Muistoksi: Helge Hildén (1929-2024)

Muistokirjoitukset
17.1.2025

På säker grund – tälle perustalle

”En annan grund kan ingen lägga, än den som lagd, nämligen Jesus Kristus”, 1 Kor 3:11.

Rovasti Helge Hildén sai taivaskutsun 9.4.2024. Hän oli syntynyt vuonna 1929 Itä-Uudellamaalla Sipoossa, tuli ylioppilaaksi 1947 ja vihittiin papiksi Porvoossa 1952. Hän toimi pappina sekä suomenkielisissä että ruotsinkielisissä  seurakunnissa ja siirtyi sitten   ruotsinkielisen Evankeliumiyhdistyksen  (SLEF)  toiminnanjohtajaksi  vuosiksi 1968-1978. Siitä tehtävästä hän siirtyi eteläiseen ruotsinkieliseen seurakuntaan Helsingissä, ensin kappalaiseksi ja sitten kirkkoherraksi. Eläkkeelle hän jäi 1992.

Helge Hildén  lähti mukaan Paavalin synodin toimintaan. Hänen kutsumanaan ja piispa Olavi Rimpiläisen johdolla kokoonnuimme vuoden 1988 alussa Johanneksen seurakunnan huoneistoon tekemään ns. ajo-ohjeet naispappeuden toteuduttua kansankirkossa. Pohjapaperia tehdessäni keskustelin myös Helge Hildénin kanssa. Hän olisi halunut piispa Bo Giertzin traktaatin mukaista perusteellisempaa ajo-ohjetta. Mutta kokouksemme päätyi  vaatimattomampaan,väistymiskäytäntöä painottavaan opastukseen ”Apostolinen tie uudessa tilanteessa”.

Kun Paavalin synodi piti perinteiset Paastonajan kirkkopäivät Naantalissa 1996, Helge Hildén  piti messun jälkeen esitelmän Lutherin raamatullisuudesta otsikolla ”Jakamaton kuin matemaattinen piste”. Mitä syvällisimmässä esityksessään hän päätyi toteamaan Lutherin ajan kirkosta, ettei pahinta ollut erehtyväisyys: ”Lankeemus oli, että kirkko ei nähnyt enää velvollisuudekseen argumentoida Raamatulla.” Siirtyessään lopuksi ajankohtaisiin kysymyksiin Hildén kertoi oman hiippakuntansa satavuotisesta perinteestä eli ”liberaalis-humanistisesta pohjavireestä”, jossa varotaan erityisesti totuuskysymystä. ”Kiellettyjä ovat raamattukysymys, vanhurskauttamiskysymys, sakramenttioppi… puhumattkaan sellaisista kuin naispappeus…” Hildén jatkaa hiippakuntansa kuvausta: ”Yksi uskonkappale on vahvasti voimassa: ei pidä taistella.”  Hän toteaa, että polemiikin  karttelu vie kirkolta todistuksen hengen.

Ruotsinkielinen Evankeliumiyhdistys julkaisi tekemäni rippikoulukirjan (Tälle Perustalle) pastori Tord Carlstömin johdolla På säker grund, 1990. Käännöstyötä juhlimme Laulumiesten talolla. Keskustelimme myös siitä, miten kaikki herätysliikkeet ovat joutuneet kohtaamaan kansankirkon opillisen  muutoksen ja suoranaisen okkupaation. Helge Hildén totesi, että SLEFin kehitys näyttää kulkevan pois luterilaisesta tunnustuksellisuudesta kansankirkolliseen evankelikalismiin, jossa Kristus ja Raamattu on erotettu toisistaan. Mukautumisen tie on tapahtunut jopa Kenian lähetykselle  taloudellisen tuen hakemisen kautta kansankirkon seurakunnilta. Väärää suuntausta torjuakseen hän perusti mm. lehden Lutherläsaren.

Luther-säätiön perustamisen jälkeen Hildén osallistui messuihin kuntonsa mukaan Sipoosta käsin. Hän saapui  vaimonsa Sirkun kanssa myös Kesän päätösseuroihin Lindilään 2005.

Vuosien mittaan läheiseksi ystäväksi tuli Hämeenlinnan Pyhän Matteuksen seurakunnan aktiivi  Tapio Niemistö, joka uskollisesti kävi lähes kuukausittain Sipoossa tervehtimässä Hildéneitä. Piispa Matti Väisänen osallistui Helgen ruumiinsiunaukseen Sipoossa. Siunauksen toimitti Valon  kappelissa 4.5.2024 pastori Tord Carlström.

Päätän muistokirjoitukseni  Helgen Naantalissa pitämänsä esitelmän johtopäätöksiin, joissa hän halusi osoittaa, mikä on ”oikea aamenemme” Lutherin oppiin: ”Kirkon aamen Raamatulleen tulee selvimmin julki oikeassa jumalanpalveluksessa, uskontunnustuksessa ja virsissä. Kaikki nämä aamenet ovat ylistystä siitä, mitä ihmiset ’pyhinä uskovaisina ja karitsaisina, jotka kuuntelevat Paimenen ääntä’ ovat saaneet Jumalan kaikkinaisen sanan, synninpäästön, oikean opetuksen, ehtoollisen pyhän Kristus-osallisuuden ja pyhien yhteyden kautta.”

Rovasti Helgellä oli joka tilanteessa  selkeä ja kirkas ”aamen” ja siksi meillä on ihana toivo hänestä.

 

Sakari Korpinen
Apostoli Johanneksen seurakunta

Sakari Korpinen

Pastori

Salo ,