi heistä oli Vatikaanissa tutkijana työskentelevä pastori Sebastian Grünbaum. Seurakuntaa oli kokoontunut noin 100 henkeä keskellä Roomaa Via del Teatro Valle 27:ssä sijaitsevaan vanhaan baptistikirkkoon. Ordinaatiomessu oli huolellisesti valmisteltu. Messuun saattoi osallistua upean englannin ja italian kielellä laaditun käsiohjelman avulla. Messussa saarnasi Missouri-synodin Euroopan työn johtaja Rev. Dr. David Preus. Hän totesi, että paimenet eivät edusta itseään ja ajatuksiaan. He ovat Kristuksen suuna seurakunnalle. Jotta se onnistuu, on kuunneltava Kristuksen sanoja. Paimen on myös palvelija Herransa mallin mukaan.

Tie kohti juhlaa

Juhla oli monien rukousten vastaus ja vuosien ponnistelujen tulos. Vihityt Lorenzo Murrone ja Joshua Salas löysivät luterilaisuuden kuusi vuotta sitten YouTuben kautta. Eri reittien kautta he saivat yhteyden amerikkalaisiin Missouri-synodin (LCMS) lähetteihin Michael ja Nancy Morizioon, jotka ohjasivat nuoret miehet eteenpäin LCMS:n englanninkieliseen pappisseminaariin Latvian Riikaan. Riian seminaarissa opiskeli myös heidän kurssitoverinsa, turkulainen Pyhän Paavalin seurakunnan jäsen Aaron Sahipakka, joka myös osallistui vihkimisjuhlaan. Samaan aikaan, kun Joshua ja Lorenzo aloittivat opintonsa, Roomaan lähetettiin pastori Tyler McMiller, joka on hoitanut seurakuntaa siellä nyt neljän vuoden ajan. Neljän vuoden opintojen jälkeen nämä nuoret miehet vihittiin virkaan ja valtuutettiin julistamaan Jumalan sanaa ja jakamaan sakramentteja Roomassa. Kunnioittaen eurooppalaista kristillistä perintöä LCMS:n lähetysjohtaja David Preus pyysi piispa Juhana Pohjolaa toimittamaan vihkimyksen. Italian tunnustuksellinen luterilainen kirkko halusi seurata kirkkojärjestyksensä mukaisesti piispallista järjestystä.

– Oli suuri etuoikeus olla siunaamassa ja lähettämässä nämä nuoret miehet Kristuksen evankeliumin palvelukseen. Saamme olla tukemassa heitä kirkon rakennustyössä. Herra on uskollinen eikä hän sanansa mukaan pidä halpana pienten alkujen päiviä. Muistakaamme tätä Herran istutusta rukouksissamme, piispa Juhana rohkaisee.

Katolinen ja apostolinen juhla

Ordinaatiomessu ilmensi Kristuksen kirkon katolisuutta ja apostolisuutta monella eri tavalla. Ensinnäkin sitä vietettiin kaupungissa, jossa apostolit Pietari ja Paavali molemmat palvelivat saarnaamalla sanaa ja rakentamalla seurakuntia. Toiseksi juhlaa vietettiin julistaen samaa uskoa ja tunnustusta, joka näillä varhaisilla kristityillä oli – uskoa, jonka he opetuksensa ja kirjoitustensa kautta jättivät meille perinnöksi. Kolmanneksi juhlaa vietettiin eri kieliä puhuvien ja eri kansallisuuksia edustavien osallistujien kesken: paikalla oli italialaisten lisäksi amerikkalaisia, luterilaisia pastoreita ympäri Eurooppaa ja vihkijänä toimi suomalainen piispa. Messussa oli läsnä kutsuvieraita myös toisista kirkkokunnista.

Juhlaan osallistunut Erkki Pitkäranta jakoi kokemuksiaan:

– Seurakuntalaulu oli vahvaa. Liturginen laulu aivan erinomaista. Oli puhuttelevaa, kun seurakunta vastasi vastasi piispan kysymykseen, otatteko vastaan nämä paimenet voimallisesti: ”me otamme heidät”.

Merkkipaalu

Juhlat jatkuivat myös pappisvihkimysmessun jälkeen. Kuva: Juhana Pohjola

Pappisvihkimys on merkkipaalu kristilliselle kirkolle Italiassa. Vaikka maassa on lukuisia kristillisiä seurakuntia, kirkkokuntia sekä 2000 vuotta vanha kristillinen historia, luterilaisuudella on silti jotain ainutlaatuista annettavaa. Roomassa seurakunnassa myös mukana palveleva pastori Sebastian Grünbaum kommentoi vihkimystä:

– Meidän suuri aarteemme on julistettu Kristuksen evankeliumi syntien anteeksiantamuksesta ilman ehtoja – jokaiselle syntiselle. Tämä on se, mitä haluamme tuoda. Tästä me itse elämme. Kuten olemme Suomessa oppineet: seurakunta, jossa evankeliumia puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan, ei ole vaihtoehto – se on elinehto. Tämän vihkimyksen myötä voidaan sanoa, että Italiassa ei ole ainoastaan tällaisia seurakuntia, vaan myös paikallisia pappeja. Tämä mahdollistaa kirkon mission aivan uudella tavalla. Uudet pastorit eivät ainoastaan tunne luterilaista teologiaa – he tuntevat myös kielen, hahmottavat kulttuurin haasteet, tuntevat ihmisiä ja osaavat soveltaa kaiken tekemisensä aivan eri tavalla kuin ulkopuolelta tulevat.