Jumalanpalvelus elämäksi, seurakunta kodiksi!

Osaksi maailmanlaajaa luterilaista perhettä

Lähetyshiippakunta otetiin kuudentoista muun kirkon kanssa Kansainvälisen luterilaisen neuvoston (International Lutheran Council) jäseneksi Antwerpenissa 26.9.2018. Tämä järjestö on tunnustuksellisten luterilaisten kirkkojen yhteistyöelin. Kokouksen jälkeen siihen kuuluu viisikymmentäneljä jäsenkirkkoa. Kirkkojen yhteenlaskettu jäsenmäärä yli kaksinkertaistui sen ollessa nyt yli seitsemän miljoonaa luterilaista viidessä maanosassa. Uusia jäsenanomuksia on jo jonossa.

ILC:n vahva kehitys on hyvä ikkuna kristikunnan tilaan. Eteläisen pallonpuoliskon entiset lähetyskirkot kasvavat ja haluavat kunnon raamatullista opetusta. Pohjoisen pallonpuoliskon kirkot edustavat kutistuvia yhteisöjä tai pieniä jäännöksiä suurista teologisesti vesittyneistä kansankirkoista. Kiinnostus ILC:tä kohtaan nousee siitä, että sen kaiken keskuksena on Kristuksen armon evankeliumi eikä vain yleishumaani maailman parantaminen. ILC ottaa myös säännöissään kantaa elämän pyhyyden puolesta niin syntymättömien lasten kuin vanhusten kohdalla. Se tunnustaa avioliiton vain yhden miehen ja yhden naisen väliseksi. Se puolustaa Kristuksen asettamaa apostolista virkaa, joka uskottiin miehille koko seurakunnan palvelusta varten. Juuri näissä kysymyksissä pohjoisen kirkot ovat yhteiskunnasta tulevan ideologisen paineen alla murentuneet. Yhä useampi etelän kirkko ei kuitenkaan niele enää liberaaliteologista kolonialismia, jota esimerkiksi Luterilaisesta maailmanliitosta on ollut tarjolla yllin kyllin.

Teologian rapautuminen ja yhteiskuntien maallistuminen ei yksin selitä pohjoisten kirkkojen laskevaa kehitystä. ILC:n kantavana voimana toimiva Lutheran Church—Missouri Synodin jäsenmäärä laskee tunnustuksellisesta teologiasta huolimatta. Syy siihen ei ole evankelioinnin eikä lähetyksen puute, mutta demografiaa vastaan on vaikea taistella. Syntyvyyden romahtaminen länsimaissa ei ole vain työmarkkinoiden ja eläkejärjestelmien uhka vaan myös kirkkojen. Jos syntyvyys Missouri synodissa olisi pysynyt samana kuin vielä 1960-luvulla, sen jäsenmäärä olisi nyt nelinkertainen. Nyt käyrä laskee kohti kahta miljoonaa jäsentä. Käänteisestä kehityksestä kertoo ILC:hen liittynyt lähetystyön seurauksena syntynyt Madagascarin luterilainen kirkko, jossa nyt on jo neljä miljoona jäsentä. Siellä on seurakuntia enemmän kuin suuressa osaa ILC:n Euroopan kirkoissa jäseniä! Kristikunnan painopisteen kellahtaminen kohti etelää on tosiasia myös ILC:ssä.

Lähetyshiippakunnalle ILC:n jäsenyys on merkittävä askel. Se avaa meille innostavan näköalan. Olemme osa tunnustuksellista luterilaista kirkkoperhettä. Vaikka välillä tuntuisikin, että olemme outoja ja muukalaisia nimellisesti luterilaisessa maassamme, samalla tavoin uskovia ja tunnustavia luterilaisia löytyy miljoonia eri puolelta maailmaa. Jäsenyys avaa oven syvemmän yhteyden ja yhteistyön rakentamiseen monien kirkkojen kanssa esimerkiksi lähetystyötä ajatellen.

Se tuo myös eri tavalla lähelle maailmanlaajan luterilaisten kirkkojen ilot ja surut. Oli koskettavaa kuulla, miten Venezuelan luterilaiset kamppailevat maansa taloudellisen katastrofin ja joukkopaon keskellä. Oli puhuttelevaa saada raportti taifuunien tuhojen vaikutuksista Filippiineillä, jossa monet seurakuntalaiset ovat menettäneet kotinsa ja kirkkonsa. Oli rohkaisevaa kuulla, miten Etiopiassa suunnitellaan yli viidensadan lähetin lähettämistä ulkomaille evankeliumin työhön. Myös meidän olemassaolomme ja työmme oli suureksi rohkaisuksi monille.

Antwerpenissa kaksi augustinolaisluostarin munkkia vangittiin kesällä 1523. Heidän rikoksenaan oli Martti Lutherin opetusten levittäminen. Kaksi nuorukaista poltettiin harhaoppisina Brysselissä. Samassa paikassa, jossa luostari aikoinaan sijaitsi, on nyt Martti Lutherin nimeä kantava aukio. Siellä saimme ILC:n tapaamisen yhteydessä käydä ja laulaa virren Jumala ompi linnamme.

Olimmepa vähemmistönä tai enemmistönä, puutteessa tai yltäkylläisyydessä, hyvässä tai huonossa huudossa, suurien tai pienten jäsenmäärien kanssa, ratkaisevaa on, että Kristus, syntisten armahtaja, on kanssamme. Hän vastaa sanastaan. Hän johtaa kirkkoaan. Ihmeellisintä onkin, että mekin Kolmiyhteisen Jumalan nimeen kastettuina saamme olla Kristuksen veljinä ja sisarina osa taivaallisen Isän perhettä.

Juhana Pohjola
Lähetyshiippakunnan dekaani