Jumalanpalvelus elämäksi, seurakunta kodiksi!

Blogi: Eletään todeksi

Reetta Syri”Äiti! Mä oon pelottava Goljat!” huutaa 4 v. miekka kädessään ja irvistys naamallaan. Ehkä olisin mieluummin valinnut pojalleni pienen Daavidin roolin, mutta varsinkaan näihin asioihin ei äidillä ole valtaa. Jättiläinen vetoaa poikaan.

Katson lasta, jonka eleet, ilmeet, käyttäytyminen, rekvisiitta – siis kaikki kertovat siitä, että tätä kertomusta eletään kokonaisvaltaisesti. Se otetaan todesta ja siihen heittäydytään. Raamatun Sana on pojalle elävää ja totta.

Mietin, mitä minulle tapahtuisi, jos eläisin yhtä todesti ja kokonaisesti Raamatun sanaa. Ei niin, että pelkästään luen ja ehkä ymmärrän vaan niin, että tuo sana tulisi osaksi kaikkea minussa. Kristillinen elämä saa ja pitääkin olla vahvasti myös ruumiillista, muistan saarnasta oppineeni. Ei vain hengellistä ja henkevää, jotain mistä ei saa kiinni ja mihin on vaikea tarttua. Vaan konkreettista, maistuvaa, tuoksuvaa ja tuntuvaa. Siksi voin ristiä käteni tai kohottaa ne kohti taivasta, polvistua rukoukseen, sytyttää kynttilän ja laulaa. Rituaalit saavat sisällön ja avaavat meidän sydämemme vastaanottamaan kaikki taivaan rikkaudet kokonaisvaltaisesti.

Oletko muuten huomannut, miten paljon messussa on konkreettisia, toistuvia tapoja, jotka kertovat ja saavat meidät kokemaan, että olemme enemmän kuin sivustaseuraajia? Olemme osallisia kaikesta, mitä messussa tapahtuu. Ehkä kaikki alkaa jo kotoa, kun puetaan ”kirkkovaatteet ja kirkkokengät”. Se ei ole vain ulkoista kaunistautumista vaan juhlavaatteet kertovat meille, että tänään on todellakin syytä iloon ja riemuun. Olemme matkalla juhlaan, johon itse taivaan ja maan kuningas on meidät kutsunut ja Hän itse on siellä läsnä. Synnintunnustuksessa painamme päämme ja ristimme kätemme: ole minulle armollinen. Kiitosvirttä laulaessamme saamme nousta ylös ja kohottaa kätemme kantaen kiitoksen Jumalalle. Ehtoollisella saamme maistaa, syödä ja juoda anteeksiantamuksen. Jos mielemme vaeltaakin välillä jossain muualla kuin tässä hetkessä, liike ja opitut tavat ohjaavat sydäntämme kiinnittymään tähän hetkeen taivaallisten aarteiden äärelle.

Ja kun meidät lähetetään iloiten palvelemaan, annetaan Jumalan tulla arkeemme kokonaisvaltaisesti. Pidetään tavoista kiinni ja luodaan uusia, jotka kertovat meille: Herra on tässä kaikessa kanssamme. Joka päivä ja joka hetki.

Reetta Syri
Luukkaan luterilainen seurakunta
Seinäjoki