Jumalanpalvelus elämäksi, seurakunta kodiksi!

Lähetysblogi: Päivä alkoi taas tänään sateella

Päivä alkoi taas tänään sateella. Tai oikeastaan se oli jatkumoa yön sateelle. Joka oli jatkumoa sitä edeltävälle sateelle. Itä-Afrikassa odotetaan joka syksy pientä sadekautta, joka alkaa lokakuun puolivälissä ja päättyy marraskuun loppuun mennessä. Tällä lyhyellä sadekaudella vettä tulee yleensä pieniä määriä, riittävästi yhtä satoa varten. Tämä vuosi on ollut poikkeava. Sade alkoi jo syyskuussa, yltyi lokakuussa, jatkui marraskuussa ja näin joulukuun puolivälissä sen päättymisestä ei ole vielä toivoa. Tämän hetken ennusteet povaavat rankkojen sateiden jatkuvan vähintään uuden vuoden yli. Vettä tulee välillä vähän, säännöllisesti runsaasti ja hetkittäin käsittämättömiä määriä.

Sade on Afrikassa siunaus. Täällä kun yleensä kärsitään kuivuudesta. Mutta nyt sateen siunaus on jo muuttunut paikoittain vaaralliseksi. Ympäri Itä-Afrikkaa ihmisiä on kuollut maavyöryihin, tulviin ja syöksyvesiin. Keniassa sateen aiheuttama kuolleisuus on ollut suurin, yli puolet uhreista on Keniasta. Myös taudit leviävät vesimassojen myötä. Slummeissa, missä pelkästään Nairobissa asuu vähintään miljoona ihmistä, avoviemärit nostavat ihmisjätökset hökkelirakenteisten asuntojen sisälle.

Työntekijöistämme suurin osaa asuu Ongata Rongaissa, joka on joen erottama Nairobin rajanaapuri. Päivittäin työntekijämme joutuvat ylittämään joen päästäkseen töihin ja takaisin. Tulviva joki tekee matkasta vaikean, ajoittain vaarallisen. Normaalia ylityskohtaa ei voi käyttää, koska vesi on liian korkealla. Vaihtoehtoinen reitti vaikeutuu päivittäin, kun sade syö kapeaa joenylittävää tietä. Jokeen on jo traagisesti hukkunut nuori tyttö, joka yritti pelastaa veden valtaan joutunutta miestä.

Sateiden alussa ihmiset olivat iloisia, odottaen pelloille nousevaa satoa. Joillekin alueille sade oli ensimmäinen kahteen vuoteen. Nyt sateiden jatkuessa, liika vesi saattaa kuitenkin tuhota sadon. Sade tekee myös arjen vaikeaksi. Vaatteita ei saa kuivattua, vesi tulee taloihin sisälle, heikompirakenteisimmat niistä sortuvat, kulkeminen on hankalaa. Myös matkustuskulut ovat nousseet huomattavasti, sillä vaikeat ajo-olosuhteet ovat nostaneet julkisen liikenteen hintoja. Nairobissa työskentelee valtavasti ihmisiä, joiden perheet asuvat kaukana maaseudulla. He tapaavat perheitään vain muutaman kerran vuodessa. Tänä jouluna useampi joutuu luopumaan matkastaan kotiin liian korkealle kavunneiden hintojen vuoksi. Perheet joutuvat viettämään joulua ilman isää tai äitiä.

Länsimaalaiselle tämä sadekausi on ollut terveellinen hetki pysähtyä miettimään omaa, tässäkin kohtaa monella tapaa etuoikeutettua tilannettamme. Meille sadekausi näkyy joka paikan tahrivana mutana, hankalana ajamisena tulvivilla kaduilla, ötökkälaumojen invaasioina, sähkökatkoina sekä muina arkisina pikkuharmeina. Me saamme kuitenkin elää turvassa, talomme on kuiva sisältä, pääsemme liikkumaan mukavasti omalla autolla, märkä pyykki kuivuu kuivausrummussa jne. Pihalla ei ole avoviemäriä, joka tulvisi tai levittäisi tauteja.

On aika helppo havaita, miten nopeasti ja vähästä me valitamme. Miten tyytymättömiä me olemme. Ja silti, miten paljosta saisimme koko ajan kiittää! Ajatukset siirtyvät Herraamme Vapahtajaan, joka laskeutui mukavuudesta keskelle köyhyyttä ja puutetta. Miten alkeellisiin olosuhteisiin Hän suostuikaan. Eikä Raamatussa ole tallennettuna yhtään Hänen valitustaan köyhyydestä, kurjuudesta, epämukavuudesta tai muusta puutteesta. Jeesus kulki luottaen Isänsä huolenpitoon arjessa. Tähän samaan huolenpitoon on meilläkin jokaisella joka päivä lupa luottaa ja siitä kiittää. Samalla pyydämme muistamaan rukouksin kaikkia niitä kymmeniä miljoonia itä-afrikkalaisia, joiden arjessa tätä huolenpitoa nyt erityisesti tarvitaan.

Tuomo Simojoki