Jumalanpalvelus elämäksi, seurakunta kodiksi!

Kirkollisen yhteyden katkeaminen Tanskassa

Kahdeksan tanskalaisen luterilaisen järjestön johtajaa kehottivat julkilausumassaan 15.6.2013 irrottautumaan niistä Tanskan kirkon papeista ja piispoista, jotka tukevat samaa sukupuolta olevien avioliitoon vihkimistä. Julkilausuman allekirjoittaneet valittavat, että tämän hajaannuksen Tanskan kirkko on itse aiheuttanut ja pakottanut. Uusi vihkikaava samaa sukupuoltava olevien vihkimisestä on Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen valossa harhaoppinen. Näin myös sen laatijat ja käyttäjät rikkovat kirkollisen yhteyden.

 

Julkilausumassa sanotaan:

  1. Haluamme rohkeasti julistuksessa, sielunhoidossa ja eettisessä keskustelussa pitää esillä ja pysyä kirkon alkuperäisessä näkemyksessä avioliitosta, yhteiselosta ja siunauksesta jättämättä mitään pois siitä ihmisnäkemyksestä ja pelastusopista, ja on perustava kirkon uskolle. Tämän vastauksen tahdomme antaa, ei yhtenä mahdollisena vastauksena monen joukossa, vaan vastauksena joka täytyy antaa jos tahtoo olla uskollinen kirkon tunnustuspohjalle, joka on lausuttu julki Raamatussa ja tunnustuksessa.
  2. Tahdomme julistuksessa ja opetuksessa konkretisoida, mitä lähimmäisenrakkaus on, niin ettei siihen mahdu yhteiseloa tai seksuaalisuutta avioliiton ja Jumalan ihmiseloa varten luoman järjestyksen ulkopuolelta. Kun kansankirkko horjuttaa tätä järjestystä tekemällä nyt kaavan, joka hyväksyy rekisteröidyssä parisuhteessa elävän vihkimisen pappisvirkaan, tai kun kirkko jollain muulla tavalla legitimoi homoseksuaalisen yhteiselon julistuksessa ja sielunhoidossa, meillä ei ole muuta vaihtoehtoa, kun pitää kiinni siitä, että tämä on jyrkässä ristiriidassa sekä Raamatun että kansankirkon tunnustuspohjan kanssa.Raamattu on täynnä esimerkkejä siitä kuinka viralliset uskonnolliset rakenteet ja instituutiot ovat hylänneet totuuden, ja välillä se on selvinnyt vain maallikoiden joukossa. Käsityksemme on, että tämä uusi vihkikaava on mahdoton sovittaa yhteen kristillisen avioliittonäkemyksen kanssa ja edustaa näin ollen eettistä ja teologista harhaoppia. Tämä kaava sotii niitä uskonkohtia vastaan, jotka ovat luterilaiselle uskolle perustavia.
  3. Kun tunnustamme, että kysymys samaa sukupuolta olevien kirkollisesta vihkimisestä on jotain, mikä koskettaa kirkon tunnustuspohjaa ja näin ollen myös kirkollista yhteyttä, kehoitamme Jumalan sanan perusteella seurakuntia, kirkollisia organisaatioita ja julistajia että he eivät käyttäisi a) niitä pappeja jotka elämällään julistavat sitä mistä Jumalan sana varoittaa b) niitä pappeja jotka julkisessa julistuksessa ja jumalanpalveluksessa edustavat tätä näkemystä ja c) niitä piispoja, jotka ordinaatioiden ja julkilausumien kautta antavat tukensa tälle uudelle järjestykselle kirkossa.Kun raamatunvastainen opetus ja käytäntö joka koskettaa kristillisen uskon perusasioita hyväksytään kirkossa, kuten nyt on käynyt, seuraamme kirkon tunnustuspohjaa uskollisesti ja irtisanoudumme julistuksen tasolla kirkollisesta yhteydestä niiden kanssa, jotka edustavat tätä oppia. Tahdomme osallistua teologiseen keskusteluun kaikissa mahdollisissa yhteyksissä. Emme kuitenkaan halua olla tilanteessa, jossa johdonmukaisesti voidaan epäillä, että tuemme valhetta.
  4. Kehoitamme jokaista seurakuntaa, organisaatiota ja yksityishenkilöä rukoilemaan kansamme, maamme ja Jumalan kirkon puolesta. Rukoilkaamme Jumalan laupeutta, parannusta ja uutta herätystä, joka kutsuu meidän takaisin uskollisuuteen Jumalan sanaa ja Jumalan kirkon tunnustuspohjaa kohtaan. Rukoilkaamme erityisesti kotien ja perheiden puolesta, mutta myös niiden ihmisten puolesta, joilla on homoseksuaalisia taipumuksia. Älköön meidän taistelumme koskaan olko ihmisiä vastaan vaan taistelkaamme valhetta, eksytystä, luopumusta ja epäraamatullista oppia ja käytäntöä vastaan.
  5. Me ymmärrämme vastuumme osana meidän kansastamme – ja tahdomme niillä keinoilla ja välineillä jotka meillä on antaa ja julistaa ihmisille evankeliumia niin että uskoa ja tekoja voisi syntyä. Ymmärrämme, että jotkut tässä konkreettisessa tilanteessa valitsevat evankeliumin julistamista varten ratkaisun joka on kansankirkon ulkopuolella. Tämä on mielestämme mahdollinen ratkaisu siihen opilliseen kriisiin, missä kirkko on. Haluamme tässä tilanteessa mielellämme sanoa että, emme ole pyytäneet tätä skismaa osaksemme. Tämä on meille pakotettu. Tahdomme tehdä kaikkemme, että veljien välinen rakkaus ei koe haaksirikkoa, vaikka meillä keskenämme onkin eri näkemykset kansankirkon tulevaisuudesta Tanskassa.
  6. Tahdomme huomauttaa että luterilainen ymmärrys kirkon yhteydestä tarkoittaa yksimielisyyttä evankeliumin opista ja sakramenttien toimittamisesta, mutta ei välttämättä ulkonaisten asioiden samankaltaisuutta. Tarvitsemme toisiamme huolimatta siitä, että valitsisimmeko vapaakirkon tai kansankirkon organisaationa. Ja paikallisen kirkollisen työn lisäksi meillä on tehtäviä maanlaajuisesti ja kansainvälisesti. Toteuttaaksemme nämä tehtävät meidän täytyy työskennellä yhdessä.

 

Hans-Ole Bækgaard, formand for Kirkelig Forening for Indre Mission;

Jens Peter Rejkjær, formand for Luthersk Mission;

Poul Iversen, formand for Evangelisk Luthersk Mission;

Henrik Højlund, formand for Evangelisk Luthersk Netværk;

Christian Jensen,formand for Dansk Bibel-Institut;

Peter Rask, formand for Kristeligt Forbund for Studerende;

Hans Olav Okkels, formand for Kirkelig Samling om Bibel og Bekendelse;

René Yde, formand for Kirkelig Fornyelse