Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta perustettu

Suomen Luther-säätiön yhteydessä olevat 22 seurakuntaa yhdessä Laitilassa toimivan Aamoksen seurakunnan, Rauman Pyhän Marian seurakunnan ja Sodankylässä toimivan Elian seurakunnan kanssa perustivat lauantaina 16.3. Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan.

Juhlamessu pidettiin Lahdessa. Messussa liturgina toimi piispa Matti Väisänen ja saarnasi TT Anssi Simojoki. Jumalanpalveluksen päätökseksi kirkkokansa veisasi tulevaa kokousta ennakoiden: ”Taisteluun meidät varusta, voimassa Pyhän Henkesi. Rauniot kirkon rakenna, tee Jerusalem uudeksi.” (Luterilaisia virsiä 762, 2)

Messua seuranneessa kokouksessa perustamisasiakirjan allekirjoittivat ja hiippakunnan näin perustivat seurakuntien edustajat ja seurakuntien vastaavat pastorit. Hiippakunnan perustavat seurakunnat sekä niiden kaitsijana palvellut piispa Matti Väisänen ovat tähän asti toimineet osana Ruotsin ja Suomen lähetyshiippakuntaa (Missionsprovinsen i Sverige och Finland). Väisänen jättää tehtävänsä vihittyään uuden piispan virkaansa. Vihkimysmessu pidetään Helsingissä 4.5.2013.

– Suhde Missionsprovinseniin säilyy läheisenä tämän jälkeenkin, mutta uuden Lähetyshiippakunnan perustamisen myötä Suomeen syntyy itsenäinen kirkollinen rakenne, väistyvä piispa Väisänen toteaa.

Onko kyseessä ”uuden kirkon perustaminen”?

Hiippakunnan järjestäytyminen ei merkitse uuden uskonnollisen yhdyskunnan perustamista. Kokouksen hyväksymä perustamisasiakirja toteaa:

Kirkollisen jatkuvuuden ja kirkon tuntomerkkien mukaisen elämän turvaamiseksi – – seurakunnat järjestäytyvät hiippakunnaksi. Se säilyttää hiippakuntajärjestyksessään apostolisen uskon ja opin mukaisen kirkkojärjestyksen ja kirkko-oikeuden jatkuvuuden. Samoin kirkollisen jatkuvuuden vuoksi seurakunnat eivät tahdo tässä tilanteessa rekisteröityä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi, vaan toiminnan oikeudelliseksi pohjaksi valitaan järjestäytymismuoto, joka mahdollistaa niin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustukseen pitäytyville jäsenille kuin myös muille luterilaiseen uskoon tunnustautuville kristityille seurakuntayhteyden hiippakuntarakenteessa. 

Perustamiskokouksen yhteydessä Lähetyshiippakunnalle hyväksyttiin hiippakuntajärjestys. Hiippakunnan olemuksesta järjestys toteaa:

Lähetyshiippakunta on seurakuntien muodostama itsenäinen kirkollinen rakenne piispallisessa kaitsennassa. Se on osa ”yhtä, pyhää, yhteistä ja apostolista kirkkoa” joka tunnustetaan kirkon uskontunnustuksissa, jota koskevat Jumalan sanassaan kirkolle antamat velvollisuudet ja lupaukset, ja joka Augsburgin tunnustuksen 7. artiklan mukaisen määritelmän mukaan siinä hoidettujen armonvälineiden tähden ja voimasta on todellisesti kirkko. (1 luku 2§)

Suhteesta Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon lausutaan:

Lähetyshiippakunta on syntynyt Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa, ja se jatkaa sitä luterilaista uskoa ja seurakunnallista elämää, joka Suomessa on vaikuttanut, olematta kuitenkaan osa sen nykyistä hallintorakennetta. (3§)

Taustaa:

• Suomen Luther-säätiö on perustettu vuonna 1999 ja sillä on toimintaa 27 paikkakunnalla.
• Luther-säätiön seurakuntien lisäksi uutta hiippakuntaa perustamassa oli kolme muuta, itsenäistä jumalanpalvelusyhteisöä.
• Ruotsin ja Suomen lähetyshiippakunta (Missionsprovinsen) on ruotsalainen yhdistys, joka perustettiin 2004. Luther-säätiön seurakunnissa palvelee kahdeksan pappia, jotka ovat saaneet pappisvihkimyksen Ruotsissa.
• Matti Väisänen vihittiin piispaksi Suomeen vuonna 2010. Hän on vihkinyt 12 pappia virkaan.